Maailmanlaajuiseksi pandemiaksi levinnyt COVID-19 eli koronavirus on iskenyt terveytemme ohella vakavasti suomalaiseen talouteen ja yrittäjyyteen. Viruksen aiheuttama taloustilanteen heikkeneminen ja kassavirtojen ehtyminen näkyvät erityisesti ravintola-alalla. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti ravintolat, kahvilat, baarit ja yökerhot suljettiin koko maassa 4.4. lähtien 31.5. asti. Sulkeminen ei kuitenkaan poistanut ravintoloiden juoksevia kuluja kaikilta osin.
Suomessa on noin 10 000 ravintolaa, ja jo ravintoloiden sulkemista koskevaa väliaikaislakia säädettäessä oli tiedossa, että monet alan toimijoista kohtaavat ylitsepääsemättömiä taloudellisia vaikeuksia jo melko pian valtiotasolla tehtävän sulkemispäätöksen jälkeen. Sulkemispäätöksestä huolimatta hallitus ei ole kohdistanut riittäviä tukitoimenpiteitä ravintola-alalle. Ravintoloille sulkemisesta aiheutuvaa kompensaatiota korotettiin talousvaliokunnan mietinnössä alkuperäisestä hallituksen esityksen 123 miljoonasta eurosta noin 170 miljoonaan euroon. Korvaus ei kuitenkaan yksin riitä, kun tarkastellaan ravintoloille sulkemisesta aiheutuneita vahinkoja ja kuluja. Ravintola-alan oman arvion mukaan kompensaation olisi pitänyt olla noin 350 miljoonaa euroa.
Ravintola-ala on avaamassa toimintaansa asteittain 1.6. lähtien. Mikäli ravintolat voivat ottaa vain puolet asiakaspaikoista käyttöön, se voi tarkoittaa, että kannattavuusongelmien takia monet erityisesti pienet ravintolat saattavat jäädä avaamatta. Oletettavasti ravintolat, jotka toimivat jo ennestään hyvin pienellä katteella, kohtaavat huomattavia haasteita kesäkuusta eteenpäin. Yksi keino auttaa kriisistä kärsiviä ravintoloita on laskea niiden myymiin alkoholijuomiin sovellettavaa arvonlisäverokantaa.
Luonnonvarakeskuksen vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan anniskelun arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin laskisi ravintoloiden alkoholiannosten hintoja noin kahdeksan prosenttia, mikäli veronkevennys siirtyisi suoraan hintoihin. Samasta selvityksestä käy ilmi, että anniskelun arvonlisäveron alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin merkitsisi vuositasolla 127 miljoonan euron kasvua ravintolapalveluiden kysyntään. Kotimaisten tuotteiden ja palveluiden kulutus lisääntyisi yhteensä 172 miljoonaa euroa, ja kerrannaisvaikutuksineen kulutus olisi vielä tätäkin suurempi.
EU:ssa ravintolapalvelut hyväksyttiin maaliskuussa 2009 direktiivin muutoksella niiden palveluiden piiriin, joihin voidaan soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa. Direktiivi sallii alkoholin anniskelun osalta alennetun kannan, mutta vähittäismyynnin osalta ei. Huolimatta kannan alentamisen mahdollistavasta muutoksesta Suomessa ravintoloissa anniskeltavan alkoholin arvonlisäverokantaa ei ole alennettu. Anniskeltavan alkoholin arvonlisävero on siten muista ravintolapalveluista poiketen edelleen 24 prosenttia.
Ennen kevään 2020 poikkeusoloja tehtyjen arvioiden mukaan ravintola-alkoholin arvonlisäveropohja on vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa ja arvonlisäverokertymä 340 miljoonaa euroa. Mikäli ravintola-alkoholin arvonlisäverokannan 10 prosenttiyksikön alentamisen vaikutus välittyisi välittömästi ja täysimääräisesti kuluttajahintoihin eikä veropohjassa tapahtuisi muutosta, arvolisäverotulot laskisivat vuositasolla noin 140 miljoonalla eurolla. Laskentatapa on staattinen eikä siinä oteta huomioon esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tekemiä arvioita veromuutoksen dynaamisista vaikutuksista.
Tässä lakialoitteessa arvonlisävero alennettaisiin väliaikaisesti noin puolen vuoden ajalle siten, että laki tulisi voimaan heti ja olisi voimassa 31.12.2020 asti.
Aloitteella pyritään ohjaamaan alkoholin kulutusta ravintoloihin. Tavoite on lisätä ravintoloiden kannattavuutta ja elinvoimaisuutta. Muutos parantaisi samalla ravintoloiden mahdollisuutta työllistää uusia työntekijöitä. Suomessa miltei 90 prosenttia alkoholista juodaan kotona ja ulkomailta tapahtuva matkustajatuonti on lähes kaksinkertainen ravintolassa tapahtuvaan anniskeluun nähden.
Paras ravintoloille annettava tuen muoto on ohjata kulutusta ja kassavirtoja ravintoloiden tarjoamien palveluiden piiriin. Ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisäveroprosentin väliaikainen laskeminen 24 prosentista 14 prosenttiin olisi tähän hyvä keino.