Kaksoiskansalaisuutta ja kaksoiskansalaisten oikeuksia aiotaan rajoittaa kansalaisuuden perusteella. Hallitus on käynnistänyt valmistelutoimet lainsäädännön muuttamiseksi turvallisuusuhkiin vedoten. Rajoitukset koskisivat erityisesti oikeutta toimia julkisissa viroissa. Julkisuudessa on ollut tietoja, että ulkoasiainministeriö ja puolustusvoimat ovat toimineet nykyisen lainsäädännön vastaisesti rajoittaen perusteetta yksilön oikeuksia. Osan väärinkäytöksistä viranomaiset ovat myöntäneet.  

Suomessa asuu hieman alle satatuhatta kaksoiskansalaisuuden saanutta henkilöä. Noin neljännes heistä on venäläisiä ja huomattava määrä esimerkiksi ruotsalaisia, yhdysvaltalaisia, virolaisia ja somaleja.  

Kaksoiskansalaisuuden saaneita henkilöitä on monenlaisia: joku opiskelee tai tekee työtä, joku on tullut maahan sukutaustansa vuoksi ja joku esimerkiksi siirtyäkseen politiikkaan — jopa ministeriksi asti.  

Kaksi hyvin erilaista esimerkkiä: Rovaniemellä Lapin yliopistossa opiskelee 22-vuotias nainen oikeus- ja yhteiskuntatieteitä. Hänen äitinsä pakeni 1980-luvulla ydinvoimalaonnettomuutta Kostamukseen ensin pahasti oireiltuaan. Nuoren opiskelijan isä on suomalainen ja äiti valkovenäläis-ukrainalainen. Koko perhe muutti Suomeen, ja kyseinen opiskelija sai myös Suomen kansalaisuuden aiemman Venäjän kansalaisuuden lisäksi.  

Kaksoiskansalaisuudesta käydyn keskustelun ja hallituksen epämääräisen lainsäädäntövalmistelun seurauksena opiskelija kokee tulevaisuutensa hyvin epävarmaksi. Erityisen huolestuttavaa on se, että käyty keskustelu leimaa kaksoiskansalaiset automaattisesti uhkaksi.  

Toinen esimerkki: nykyinen liikenne- ja viestintäministeri on kaksoiskansalainen, koska hän hankki pikavauhtia Suomen kansalaisuuden Sveitsin kansalaisuuden lisäksi ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja. Ministerinä hän käyttää huomattavaa julkista valtaa ja voi niin halutessaan aiheuttaa paljon ongelmia ja uhkia suomalaiselle yhteiskunnalle — niin kuin on jo tapahtunut.  

Mielenkiintoista onkin seurata, tuleeko mahdollisesta turvallisuusuhkaksi leimatusta henkilöstä luotettava ja lojaali silloin, jos hän ja mahdollisesti hänen vanhempansa luopuvat toisesta kansalaisuudestaan.  

Sinälläänhän kategorinen luokittelu kansalaisuuden perusteella ei poikkea lainkaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin viimeaikaisista toimista. Suomessa jotkut poliitikot ovat moittineet Trumpin toimintaa, mutta eivät kyseenalaista vastaavaa toimintaa Suomessa.