Jokaisen suomalaisen tulee voida tehdä työtään rauhassa ilman uhkia. Viime vuosina erityisesti turvallisuusalan viranomaiset ovat kohdanneet uudenlaisen uhkan työnsä tekemiselle, ns. maalittamisen. Maalittamisessa pyritään vaikuttamaan työtään tekevään virkamieheen tietyn tämän tekemän päätöksen tai käsittelemien asioiden vuoksi. Maalittamisella pyritään vaikeuttamaan eri tavoin työntekijän mahdollisuuksia suorittaa työnsä. Käytännössä esimerkiksi saatetaan pyrkiä loukkaamaan työntekijän kunniaa, aiheuttamaan pelkoa omasta turvallisuudesta tai häiritsemään kotirauhaa.  

Maalittamista on tarpeen käsitellä eri ilmiönä kuin vihapuhetta. Maalittamisessa voi olla kyse kielteisellä julkisuudella tai sillä uhkaamisella tapahtuvasta vaikuttamisesta viranomaistoimintaan, mutta se voi tapahtua myös muuten kuin julkisesti. Maalittamisessa ei ole kyse yksittäisistä sosiaalisen median kannanotoista tai annetusta kovasanaisesta asiakaspalautteesta, vaan laajemmasta systemaattisesta toiminnasta, jolla pyritään vaikeuttamaan työtehtävien hoitamista.  

Turvallisuussektorin eri viranomaiset ovat esittäneet, että maalittamiseen tulisi puuttua muiden toimenpiteiden lisäksi lainsäädäntöä muuttamalla. Laamannit esittivät yhdessä joulukuussa 2018 lainsäädännön muuttamista. Kyseisen aloitteen pohjalta oikeusministeriö katsoi, ettei muutoksia sääntelyyn olisi tarpeen tehdä. Tänä keväänä Poliisihallitus esitti lainsäädännön muutosta, jolla annettaisiin kenttäpoliisille nykyistä parempi anonymiteetti kentällä siirtymällä nimitunnisteesta suojatumpaan tapaan tunnistaa poliisi.  

Tällä lakialoitteella esitetään Poliisihallituksen, valtakunnansyyttäjän viraston ja käräjäoikeuksien laamannien esittämää lainsäädäntöaloitetta vastaavasti muutoksia rikoslakiin maalittamiseen puuttumiseksi. Esityksessä ehdotetaan, että tietyt maalittamisen hallintaan osin soveltuvat rikoslain kriminalisoinnit (mm. laiton uhkaus, kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen) muutettaisiin asianomistajarikoksista virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi silloin, kun rikoksen kohteena on virkamies, työntekijä tai näiden läheinen virkamiehen tai työntekijän työtehtäviin liittyvistä syistä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan erillistä kriminalisointia, joka kattaisi maalittamisen eri ilmenemistavat, kuten joukkovoiman käytön sosiaalisessa mediassa tai virtuaalisen alustan tarjoamisen maalittamiselle.