Tausta
Valko-Venäjä on hyökännyt aggressiivisesti Puolan ja Liettuan rajoilla käyttäen laittomasti EU:n alueelle pyrkiviä siirtolaisia hyväkseen. Siirtolaiset tulevat pääosin Lähi-idän alueelta, josta he eri reittejä käyttäen ovat tulleet Minskiin. Sieltä heidät ohjataan EU:n rajoille. Pyrkimyksenä on kiristää EU neuvottelupöytään muun muassa EU:n Valko-Venäjälle asettamien pakotteiden purkamiseksi. Kyse on siis Valko-Venäjän EU:a vastaan kohdistamasta hybridihyökkäyksestä.
Puola ja Liettua ovat sisäistä turvallisuuttaan ja rajojaan puolustaessaan sulkeneet Valko-Venäjän vastaiset rajansa ja pyrkineet estämään laittomat rajanylitykset. Suomen hallitus on paheksunut Valko-Venäjän vaikuttamistoimia, mutta hallituksen lausunnot Suomen toimenpiteistä vastaavassa tilanteessa ovat olleet sekavia ja epäjohdonmukaisia.
Keväällä 2020 Turkin Kreikkaan kohdistaman hybridioperaation aikaan pääministeri Sanna Marin kommentoi Suomen valmiuksia vastata vastaavan kaltaiseen hybridivaikuttamiseen. Marin totesi pääministerin haastattelutunnilla 8.3.2020 ehdotuksesta mahdollistaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisesta luopuminen määräajaksi hybridivaikuttamistilanteessa seuraavasti: ”No, varmasti on hyvä laajemmin keskustella. Kuten sanoin, jos Suomeen kohdistuisi tämänkaltaista vaikuttamista ja selkeästi painostusta käyttämällä ihmisten hädänalaisuutta hyväksi ja ihmisiä tuotaisiin rajalle, niin tällaisesta tilanteesta olisi hyvä käydä keskustelu kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, kuten sanoin, millä tavalla yhdessä siihen vastaisimme.” Tämän jälkeen asia ei ole kuitenkaan edennyt.
Myös ulkoministeri Pekka Haaviston ja sisäministeri Maria Ohisalon Valko-Venäjän Puolaan kohdistaman hybridioperaation aikana antamat ristiriitaiset kommentit herättävät kysymyksiä. 8.11.2021 Haavisto totesi Yle TV1:n A-studiossa ehdotuksesta mahdollistaa rajojen sulkeminen hybridivaikuttamistilanteessa seuraavasti: ”No, sellainen ajatus, että kokonaan luovuttaisiin pakolaissopimusten määräämistä kriteereistä ja pelisäännöistä, niin se ei varmaan tule kysymykseen. Kuten sanoin, tällaisessa tilanteessa, vaikka näin hurja tilanne on, siellä voi aina olla niitä, jotka oikeasti tarvitsevat sitä humanitaarista apua, joiden hengestä, terveydestä voi olla juuri sillä hetkellä kysymys, siihen pitää aina säilyttää mahdollisuus.” 9.11. HS kirjoitti, että Ohisalon mukaan yhden rajanylityspaikan täytyy kansainvälisten sopimusten mukaisesti olla auki, jotta turvapaikanhakija voi turvapaikkahakemuksensa jättää.
Saman viikon lopulla ministerien kommenteista välittyi kuitenkin jo melko erilainen kuva. 13.11. Haavisto totesi Yle TV1:n Ykkösaamussa hybridiuhista seuraavasti: ”Tämän tyyppisiä uhkia täytyy valmiuslainsäädännön voida käsitellä ja uskon, että tämä mitä on nyt nähty, vaikka tuolla Puolan ja Valko-Venäjän rajalla kuuluu sinänsä tämäntyyppisiin uhkiin. Jos halutaan siinä valmiuslainsäädäntöä tarkentaa, se on hyvä — --—.” Samana päivänä IS kirjoitti, että Ohisalon mukaan Suomen valmiuslaki olisi tarpeen avata ja muuttaa sen hybridivaikuttamista koskevia kohtia Valko-Venäjän ja Puolan rajaa vastaavien tilanteiden varalta. ”Kannatan sitä, että valmiuslakia tarkastellaan tältä osin uusiksi. Meillä on uudenlaisia uhkatilanteita, riskejä ja hybridivaikuttamista, joka on Valko-Venäjän tapauksessa valtiojohtoista ihmissalakuljetusta”, Ohisalo sanoi lehden mukaan.
Kun ulkoministeri ja sisäministeri antavat saman viikon aikana omien kommenttiensa kanssa ristiriitaisia lausuntoja, herää kysymys, mikä hallituksen linja todellisuudessa on.
Oikeudellinen tilanne
Hallitus korostaa, että Suomen on noudatettava kansainvälisiä sopimuksia niin, että turvapaikkahakemuksen jättämiseen on aina oikeus. Oikeus turvapaikkaan perustuu Geneven pakolaissopimukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan. Mikäli tällaiset sopimukset eivät lainkaan jousta tilanteessa, jossa laitonta siirtolaisuutta käytetään hyväksi hybridihyökkäyksessä, on selkänojaa haettava kansainvälisen oikeuden mukaisesta hätätilamenettelystä ja luotava kansallinen laki, jolla voidaan poikkeustilanteessa keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanotto. On joka tapauksessa kyseenalaista tulkita vuonna 1951 hyväksyttyä Geneven sopimusta niin, että se estää perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa turvatun oikeuden valtion toimenpiteisiin kansallisen turvallisuuden vaarantumisen estämiseksi.
Ministeri Ohisalo on todennut, että Suomessa on varauduttu laajamittaiseen maahantuloon monin tavoin, mutta hallituksen tavat reagoida tilanteeseen eivät sisällä sellaista vaihtoehtoa, joka lopulta estäisi hybridivaikuttamisen. Tämän hetken lainsäädäntöä noudattaen kaikki, jotka hakevat turvapaikkaa ja sanovat ”asylum”, pääsevät Suomen rajojen sisäpuolelle. Konkreettisia ja ennen kaikkea nopeita lakiuudistuslupauksia ei hallitukselta ole kuultu, vaikka niitä on monien taholta vaadittu ja asiasta kysytty.
On ymmärrettävää ja kaikkien EU:n jäsenmaiden kannalta tärkeää, että rajat on mahdollista sulkea valtiollisesti masinoidulta massasiirtolaisuudelta, sillä rajojen auki pysyminen tilanteesta riippumatta luo edellytykset juuri siihen, mitä Valko-Venäjä hakee. Siirtolaisten päästäminen alueelle aiheuttaisi jälleen tilanteen, jossa siirtolaisen joukko vaeltaisi pitkin Eurooppaa parhaaksi katsomiinsa maihin ja aiheuttaisi epäjärjestystä niin turvallisuuden kuin hyvinvointijärjestelmän kestävyyden kannalta.
Ennakkotapauksia suuren siirtolaismäärän aiheuttamista poikkeustilanteista on käsitelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT). Vuonna 2020 EIT on Espanjan kohdalla todennut, että maahanpääsyn estäminen on mahdollista, mikäli turvapaikanhakijat ilman painavaa syytä jättävät noudattamatta mahdollisuuksia lailliseen rajanylitykseen, erityisesti käyttämällä suurta lukumäärää ja voimakeinoja. Kansainvälisen suojelun hakemisen mahdollisuus on edellä mainitusta huolimatta oltava olemassa. EIT on lisäksi väliaikaismääräyksillä määrännyt, ettei Liettua saa palauttaa Valko-Venäjälle siirtolaisia, jotka jo ovat Liettuan alueella. Toisaalta vastaavalla väliaikaismääräyksellä on määrätty, että suvereenilla valtiolla on oikeus päättää, keitä se alueelleen päästää, kunhan muut kansainväliset velvoitteet tulevat huomioiduiksi.
Rajavartiolaki mahdollistaa sen, että rajanylityspaikoilla rajoitetaan liikkumista ajallisesti liikenteen ja tarkastusten sujuvuuden helpottamiseksi. Lisäksi valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Sisäministeri on viitannut tähän mahdollisuuteen, mutta samalla korostanut, että aina yksi raja-asema pysyisi auki turvapaikanhakua varten, sillä rajanylityspaikkojen sulkemisella ei saa estää kansainvälisen suojelun hakemista.
EU ja sen jäsenmaat ovat ristiriitaisessa tilanteessa velvoitteidensa, oikeuksiensa ja turvallisuutensa sekä rajojensa suojaamisen kanssa. Suomen osalta voidaan perustellusti olettaa, että mikäli hybridihyökkäyksen välineenä käytetty siirtolaisjoukko lähestyisi Suomea, hallitus lähettäisi rajaviranomaisille muistutuksen kansainvälisiä sopimuksia noudattavasta maahantulon mahdollistavasta toimintamallista ja vastaanottokeskukset perustettaisiin ennätysajassa.
Toimenpiteet
EU:n tasolla on autettava Puolaa ja muita kohteena olevia jäsenmaita estämään hybridihyökkäys ja padottava mahdollinen sekundäärinen Puolasta ja muista kohteena olevista jäsenmaista eteenpäin suuntautuva liike.
Suomen tasolla on pysäytettävä turvapaikanhakijat rajalla hybridihyökkäyksen iskiessä. Esitämme säädettäväksi välittömästi Suomen lainsäädäntöön hätätilapykälää, jonka nojalla turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää laajamittaisen maahantulon tilanteessa kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen turvaamiseksi.