Lakimuutoksella selkeytettäisiin etenkin suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen edellytysten täyttymistä. Viimeaikaisessa oikeuskäytännössä on ilmennyt esim. (KHO 2023:100), etteivät Suomen Riistakeskuksen myöntämät poikkeusluvat ole olleet perusteluiltaan riittäviä. Riistalajien kannanhoidolliseen metsästykseen myönnetyt poikkeusluvat ovat jääneet useaan kertaan valitusten vuoksi käyttämättä, kun tuomioistuimet ovat määränneet myönnetyt luvat toimeenpanokieltoon. Raportointivelvollisuuden vuoksi kirjatuilla kannanhoitotavoitteilla ei ole oikeudellisesti ohjaavaa vaikutusta tuomioistuimiin. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussa KHO 2022:48 tämän nimenomaisesti todennut. Poikkeusluvilla metsästäminen on ollut erittäin vaikeaa yksilöintivaateen vuoksi.
Kannanhoidollisen metsästyksen estyminen on johtanut jo esimerkiksi suden osalta kannan runsaaseen kasvuun. Metsästyksen estyminen on merkinnyt suden ihmisarkuuden heikkenemistä, mikä on johtanut entistä useammin suden ja ihmisen välisiin kohtaamisiin. Susien aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet voimakkaasti. Susien määräksi Venäjän federaatiossa vuosina 2018 ja 2020 kirjattiin 65 900 ja 66 900 yksilöä. Sudet liikkuvat rajan yli Suomen puolelle. Maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön arvion mukaan myös karhukanta runsastuu kannanhoidollisen metsästyksen estyessä, mikä lisää ihmisen ja karhun kohtaamisen ja edelleen mahdollisten ongelmatilanteiden todennäköisyyttä. Romaniassa karhut tappoivat kahdeksan ja raatelivat 76 ihmistä vuonna 2019 sen jälkeen, kun sinne asetettiin kannanhoidollisen metsästyksen kielto.
Suomen voimassa olevaa metsästyslakia uudistettiin viimeksi keväällä 2023. Tuolloin täsmennettiin metsästyslain 41 a §:n mukaista poikkeusluvan myöntämisen edellytystä suotuisan suojelutason osalta siten, poikkeusluvan myöntämisedellytyksenä on, että poikkeuslupa ei haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä tai saavuttamista lajin luontaisella levinneisyysalueella. Tämä lakimuutos on tullut voimaan 1.8.2023 alkaen.
Metsästäjäliiton tilaaman juristiselvityksen mukaan EU-jäsenvaltio voi suurpetojen suojelua koskevaa luontodirektiiviä toteuttavassa lainsäädännössään sisällyttää lakiin direktiivissäkin mainittuja sosioekonomisia ja paikallisuutta koskevia lisäyksiä. Näin on tehty myös Ruotsin metsästysasetuksessa, jonka mukaan Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto saa sisällyttää poikkeuslupiin ehtoja, jotka ovat tarkoituksenmukaisia tiheiden suurpetopopulaatioiden esiintymisen aiheuttamien haittojen kannalta. On ilmeistä, ettei metsästyslaissa määritetä edelleenkään riittävän yksiselitteisesti niitä kriteereitä, joiden perusteella kannanhoidollista metsästystä on mahdollista harjoittaa. Keskeinen kysymys liittyy suotuisan suojelutason määrittämiseen ja päämäärään.
Päämäärä ja perusteet ovat seuraavat:
Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistaminen on edellytys ihmisen ja suurpetojen yhteiselolle.
Metsästyksellä suurpetojen tiheys säilyy sillä tasolla, että vahingot tuotantoeläimille ja riistalle pysyvät hyväksyttävinä. Metsästyksellä lisätään petojen arkuutta, mikä vähentää kontakteja ihmisen kanssa, ja lisätään niiden paikallisten ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia, joiden on elettävä samoilla alueilla kuin suurpetojen. Lisäksi laillisen metsästämisen salliminen auttaa vähentämään erittäin haitallista salametsästystä, jota väistämättä tapahtuu, mikäli petokantaan vaikuttamiseen ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia. Kannanhoidollinen metsästys mahdollistaa metsästyskulttuurin pitkien perinteiden säilymisen maaseutualueilla, joilla esiintyy suuria suurpetoja.
Kannanhoidollinen metsästys säilyttää suurpetojen tiheyden sillä tasolla, että vahingot tuotantoeläimille ja luonnonvaraiselle riistalle pysyvät hyväksyttävinä. Lisäksi metsästäjät voivat auttaa tiettyjen yksilöiden poistossa, esimerkiksi niiden, jotka erikoistuvat karjan tappamiseen. Alueilla, joille suurpedot ovat palaamassa, se voi lisätä pitkäaikaista hyväksyntää, jos kantojen kasvunopeus hidastuu.
Metsästyksen mahdollistavan populaation saavuttaminen voi olla vertailuarvo suojelu- tai palautussuunnitelman onnistumiselle — tämä osoittaa myös suojelusuunnitelman joustavuuden eri sidosryhmille. Mikäli kannanhoidollista metsästystä ei voida toteuttaa, lisääntyneet kohtaamiset lisäävät poliisin apuna olevan suurriistavirka-avun (SRVA) tarvetta, mikä on tehty metsästäjien vapaaehtoistyönä. Metsästyksen päättyminen voi heijastua myös kanta-arvion perustana olevan, metsästäjien pyynnin yhteydessä tekemän havaintoaineiston pienenemiseen, jolloin kanta-arvion tarkkuus voi heikentyä.
RUOTSIN METSÄSTYSLAKI
Ruotsia ja Suomea koskee täysin samanlainen EU-lainsäädäntö. Suurpetotilanne on molemmissa maissa samankaltainen. Siksi vertailu kannanhoidollista metsästystä koskevan sääntelyn välillä on maiden välillä perusteltua. Ruotsissa kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästys onnistuu tällä hetkellä huomattavasti paremmin kuin Suomessa.
Ruotsin kansallisessa lainsäädännössä suurpetojen pyyntiä säännellään asetuksessa jaktförordning (1987:905) 23 a—23 g § (Ruotsin metsästysasetus). Ruotsin metsästysasetuksen säännöksissä erotellaan skyddsjakt (suojelupyynti) ja licensjakt (lupapyynti), jotka käsitteinä vastaavat vahinkoperusteista metsästystä ja kannanhoidollista metsästystä. Suomen metsästyslain (1993/615) 41 a.3 §:n (2011/159) kannanhoidollista metsästystä koskevaa säännöstä vastaa Ruotsin metsästysasetuksen 23 c §.
Ruotsissa suurpedoista on olemassa oma asetuksensa Förordning (2009:1263) om förvaltning av björn, varg, järv, lo och kungsörn (Ruotsin suurpetoasetus). Suurpetoasetuksen 5 §:ssä viranomainen velvoitetaan vahvistamaan suurpetojen määrien tavoitellut minimitasot suurpetoalueittain. Vahvistetulla minimitasolla on oikeusvaikutuksia siten, että vahvistetun suurpetopopulaa-tioiden minimitason ylittyessä niiden kannanhoidollinen metsästys (licensjakt) on mahdollista. Ruotsissa voimassa olevat suurpetojen suotuisat suojelutasot ovat:
- susi 300, kesäkanta (Suomessa oli kesällä 2023 pennut mukaan laskien 500 sutta Luonnonvarakeskuksen ennustemallin arvion mukaan),
- karhu 1 400 (Suomessa nyt vajaat 2 000 karhua),
- ilves 870 (Suomessa 2 500 ilvestä) ja
- ahma 700 eläintä (Suomessa n. 400 ahmaa).
Ruotsin lainsäädäntö on tarkempi, ja kannanhoidollisen metsästyksen edellytykset on määritetty laissa yksiselitteisemmin. Suurpetojen suotuisan suojelutason viitearvot eli suurpetojen minimilukumäärät on Ruotsissa määritetty sitovasti. Lukumäärien ylittävää osaa suurpetokannoista voidaan metsästää kannanhoidollisesti. On perusteltua, että Ruotsissa käytössä oleva suupetokantojen suojelutason viitearvojen sitova määrittäminen otetaan osaksi Suomen metsästyslainsäädäntöä kuitenkin niin, että Ruotsia huomattavasti suurempi ilveskanta otetaan huomioon kannanhoidollisen metsästyksen raja-arvoa määritettäessä.