Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomalaisista peruskoulun oppilaista arviolta 23 000 käy opetuksessa, jonka järjestäjänä ei ole kunta. Monet yksityisistä peruskouluista toimivat tavallisina lähikouluina, joihin oppilaat valitaan pääasiassa asuinalueen perusteella.
Helsingin kouluista 12 on yksityisiä sopimuskouluja sekä 15 yksityisiä ja valtion peruskouluja. Helsingissä noin 13 000 oppilasta käy koulua sopimuskouluissa. Sopimuskoulut ovat yksityisen tahon eivätkä Helsingin kaupungin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksen valtiolta. Sopimuskoulut ovat tehneet kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä. Sopimuskoulujen osuus helsinkiläisten yläasteikäisten opetuksesta on noin kolmannes.
Kouluilla on samat tehtävät riippumatta siitä, onko se kunnallinen vai yksityinen. Sopimuskoulujen valtiolta saama rahoitus on kuitenkin pienempi kuin kaupungin tai kunnan ylläpitämien koulujen kotikuntakorvauksen porrastuksen vuoksi. Sopimuskoulujen valtion maksamaa kotikuntakorvausta on täysin perusteettomasti leikattu 6 prosenttiyksikköä. Näiden koulujen oppilaiden, opettajien ja perheiden näkökulmasta on suuri epäkohta, että oman alueen lähikoulun rahoitus on porrastuksen vuoksi heikompi kuin naapurialueella. Tämä on hyvin ongelmallista myös perustuslain yhdenvertaisuusvaateen näkökulmasta.
Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu seuraavasti: "Yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvaus nostetaan 100 prosenttiin ja yhdenmukaistetaan järjestäjien velvollisuudet. Varmistetaan, että järjestämisluvat mahdollistavat jatkossakin toiminnan pitkäjänteisen toteuttamisen."
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: