Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Aloitteen tarkoituksena on helpottaa omaishoitajien osallistumista kunnalliseen päätöksentekoon. Aloitteella esitetään lisättäväksi kuntalain 82 §:ään nimenomainen maininta siitä, että luottamustoimen vuoksi aiheutuvia, korvattavia kustannuksia ovat myös omaishoidossa olevan henkilön välttämättömän hoidon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset
Kunnalliseen toimielimeen valitulla luottamushenkilöllä on oikeus saada tehtävänsä hoitamisesta palkkiota sekä korvausta aiheutuneista kustannuksista. Kuntalain 82 §:n mukaan luottamushenkilölle maksetaan korvausta muun muassa ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä.
Kunkin kunnan valtuusto päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Täten palkkiot ja korvaukset voivat vaihdella kunnittain, ja näin ollen myös kuntien käytännöt omaishoitajan sijaisen palkkaamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisessa vaihtelevat. Jotkut kunnat mainitsevat omissa säännöksissään sijaishoitajan palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset korvauskelpoisina kustannuksina, ja toiset kunnat mainitsevat, että korvattavia kustannuksia ovat lakitekstin mukaisesti vain lastenhoidon järjestämisestä aiheutuneet ja muut vastaavat kustannukset. Vaikka korvausten maksaminen on lain mukaan mahdollista muunkin sijaisen palkkaamista tai lastenhoidon järjestämistä vastaavan syyn perusteella, tätä tulkinnanvaraista säännöstä tulkitaan omaishoitajien kohdalla kunnissa eri tavoin. Tämä on johtanut paikoin tilanteeseen, että vaaleilla kunnanvaltuustoon valittu henkilö ei käytännössä voi osallistua kunnanvaltuuston toimintaan omaishoitovastuunsa vuoksi.
Omaishoidon tuesta annetun lain 4 §:n mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kaksi tai kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti riippuen siitä, miten yhtäjaksoisesti hän on sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Myös sosiaalihuoltolain 27 b §:ssä säädetään omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaasta. Lain mukaan kunta voi tarvittaessa järjestää tuen tarpeessa olevan henkilön päivittäin sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavalle omaiselle tai läheiselle vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunta päättää, missä laajuudessa se järjestää omaistaan/läheistään hoitaville vapaapäiviä ja virkistysvapaita, mistä johtuen kuntakohtaista vaihtelua esiintyy.
Luottamustoimen hoitamista ei voida rinnastaa laissa mainittuun vapaapäivään, vaan asiasta on säädettävä laissa erikseen, jotta kansalaisten yhdenvertainen oikeus osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen voidaan turvata. Tällä hetkellä eri kunnissa asuvat henkilöt ovat keskenään eriarvoisessa asemassa sen suhteen, mitä tulee omaishoitajien mahdollisuuksiin osallistua luottamustoimiensa hoitoon ja oikeuteen saada korvausta sijaishoitajan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,