Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Siihen sairastuu vuosittain noin 2 700 ihmistä. Syöpärekisterin uusimman vuosiraportin mukaan vuonna 2018 keuhkosyöpään sairastui 1 710 miestä ja 1 035 naista. Miesten sairastuminen on vähentynyt ja naisten lisääntynyt. Keuhkosyöpä on Suomessa miesten tappavin ja naisten toiseksi tappavin syöpä. Vuonna 2018 Suomessa keuhkosyöpään kuoli yli 2 200 henkilöä.
Marraskuussa vietetään kansainvälistä keuhkosyöpäkuukautta. Suomen Syöpäpotilaat ry on nostanut Keuhkosyöpäkuukausi-tietoisuuskampanjassaan esille muun muassa keuhkosyöpäpotilaiden kohtaamat ennakkoluulot ja asenteet sekä diagnoosiviiveet ja Suomen muita Pohjoismaita heikommat hoitotulokset. Karoliinisen Instituutin ja Pohjoismaiden syöpärekisterien lokakuussa 2020 julkaistun NORDCAN-tutkimuksen mukaan Suomessa on viiden vuoden kuluttua keuhkosyövän toteamisesta elossa miehistä 13 prosenttia ja naisista 19 prosenttia. Ruotsissa vastaavat luvut ovat 19 % ja 24 % , Norjassa 19 % ja 26 %, Tanskassa 17 % ja 23 % ja Islannissa 20 % ja 26 %.
Suomen Syöpäpotilaat ry:n arvion mukaan Suomen muita Pohjoismaita heikompia hoitotuloksia voivat selittää esimerkiksi uusien hoitojen muita Pohjoismaista hitaampi käyttöönotto, kliinisten tutkimusten vähäisyys sekä diagnoosiviiveet, jotka nousivat esille myös potilasjärjestön teettämässä kyselytutkimuksessa sekä Euroopan keuhkosyöpäpotilaiden kattojärjestön LuCE:n raportissa. Suomessa ei ole valtakunnallista keuhkosyövän laaturekisteriä, eikä keuhkosyövän uusin hoitosuositus ole julkisesti potilaiden ja potilasjärjestöjen saatavilla. Potilailla ei ole siten avoimesti mahdollisuutta vertailla keuhkosyövänhoidon laatua ja vaikuttavuutta. Keuhkosyöpää ei toistaiseksi seulota Suomessa, mutta keuhkosyövän hoidon asiantuntijat ovat ehdottaneet seulontapilottia.
Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus syövän hoidon vaikuttavuuden parantamisesta. Suomessa syövän hoitotulokset ovat useiden syöpien osalta maailman kärkeä, mutta keuhkosyövän osalta hoitotulokset eivät ole kehittyneet muiden Pohjoismaiden tahdissa. Keuhkosyöpään liittyy myös edelleen stigmaa, joka ilmenee potilaiden kohtaamina asenteina ja ennakkoluuloina, joista tulisi päästä eroon.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: