Kuluttajien kannalta haitallista markkinoiden keskittymistä ehkäistään yrityskauppavalvonnalla. Yritysten haitallinen keskittyminen johtaa hintojen kallistumiseen, valikoiman kaventumiseen sekä tuotteiden ja palvelujen laadun heikkenemiseen. Yrityskauppa on ilmoitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, jos yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa ja vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 10 miljoonaa euroa. Kilpailulle haitallisia yrityskauppoja voidaan ennalta kieltää tai niille voidaan asettaa ehtoja.
Marinin hallitus laski yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajoja, mutta ongelmana on, että niiden alle jää edelleen suuri määrä kilpailulle haitallisia yrityskauppoja. Tällä hetkellä moni toimiala keskittyykin voimakkaasti liikevaihtorajojen ulkopuolella. Liikevaihtorajoihin perustuva järjestelmä ei myöskään kerro aina tarpeeksi yrityksen taloudellisesta arvosta.
Suomessa suuri ongelma on paikallisten markkinoiden keskittyminen, koska paikallisesti toimivien yritysten liikevaihdot jäävät liikevaihtorajojen alle. Lisäksi paikalliset yritykset ovat useasti osa laajempaa markkinoiden keskittymistä. Suomessakin on nähtävillä ilmiö, jossa suuret, tyypillisesti pääomasijoittajaomisteiset, toimijat hankkivat yksitellen omistukseensa pieniä kilpailijoitaan. Tätä kutsutaan hiipiväksi keskittymiseksi tai sarjahankinnoiksi. Tätä on Suomessa tapahtunut esimerkiksi terveyspalveluissa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan vuosina 2008—2020 tehtiin lähes 300 yrityskauppaa, joissa suuret toimijat hankkivat omistukseensa pieniä paikallisia lääkäri- ja hammaslääkäriklinikoita.
Kolmen terveysjätin yhteenlaskettu markkinaosuus on satojen yrityskauppojen takia noussut noin 20—30 prosentista noin 70—80 prosenttiin. Sama on tapahtunut myös eläinlääkäripalveluissa, jotka ovat yrityskauppojen vuoksi keskittyneet voimakkaasti yhden pääomasijoittajaomisteisen toimijan haltuun. Voimakasta keskittymistä tapahtuu tällä hetkellä myös terapia- ja hoivapalveluissa.
Tutkimukset osoittavat, että isojen terveysyritysten yritysostot ovat Suomessa johtaneet hintojen nousuun. Nousu on ollut keskimäärin 10—20 prosenttia. Tämä on iso haaste paitsi yksittäisille kuluttajille myös hyvinvointialueiden taloudelle, jos ostopalveluita joudutaan hankkimaan isoilta yksityisiltä keskittyneillä markkinoilla koko ajan yhä kalliimmalla hinnalla.
Sekä kansainvälinen tutkimuskirjallisuus että Suomesta saadut havainnot osoittavat, että viranomaisilla ei ole tarpeeksi keinoja puuttua markkinoiden haitalliseen keskittymiseen. Tähän ratkaisuksi sopisi lakiin kirjattava otto-oikeus, jolla tarkoitetaan kilpailuviranomaisen oikeutta vaatia ilmoitettavaksi yrityskauppa, joka ei täytä pääsäännön mukaisia liikevaihtorajoja.
Otto-oikeuden kautta voidaan tutkia kaikkia kilpailulle haitallisia yrityskauppoja. Jos viranomaisella on oikeus vaatia yrityskauppa tutkittavaksi myös liikevaihtorajojen alla, kaikki kansantalouden kannalta merkittävät yritysjärjestelyt, jotka voivat johtaa markkinoiden haitalliseen keskittymiseen, kuuluvat yrityskauppavalvonnan etukäteiskontrollin piiriin. Viranomaisen resurssit kohdistuvat otto-oikeusjärjestelmässä myös tehokkaammin järjestelyihin, joiden voidaan ennalta olettaa olevan kilpailun kannalta kaikkein haitallisimpia.
Otto-oikeus on jo käytössä Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa ja tulee käyttöön myös Tanskassa kesällä 2024. Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ehdottanut otto-oikeuden käyttöönottoa Suomessa.