Viimeksi julkaistu 2.11.2022 13.06

Välikysymys VK 4/2022 vp 
Sanni Grahn-Laasonen kok ym. 
 
Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa

Eduskunnalle

Ennallistamisasetus puuttuu Suomen metsäpolitiikkaan kohtuuttomasti 

Euroopan komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta (ennallistamisasetus) 22.6.2022. Komission ehdottama asetus asettaisi jäsenvaltioille sitovat ja kunnianhimoiset tavoitteet luonnon ennallistamiseksi. Ekosysteemien ja elinympäristöjen ennallistamisella pyritään edistämään luonnon monimuotoisuuden elpymistä muun muassa palauttamalla hyvin laajoja pinta-aloja luonnontilaan. 

Oppositio katsoo, että ennallistamisasetuksessa on merkittäviltä osin kyse kansalliseen päätösvaltaan kuuluvaan metsäpolitiikkaan puuttumisesta kohtuuttomalla tavalla. Siksi Suomen ei pidä hyväksyä esitystä. Metsäpolitiikan ratkaisujen on jatkossakin kuuluttava jäsenvaltioiden omaan päätösvaltaan. EU:n yhteisen ympäristöpolitiikan keinot on valittava tavalla, jolla kansallista metsäpolitiikkaa ei vaaranneta. Suomen kansallisen edun kannalta on välttämätöntä, että metsiä voidaan hyödyntää kestävästi ja vastuullisesti jatkossakin.  

Opposition mielestä ennallistamisasetuksen käsittelyssä on kunnioitettava EU:n suhteellisuus- ja läheisyysperiaatteita. Toisin sanoen toimivallan käytössä on käytettävä tavoitteisiin nähden oikeasuhtaisia keinoja ja siten, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia.  

Hallitus katsoi ennallistamisasetusta koskevassa kannassaan, että ennallistamisasetus on toissijaisuusperiaatteen mukainen ja että asiasta voidaan säätää EU-tasolla. Hallitus ei siten katsonut komission ehdotuksen menevän liian pitkälle kansallisen päätösvallan piiriin kuuluvan metsäpolitiikan puolelle. Opposition mielestä hallitus on laiminlyönyt Suomen kansallisen edun puolustamisen.  

Komission esittämä ennallistamisasetus on ongelmallinen ennen kaikkea Suomelle. Asetuksen toimeenpanon vuosittaiset kustannukset olisivat kohtuuttomat Suomelle. Ne kohoaisivat arviolta noin 0,39 %:iin BKT:sta, kun ne olisivat EU:ssa keskimäärin 0,06 %. Esimerkiksi Saksan kustannukset olisivat 0,01 %, Alankomaiden 0,01 %, Tanskan 0,06 %, Ranskan 0,09 %, Ruotsin 0,13 % ja Espanjan 0,13 % BKT:sta. 

Suomen suorat kustannukset olisivat esityksen mukaan lähes miljardi euroa vuodessa, kun ne esimerkiksi Saksan osalta olisivat 190 miljoonaa euroa. Arviosta puuttuvat vielä muun muassa epäsuorat vaikutukset yksityisille maanomistajille, teollisuudelle, alueille ja verotuloihin. Suomen osuus kaikista asetuksen toimeenpanoon liittyvistä kustannuksista olisi 12,6 % kaikkien jäsenmaiden kustannuksista. Ruotsi on suhtautunut asetukseen tiukemmin kuin Suomen hallitus, vaikka asetuksen vaikutukset ja kustannukset olisivat Suomea lievempiä. 

Ennallistamisasetuksen vertailuvuosi (1952) on Suomelle ongelmallinen. Ennallistamisen tarvetta peilataan luontotyyppien 70 vuoden takaiseen pinta-alaan. Suomi oli tuolloin vasta teollistumassa, toisin kuin valtaosa muista Länsi- ja Pohjois-Euroopan maista, jotka olivat kehittyneet teollisuusmaiksi jo vuosia tai vuosikymmeniä aiemmin. Monissa maissa luonnontilainen metsä oli 1950-lukuun mennessä jo käytetty. 

Luonnon monimuotoisuus on turvattava 

Oppositio pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja luontokadon ehkäisemistä tärkeänä. Toimien on kuitenkin oltava kohtuullisia ja kustannustehokkaita. Ratkaisuissa on huomioitava kansalliset erityispiirteet sekä yhteiskunnan kokonaisetu.  

Esimerkiksi Metso- ja Helmi-ohjelmilla voidaan suojella ja ennallistaa arvokkaita metsä- ja suoelinympäristöjä. Vastaavaa maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvaa mallia pitäisi edistää myös vedenalaisessa luonnossa sisävesissä ja Saaristomeren valuma-alueella. Suomelle on tulossa merkittäviä velvoitteita myös sisävesien ennallistamistoimiin. 

Opposition mielestä luonnonsuojelussa ja ennallistamistoimissa on edettävä jatkossakin vapaaehtoisuuden kautta mukaan lukien ekologisen kompensaation menetelmien vakiinnuttaminen ja uudet kannustinjärjestelmät maanomistajille. Myös hallituksen kannan mukaan ennallistaminen tehdään vapaaehtoisuuteen perustuen. Mikäli asetus etenisi nyt esitetyssä muodossaan, on epäuskottavaa, että sitovat velvoitteet voitaisiin täyttää vain vapaaehtoisin toimin. Nykyisten kansallisten ja vapaaehtoisuuteen perustuvien luonnonhoitohankkeiden määrärahat ovat komission kustannusarvioita huomattavasti vähäisempiä. 

Suomen kannanmuodostus EU-asioissa tapahtuu pääministerin johdolla 

Perustuslain mukaan valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta. Suomen kanta EU:sta tuleviin aloitteisiin muodostetaan EU-ministerivaliokunnassa, minkä jälkeen eduskunta suuren valiokunnan mietinnön pohjalta käsittelee asian ja tarvittaessa muuttaa Suomen kantaa.  

Perustuslain 66 §:n mukaan pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri johtaa myös EU-asioihin liittyvää päätöksentekoa ja vaikuttamista.  

Toissijaisuusperiaatetta koskeva muistutus on normaalisti tehtävä kahdeksan viikon sisällä komission ehdotuksen antamisesta, mutta ennallistamisasetuksen kohdalla toissijaisuushuomautuksen määräaika oli normaalia pidempi eli 12 viikkoa kesäkuukausista johtuen. Suomen ennallistamisasetusta koskevan kannan valmistelu valtioneuvostossa kesti koko tämän ajan. 

Eduskunnan suuri valiokunta on katsonut lausunnossaan (SuVL 12/2010 vp), että Suomen EU-asioiden käsittelyjärjestelmän mukaista on, että eduskunta valmistelee kaikki mahdolliset kannanottonsa toissijaisuusasioissa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Lausunnon mukaan valtioneuvoston on kiirehdittävä perustuslain 96 ja 97 §:n mukaisten kirjelmien toimittamista eduskuntaan, mikäli ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen vastaisuudesta on esitetty Suomessa tai muiden jäsenvaltioiden piirissä perusteltuja epäilyjä.  

Oikeusministeriön ohjeessa valtioneuvoston EU-valmistelijoille (VN/8296/2022 OM) on korostettu, että jos ministeriö arvioi, että säädösehdotus saattaa rikkoa toissijaisuusperiaatetta, on U-kirjelmä tai E-kirje toimitettava eduskuntaan hyvissä ajoin ennen määräajan umpeutumista, vaikka asia ei muutoin olisi EU-tasolla kiireellinen.  

Oppositio katsoo, että hallitus on räikeästi laiminlyönyt edellä mainitut periaatteet. Hallitus rajoitti eduskunnan päätösvaltaa viivyttämällä Suomen kannan muodostamista ennallistamisasetukseen ja antamalla U-kirjeen eduskunnalle vasta siinä vaiheessa, kun eduskunta ei enää ehtinyt käyttää toissijaisuushuomautusta. 

Julkisuuden perusteella on muodostunut myös kuva, että maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat edistäneet kahta ristiriitaista tulkintaa ennallistamisasetuksesta Suomen kantana. Suomen kansallisen edun ajaminen ei voi onnistua EU-päätöksenteossa, jos hallituksen kannasta on ministerien esittämänä kaksi eri versiota. 

Hallitus on kertonut edistäneensä Suomen kantaa ennallistamisasetuksesta EU:n suuntaan. On kuitenkin epäselvää, mitä linjaa hallitus on edistänyt, kun valtioneuvoston jäsenet eivät seiso EU-ministerivaliokunnassa hyväksytyn linjan takana, ja onko linjaan tulossa nyt muutoksia. 

EU-ministerivaliokunnan jäsen, pääministerin sijainen Annika Saarikko on jälkikäteen julkisesti vedonnut pääministeri Mariniin Suomen EU-ministerivaliokunnassa yksimielisesti hyväksytyn kannan muuttamiseksi. Tähän asti vaikuttamistyötä EU:ssa on tehty valtioneuvoston kantaan tukeutuen eli ennallistamisasetuksen tavoitteita ja velvoitteita kannattaen. Nyt kanta on kuitenkin ilmeisesti jälleen auki. Onnistunutta EU-vaikuttamista ei voi tehdä ilman selvää ja yksiselitteistä kantaa. 

Eduskunnan talousvaliokunta jätti perjantaina 21. lokakuuta poikkeuksellisesti valtioneuvoston kannan vastaisen lausunnon ennallistamisasetuksesta. Talousvaliokunta esitti, että valtioneuvoston kannasta poiketen Suomen tulee vastustaa asetusehdotusta ehdotetussa muodossaan. Tämän näkemyksen takana seisoivat valiokunnassa myös SDP:n, keskustan ja RKP:n edustajat.  

Ennallistamisasetus ei ole ainoa asia, jossa hallitus on epäonnistunut EU-päätöksenteon suhteen. Esimerkiksi Suomen kanta ilmastotaksonomiaa koskevaan delegoituun säädökseen saatiin valmiiksi aivan liian myöhään hallituksen sisäisten ristiriitojen takia. Tästä syystä Suomen vaikuttamisen aikaikkuna meni lähes kiinni, eikä muiden maiden kanssa ehditty käydä keskustelua. Jos Suomella olisi ollut selkeä kanta aiemmin, olisi muihin jäsenvaltioihin vaikuttaminen ollut merkittävästi vahvempaa. 

Suomalaiset ansaitsevat toimintakykyisen hallituksen 

Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka kykenee muodostamaan yhtenäiset kannat Euroopan unionissa käsiteltäviin asioihin. Erityisesti kansallisen edun kannalta keskeisissä kysymyksissä hallituksen on toimittava yhtenäisesti ja ennakoiden. Jotta Suomi voi tehdä ennakollista EU-vaikuttamista, sillä pitää olla käsittelyssä oleviin asioihin selkeät ja yhtenäiset kannat.  

Eduskunnassa on tällä vaalikaudella kiinnitetty huomiota siihen, että Suomen ennakoivaa EU-vaikuttamista on parannettava. Eduskunta edellytti EU-selonteon käsittelyn yhteydessä, että valtioneuvostolla on oltava valmiudet vaikuttaa ennakollisesti erityisesti komission tulevien lainsäädäntöaloitteiden sisältöön ja että tähän työhön ohjataan riittävät resurssit. 

Oppositio katsoo, ettei hallitus ole tällä vaalikaudella onnistunut yhtenäisessä EU-vaikuttamisessa ja Suomen kansallisen edun puolustamisessa EU-päätöksenteossa. Oppositio katsoo, että pääministeri on vakavasti laiminlyönyt velvollisuutensa Suomen EU-asioiden valmistelun johtamisessa.  

Me allekirjoittaneet toivomme, että hallitus vastaa yksilöiden tässä välikysymyksessä esitettäviin kysymyksiin. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Miksi hallitus ei vastustanut sitä, että jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan kuuluvaan metsäpolitiikkaan laaditaan näin yksityiskohtaisia velvoitteita määräävää EU-lainsäädäntöä? Miksi Suomi ei ottanut Ruotsin tavoin heti alkuun kielteistä kantaa EU-komission esitykseen ennallistamisasetuksesta, 
onko oikeudenmukaista, että Suomi kantaa huomattavasti suuremman vastuun ennallistamisasetuksen toimeenpanon velvollisuuksista ja kustannuksista kuin muut EU:n jäsenmaat? Miten hallitus on vaikuttanut siihen, että Suomen kustannukset merkittävästi alenisivat, 
miksi valtioneuvosto rajoitti eduskunnan päätösvaltaa viivyttämällä Suomen kannan muodostamista ennallistamisasetukseen 12 viikkoa ja antamalla U-kirjeen eduskunnalle myöhässä vasta siinä vaiheessa, kun eduskunta ei enää ehtinyt käyttää toissijaisuushuomautusta, 
miksi maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat edistäneet kahta ristiriitaista linjaa Suomen kantana? Onko hallituksella kaksi eri kantaa ennallistamisasetukseen? Voiko Suomen kansallisen edun ajaminen onnistua EU-päätöksenteossa, jos hallituksen kannasta on ministerien esittämänä useita eri versioita, 
onko pääministeri onnistunut perustuslain mukaisessa tehtävässään Suomen EU-politiikan johtamisessa, jos EU-ministerivaliokunnan käsittelyn jälkeenkin ministerit edistävät ennallistamisasetuksesta ristiriitaisia linjoja ja suurimmat puolueet eivät voi tukea valtioneuvoston päättämää kantaa eduskunnan valiokunnissa, 
mitä pääministeri on tehnyt sen eteen, että hallituksella olisi Suomen kansallisen edun turvaava kanta ja yhtenäinen viesti ennallistamisasetuksesta? Onko pääministeri varmistanut, että ministeriöt ja ministerit viestivät Suomen kannasta yhdenmukaisesti,  
onko Suomen kannan valmistelu ennallistamisasetuksesta jäänyt valtioneuvostossa kesken vielä 12 viikon jälkeenkin, kun pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Saarikko katsoi tarpeelliseksi sunnuntaina 23. lokakuuta julkisesti vedota pääministeriin Suomen kannan terävöittämiseksi, 
miten on mahdollista, että hallitus on sitoutunut ehdotetun ennallistamisasetuksen mittaviin ja sitoviin velvoitteisiin sekä tavoitteisiin ilman kattavaa vaikutusten arviointia? Miten hallitus voi hyväksyä korkeat ennallistamisalan tavoiteprosentit näin epävarmassa tilanteessa ja miten hallitus varmistaa, että nämä sitovat velvoitetasot saavutetaan kannan mukaisesti vapaaehtoispohjalta, 
miten hallitus on toteuttanut eduskunnan vaatimusta (EK 36/2021 vp) siitä, että valtioneuvostolla on oltava valmiudet ennakollisesti vaikuttaa erityisesti komission tulevien lainsäädäntöaloitteiden sisältöön ja että tähän työhön on ohjattava riittävät resurssit? Mihin konkreettisiin toimiin hallitus on ryhtynyt eduskunnan päätöksen jälkeen ja 
aikooko hallitus alkuperäisestä kannastaan poiketen vastustaa esitystä ennallistamisasetuksesta? 
Helsingissä 27.10.2022 
Sanni Grahn-Laasonen kok 
 
Riikka Purra ps 
 
Sari Essayah kd 
 
Harry Harkimo liik 
 
Heikki Autto kok 
 
Markku Eestilä kok 
 
Janne Heikkinen kok 
 
Timo Heinonen kok 
 
Antti Häkkänen kok 
 
Kalle Jokinen kok 
 
Atte Kaleva kok 
 
Pia Kauma kok 
 
Ville Kaunisto kok 
 
Pihla Keto-Huovinen kok 
 
Marko Kilpi kok 
 
Jari Kinnunen kok 
 
Pauli Kiuru kok 
 
Jukka Kopra kok 
 
Terhi Koulumies kok 
 
Mia Laiho kok 
 
Matias Marttinen kok 
 
Sari Multala kok 
 
Kai Mykkänen kok 
 
Petteri Orpo kok 
 
Jaana Pelkonen kok 
 
Paula Risikko kok 
 
Janne Sankelo kok 
 
Sari Sarkomaa kok 
 
Arto Satonen kok 
 
Saara-Sofia Sirén kok 
 
Ruut Sjöblom kok 
 
Mari-Leena Talvitie kok 
 
Kari Tolvanen kok 
 
Ville Valkonen kok 
 
Elina Valtonen kok 
 
Heikki Vestman kok 
 
Sofia Vikman kok 
 
Anne-Mari Virolainen kok 
 
Sinuhe Wallinheimo kok 
 
Ben Zyskowicz kok 
 
Päivi Räsänen kd 
 
Antero Laukkanen kd 
 
Sari Tanus kd 
 
Peter Östman kd 
 
Sanna Antikainen ps 
 
Juho Eerola ps 
 
Ritva Elomaa ps 
 
Jussi Halla-aho ps 
 
Petri Huru ps 
 
Olli Immonen ps 
 
Vilhelm Junnila ps 
 
Kaisa Juuso ps 
 
Arja Juvonen ps 
 
Toimi Kankaanniemi ps 
 
Ari Koponen ps 
 
Jari Koskela ps 
 
Jouni Kotiaho ps 
 
Sheikki Laakso ps 
 
Rami Lehto ps 
 
Mikko Lundén ps 
 
Leena Meri ps 
 
Juha Mäenpää ps 
 
Jukka Mäkynen ps 
 
Veijo Niemi ps 
 
Mika Niikko ps 
 
Tom Packalén ps 
 
Mauri Peltokangas ps 
 
Sakari Puisto ps 
 
Lulu Ranne ps 
 
Mari Rantanen ps 
 
Minna Reijonen ps 
 
Jari Ronkainen ps 
 
Sami Savio ps 
 
Jenna Simula ps 
 
Riikka Slunga-Poutsalo ps 
 
Ville Tavio ps 
 
Sebastian Tynkkynen ps 
 
Veikko Vallin ps 
 
Ville Vähämäki ps 
 
Jussi Wihonen ps 
 
Jani Mäkelä ps 
 
Wille Rydman wr 
 
Ano Turtiainen vkk