Joka kolmas suomalainen sairastuu elinaikanaan syöpään. Vaikka syöpätapausten määrä kasvaa, yhä useampi syöpään sairastunut paranee tai elää kroonisen sairauden kanssa. Uusien lääkehoitojen kehittäminen syöpäsairauksien hoitoon on määrällisesti mitattuna keskeisin lääkekehityksen kohde maailmanlaajuisesti.
Suomessa lääkkeiden rahoitus ja arviointi jakaantuvat kahteen kanavaan niiden annostelutavan perusteella. Sairaalassa suonensisäisesti annettavien lääkehoitojen kuluista vastaavat kunnat, jotka rahoittavat sairaanhoitopiirejä. Sairaalalääkkeiden arvioinnista vastaa Fimea. Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvosto Palko antaa lisäksi suositukset uusien lääkkeiden sisällyttämisestä kansalliseen palveluvalikoimaan. Jos hoidosta ei ole kansallista arviointia tai suositusta, arviointi tehdään sairaanhoitopiireissä. Avohoidon osalta reseptilääkkeiden korvattavuudesta päätetään Lääkkeiden hintalautakunnassa Hilassa, jonka päätösten toimeenpanosta vastaa Kela, ja sairausvakuutuksesta maksettavista lääkekorvauksista valtio. Kaksikanavajärjestelmäämme perustuva jako sairaala- ja avoterveydenhuollon lääkkeisiin on keinotekoinen eikä enää vastaa lääkekehityksen ja uusien hoitomuotojen myötä muuttuneisiin tarpeisiin.
Suomen Syöpäpotilaat ry on kannanotossaan nostanut esiin Suomen kaksikanavaisesta lääkkeiden rahoitusjärjestelmästä johtuvat jäykkyydet, jotka eivät mahdollista useiden yhdistelmähoitojen arviointia eikä käyttöönottoa syöpien hoidossa. Suomen Syöpäpotilaat ry:n mukaan rahoitusjärjestelmä on luonut väliinputoajatilanteen: potilaat eivät saa yhdistelmähoitoa, jos vain toinen lääkkeistä kuuluu sairaalan vastuulle ja toiseen ei ole puolestaan mahdollista saada sairausvakuutuskorvausta. Ongelma olisi mahdollista korjata lainmuutoksella.
Vallitseva lainsäädäntö ja lääkkeiden kaksikanavarahoitusjärjestelmä asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan. Suomen Syöpäpotilaat ry:n ja munuaissyöpää hoitavien lääkärien mukaan nykyinen lainsäädäntö estää levinnyttä munuaissyöpää sairastavia potilaita saamasta tehokkaaksi todettua immunologisen, suonensisäisesti annosteltavan hoidon ja tablettimuotoisen lääkkeen yhdistelmähoitoa, jolle Euroopan komissio myönsi vuonna 2019 myyntiluvan pitkälle edenneen munuaissolukarsinooman ensilinjan hoitoon.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 26.11. monikanavarahoituksen purkamisen selvittämistä varten neljä valmisteluryhmää, mukaan lukien lääkekorvausjärjestelmän valmisteluryhmän myöhemmin käynnistettävän parlamentaarisen valmistelun tueksi. Ministeriö asetti lisäksi lokakuun alussa Lääkeasioiden tiekartan toimeenpanon koordinaatioryhmän, jonka toimikausi kestää 30.4.2023 saakka. Potilaiden näkökulmasta uudistustarve on kiireellinen. Vakavasti sairailla syöpäpotilailla ei ole mahdollisuutta odottaa tehokkaaksi todetun, muualla Euroopassa saatavilla olevan hoidon mahdollistavaa lainsäädäntöä vaalikauden loppuun. Erilaiset syövän yhdistelmähoidot yleistyvät syöpätyyppien hoidossa, ja niiden käyttö tulisi mahdollistaa Suomessa lakimuutoksella kiireellisesti.
Suomen Syöpäinstituutin Säätiön aloitteesta Jyrki Kataisen hallituksen käynnistämän arviointityön pohjalta edennyt hanke Kansallisen Syöpäkeskuksen ja koordinoivan yksikön perustamiseksi eteni lokakuussa 2019 perustamissopimuksen allekirjoitukseen. Kansallinen syöpäkeskus koostuu jo perustetuista alueellisista keskuksista sekä erillisestä koordinoivasta yksiköstä, joka oli ministeriön määritelmän mukaan määrä perustaa HUSin yhteyteen mahdollisimman pian perustamissopimuksen allekirjoituksen jälkeen. On vakavaa, että Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnan käynnistymisen edellytyksenä olevan koordinoivan yksikön rahoitus ja perustaminen on viivästynyt.
Kansallinen syöpäkeskuksen tavoitteina on muun muassa turvata yhdenvertaista hoitoa ja edistää tutkimusta, ja sen toiminnan täysimääräistä käynnistymistä tulisi kiirehtiä.
Suuntaamalla voimavaroja osaamiskeskuksiin, kuten syöpäkeskukseen, voidaan panostaa parempaan hoitoon sekä Suomessa tehtävään tutkimukseen. Samalla rakennamme yrityksille houkuttelevaa toimintaympäristöä, joka tuo tutkimusinvestointeja Suomeen. Panostus maksaa itsensä takaisin parempana hoitona ja kasvavina tutkimusinvestointeina.