Yleisperustelut

Internetissä leviää valtavia määriä lasten hyväksikäyttömateriaalia samoin kuin materiaalia, joissa lapsiin kohdistetaan vakavaa väkivaltaa. Internetissä leviävissä kuvissa ja tallenteissa on eri-ikäisiä lapsia, jotka kaikki ovat joutuneet hyväksikäytetyiksi ja/tai raiskatuiksi tai raa'an väkivallan kohteiksi. 

Ongelma on kasvava. Vuonna 2019 poliisin tietoon tuli 89 törkeää sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisrikosta, mikä on enemmän kuin kolmena edellisenä vuonna (2015—2018) yhteensä, jolloin vastaavia rikoksia tuli poliisin tietoon yhteensä 62 kappaletta. Myös sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitorikosten määrä on kasvanut vuoden 2017 106 tapauksesta 122 tapaukseen vuonna 2018 ja edelleen 161 tapaukseen vuonna 2019. 

Näitä järkyttäviä rikoksia koskeva lainsäädäntömme ei ole pysynyt tietotekniikan kehittymisen perässä. Tämän lakialoitteen tarkoituksena on parantaa lasten rikosoikeudellista suojaa päivittämällä lainsäädäntö nykyaikaan. 

Yksityiskohtaiset perustelut

17 a §. Väkivaltakuvauksen hallussapito

Internetissä leviää valtavia määriä lasten hyväksikäyttömateriaalia, mutta sen rinnalla myös erilaista väkivaltamateriaalia, joissa lapsia kidutetaan ja pahoinpidellään. Nykyisen lainsäädännön mukaan väkivaltakuvauksen hallussapito ei Suomessa ole rikos. Suomessa materiaalia saa ladata ja katsoa, mutta rangaistavaa siitä tulee vasta, jos sitä levittää eteenpäin. 

Poliisin mukaan lasten pahoinpitelykuvauksia tuotetaan koko ajan enemmän ja kotietsinnöillä löytyy videoita raa'asta väkivallasta ja jopa vauvan tappamisesta. Näissä tilanteissa, jos näyttöä levittämisestä ei saada, tällaisen raa'an väkivaltamateriaalin hallussapidosta ei tule nykyisen lainsäädännön mukaan mitään seuraamusta. Tällaisen materiaalin lataaminen ja hallussapito kuitenkin osoittaa tekijässä poikkeuksellista väkivallan ihannointia, ja materiaalia käytetään seksuaalisiin tarkoituksiin. Tämän johdosta raa'an väkivaltamateriaalin hallussapidon säätäminen rangaistavaksi on perusteltua. 

18 §. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen

Nuoruusiällä tapahtuva seksuaalinen hyväksikäyttö aiheuttaa uhrille vakavia traumoja. Internetissä tapahtuva lasten hyväksikäyttö on laaja ja kasvava ongelma. Esimerkiksi Europolin tuottaman tuoreen iOCTAn (internetissä tapahtuvan rikollisuuden uhka-arvio) mukaan seksuaalisen hyväksikäytön on todettu uhkaavan yhä nuorempia lapsia, koska internet laajenee nopeasti lasten käyttämiin esineisiin ja yhä nuoremmat lapset käyttävät internetiä eri laitteilla. Internetissä lasta voidaan houkutella tai kiristää seksuaalisiin tekoihin ja jakamaan seksuaalisia kuvia itsestään tai ystävistään. Lapsiin kohdistuvaa materiaalia ei vain levitetä Suomessa, vaan sitä myös tuotetaan täällä. Tällainen materiaali on taloudellisesti hyvin tuottavaa, eikä sitä saada poistettua internetistä tai pedofiilien tietokoneilta jälkikäteisin toimin.  

Yksittäisen kuvan tai videon levittäminen ei ole nykyisen lain mukaan rangaistavaa. Jokainen kuva tai video on kuitenkin tallennettu tilanteissa, joissa lapsia tosiasiallisesti käytetään hyväksi, ja tämän vuoksi myös yksittäisen kuvan tai videon hallussapito tulisi säätää rangaistavaksi. Lapsen ruumiillisen koskemattomuuden ja oikeuksien suojaamista lainsäädäntötoimilla on pidettävä perusteltuna toimenpiteenä. 

19 §. Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan materiaalin hallussapito

Nykyisen rikoslain 17 luvun 19 §:ssä tarkoitetun sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidon rangaistusasteikkoa tulee tarkastella uudelleen ja ottaa arvioinnissa huomioon se, että kaikissa kuvissa ja tallenteissa on eri-ikäisiä lapsia, jotka kaikki ovat joutuneet hyväksikäytetyiksi ja/tai raiskatuiksi. Hallussapidon osalta on huomioitava myös se, että kysyntä aiheuttaa sen, että materiaalia tehdään, ja myös tämä puoltaa sitä, että hallussapidon rangaistusasteikon tulisi olla ankarampi. Lisäksi rikoksen nimike on perusteltua muuttaa lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan materiaalin hallussapidoksi, sillä sanottu uusi nimike antaa täsmällisemmän kuvan siitä, mistä rikoksessa on kysymys. 

Lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja hyväksikäyttömateriaalin jakamiseen ja hallussapitoon liittyvien juttujen esitutkinta on yleensä pitkäkestoista ja materiaalit laajoja. Rangaistusmaksimi vaikuttaa teon vanhentumisaikaan, ja rangaistusasteikon lievyys on käytännössä johtanut muun muassa siihen, että rikokset saattavat vanhentua ennen kuin ne saadaan tutkittua ja syytteet nostettua, minkä ei voida katsoa olevan sen paremmin lapsen edun mukaista kuin lain tarkoitus. Enimmäisrangaistuksen korottaminen olisi myös osoitus siitä, että yhteiskunta suhtautuu CAM-materiaalin (Child Sexual Abusement Material) tuottamiseen ja sen hallussapitoon hyvin vakavasti.  

19 a §. Törkeä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan materiaalin hallussapito

Teknologian kehittyessä laitteiden tallennuskapasiteetit ja poliisien kotietsinnöillä takavarikoiman materiaalin määrät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Yhdessäkin tapauksessa kuvia voi olla kymmeniätuhansia ja videoita satoja tunteja. CAM-materiaaleissa lapset ovat vakavien rikosten uhreina, ja ilmoitusten määrät näistä rikoksista ovat kasvaneet samalla, kun materiaalin tuotanto ja saatavuus ovat lisääntyneet.  

Monet pimeissä verkoissa toimivat CAM-ringit myös vaativat sisäänpääsyn vastineeksi kuvia tai videoita, eli ne toimivat vaihdannan välineinä. CAM-materiaalille on olemassa valtava markkina, jonka vuosittainen arvo lasketaan miljardeissa euroissa. CAM-materiaalin hallussapidon syy on myös se, että se on rahanarvoista. Esimerkiksi ns. Wonderland clubin jäseneksi pääsi, jos sai suosituksen aiemmalta jäseneltä ja hakijalla oli lisäksi tarjota 10 000 kuvaa ringille jäsenyydestä.  

Nykyinen lainsäädäntömme ei ole pysynyt teknologian kehityksen mukana, eikä se ole enää ajantasainen. Kansainvälisessä vertailussa Suomen lainsäädäntö laahaa ankarasti monen muun maan perässä, mikä johtuu jo perustaltaan siitä, että Suomen CAM-materiaaliin liittyvä lainsäädäntö on ajalta ennen sosiaalista mediaa. Käytännössä CAM-materiaali eri rikoslain luvuissa antaa kuvan, ettei se ole seksuaalirikosta alkuunkaan.  

Hallussa pidetyn materiaalin määrä voi olla käsittämättömän laaja, mutta tuomitut rangaistukset ovat useimmiten sakkoa. Tunnusmerkistön porrastaminen kahteen törkeysluokkaan mahdollistaisi tarkemman rangaistusasteikkojen suhteuttamisen rikosten törkeysasteen mukaan. Rikoksissa, joissa tuomioistuinten ja viranomaistenkin käsitys teon paheksuttavuudesta voi vaihdella, olisi myös tarkoituksenmukaista määritellä rikoksen eri asteiset ilmenemismuodot lainsäädännössä, mikä omalta osaltaan ohjaisi oikeuskäytäntöä rangaistusten mittaamisessa.