Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdottaa lakialoitteessa, että alkoholi- ja alkoholijuomaveroa korotetaan yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Alkoholivero on asetettava sellaiselle tasolle, että se hillitsee alkoholin käyttöä ja että veron tuotto on järkevässä suhteessa alkoholin käytön yhteiskunnalle aiheuttamiin kustannuksiin. Tehokkain tapa hillitä alkoholin väärinkäyttöä on vaikuttaa alkoholin saatavuuteen ja hintaan. Vähentämällä alkoholinkäyttöä voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä sosiaali- ja terveyskuluista sekä vapauttaa poliisien resursseja. Lakialoite alkoholi- ja alkoholijuomaveron korotuksesta sisältyy kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin. 

PERUSTELUT

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan alkoholin liikakäyttö on yksi keskeisimmistä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhista. Alkoholin runsas käyttö lisää sairastavuutta ja pahentaa monien sairauksien oireita.  Alkoholiin liittyvät  kuolemansyyt ovat  viime vuosina olleet työikäisten yleisin kuolemansyy. Alkoholihaittojen tuomat lisäkustannukset julkiselle taloudelle ovat useita miljardeja euroja vuodessa. Alkoholihaittojen määrä on suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutukseen. 

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi elokuussa 2013 muistion, jonka pohjalta oltiin valmistelemassa uutta alkoholilakia. Muistion mukaan paras tapa hillitä alkoholin käyttöä on puuttua alkoholin saatavuuteen. Alkoholiveron asteittainen korotus oli myös keskeinen toimenpide vähentää alkoholihaittoja. Aiemmat veronkorotukset ovat osoittaneet, että hinnan nousu vaikuttaa selkeästi alkoholin kokonaiskulutukseen. Vuoden 2004 alkoholiveron alentaminen johti voimakkaaseen kulutuksen kasvuun ja esimerkiksi alkoholikuolemien lisääntymiseen. Kokonaiskulutus on edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen vuotta 2004. 

Alkoholin käytöstä aiheutuu yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. STM:n arvion mukaan välittömät haittakustannukset yhteiskunnalle ovat noin miljardi euroa. Sosiaalihuollon piiriin kuuluvat haittakustannukset muodostivat noin puolet julkisen sektorin alkoholihaittakustannuksista, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito kattoi lähes 40 prosenttia ja terveydenhuolto noin 10 prosenttia. Kun otetaan huomioon tuotantomenetykset työelämässä ja muut haitat, kustannukset ovat moninkertaisia. Lukuisten menetettyjen ihmishenkien tai perheväkivaltaa pelkäävien, heitteille jätettyjen lapsien kärsimyksien hintaa ei voi edes rahalla mitata. 

Alkoholiveron korotuksen aiheuttamaa riskiä matkustajatuonnin lisääntymiseen voidaan vähentää tehostamalla tullin toimintaa, mikä on tullut todistetuksi viimeisen vuoden aikana.