Suomessa on lähes miljoona 15—29-vuotiasta nuorta. Arvion mukaan jopa joka kymmenes nuori on vaarassa syrjäytyä. Lasten ja nuorten kokema yksinäisyys ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Nuorten syrjäytyminen on monimutkainen ilmiö ja ongelmavyyhti, jossa ongelmat kasautuvat ja pitkittyvät. Ulkopuolelle jäämiseen liittyy monenlaisia tekijöitä ja mekanismeja, mutta yhteistä on, että ulkopuolelle jääneet nuoret aikuiset eivät ole syystä tai toisesta saaneet aikuisuudelta vaadittavia taitoja. 

Pandemia-aika on entisestään polarisoinut nuorten tilannetta: ne, joilla meni jo ennen korona-aikaa huonosti, voivat nyt entistä huonommin. Nuorten usko tulevaisuuteen horjuu, mikä on huolestuttavaa koko yhteiskunnan kannalta.  

Nuorten hätä Suomessa on ilmeinen, mutta palvelujärjestelmä ja tuen koordinointi ovat riittämättömiä. Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota mietinnössään TrVM 9/2022 vp — O 41/2020 vp koskien nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuutta ja palveluiden vaikuttavuutta. Päätösehdotuksessaan valiokunta on esittänyt eduskunnan hyväksyttäväksi kolme lausumaa: 

1. Eduskunta edellyttää, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuudesta kokonaisuutena huolehditaan, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Palveluiden on toimittava yhteen riippumatta siitä, mikä taho on järjestäjänä. 

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, kuinka tieto- ja tilastopohjaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palveluista voitaisiin parantaa. Vertailukelpoista tietoa tulee olla saatavilla palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin tueksi sekä palvelujärjestelmän kehittämiseksi. 

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, millä edellytyksillä kokonaisvastuu nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palveluista ja tiedonkulusta toimijoiden välillä voitaisiin asettaa yhdelle taholle. Tulee myös selvittää, mikä tämä taho voisi olla. 

Nuoriasiavaltuutetun tehtävän perustaminen vastaisi aloitteen jättäneiden näkemyksen mukaan tarkastusvaliokunnan havainnoimiin kehittämistarpeisiin. Tällä hetkellä Suomessa ei ole yksiselitteistä ja riippumatonta tahoa, jonka tehtäviin kuuluisi varmistaa nuorten aikuisten aseman ja oikeuksien toteutuminen, vaan työ on pirstaloitunut useille eri tahoille. Jotta toimet nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi olisivat pitkäjänteisiä ja vaikuttavia, ehdotamme, että Suomeen perustetaan nuoriasiavaltuutetun virka. Nuoriasiavaltuutetun tehtävä ei täysin poistaisi haastetta, joka liittyy usean eri toimijan rooliin ja toimivaltaan nuorten aikuisten asioissa, mutta se helpottaisi yhteistyötä ja edistäisi nuorten aikuisten oikeuksia. 

Nuoret aikuiset kokevat, että yhteiskuntaa rakennetaan vanhempien sukupolvien ehdoilla. Nuorten aikuisten yleinen tyytyväisyys elämään on muita kansalaisia matalammalla tasolla. Nuorilla on halu vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin, mutta vaikutusmahdollisuudet koetaan heikoiksi. Nuoriasiavaltuutetun tehtävässä katsotaan tärkeäksi yhteydenpito suoraan nuoriin aikuisiin sekä koulujen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kautta ja nuorten ajatusten välittäminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja viranomaisille. Yksittäisen nuoren aikuisen asiaa valtuutettu ei hoida, mutta kerää havaintoja ilmiöistä, tekee toimenpide-ehdotuksia sekä ottaa kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. 

Ihmisoikeuskeskuksen selvityksessä (Selvitys kansallisista perus- ja ihmisoikeustoimijoista) todetaan, että lapsiasiavaltuutettu on tunnettu viranomaistoimija, jonka toiminta on vaikuttavaa ja jonka toimenpide-ehdotukset otetaan vakavasti. Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on vastata lasten aseman ja oikeuksien varmistamisesta, ja hänen kohderyhmänsä rajoittuu lainmukaisesti alaikäisiin lapsiin. Aikuisuuteen siirtyminen tuo mukanaan monenlaisia muutoksia niin juridisesti kuin palveluidenkin osalta. Erityisesti tämä näkyy haasteina hankalista oloista tulevien nuorten kohdalla. Jos nuoren siirtymä aikuisuuteen epäonnistuu, on vaarana, että nuori jämähtää huono-osaisuuteen. Nuorisolain mukaan nuoria ovat kaikki alle 29-vuotiaat. Lapsiasiavaltuutetun tehtävät ulottuvat 18 ikävuoteen saakka. Nyt ehdotetun nuoriasiavaltuutetun tehtävät kohdistuisivat 18—29-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin. 

Suomessa on paljon laadukkaita toimijoita ja palveluita, jotka edistävät nuorten hyvinvointia. Nykyiset toimenpiteet ovat kuitenkin liian hajallaan, ja nuorten näkökulmasta apu on vaikeasti löydettävissä. Monet toimijat ovatkin peräänkuuluttaneet yhden kokoavan tahon nimeämistä, jotta nuorten hyvinvointia pystytään edistämään nykyistä pitkäjänteisemmin ja laaja-alaisemmin nuorten osallisuus huomioiden. Nuoriasiavaltuutettu olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton, kuten lapsiasiavaltuutettu ja vanhusasiavaltuutettu.