TAUSTA 

Ympäristön- ja luonnonsuojelua sekä eläinten hyvinvointia ja oikeuksia edistävät järjestöt eivät sisälly tällä hetkellä tuloverolain 57 §:n piiriin, mikä tarkoittaa, että yhteisöt eivät voi verotuksessaan vähentää näiden teemojen parissa toimiville järjestöille tekemiään lahjoituksia. 

Hallitus on linjannut, että kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen rahoituksesta isomman osan on tulevaisuudessa tultava lahjoituksista valtion rahoituksen sijaan. Kansalaisjärjestöjen toiminnan julkiseen rahoitukseen kohdistuu tällä hetkellä suuria leikkauksia, jotka muuttavat merkittävästi järjestöjen toiminnan rahoituspohjaa. Rahoituspohjan laajentamisen kannalta verovähennysoikeus lahjoittajille olisi merkittävä työkalu hallituksen kaavaileman lahjoituskulttuurin kehittämiseen.  

Verovähennysoikeus on instrumenttina olemassa, mutta se koskee vain rajattuja toimijoita. 

LAINSÄÄDÄNNÖN NYKYTILA  

Tuloverolain 57 §:ssä säädetään yhteisöjen lahjoitusten vähennysoikeudesta verotuksessa. Verohallinto myös ylläpitää erikseen listaa niistä toimijoista (säätiöt, yhdistykset, laitokset), joille tehtävistä lahjoituksista vähennyksen voi saada. Tuloverolain 57 §:n mukaisten lahjoitusten vähennysoikeus koskee vain yhteisöjä eli esimerkiksi yhtymät eivät ole oikeutettuja vähennykseen. Lahjoitusvähennyksen voi saada vain lahjoituksista, jotka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen. 

TULOVEROLAIN 57 §  

Yhteisö saa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla vähentää tulostaan: 

1) vähintään 850 euron ja enintään 250 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen Euroopan talousalueeseen kuuluvalle valtiolle tai Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle; 

2) vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen sellaiselle Verohallinnon nimeämälle Euroopan talousalueella olevalle yhdistykselle, säätiölle tai jonkin edellä mainitun yhteydessä olevalle rahastolle, jonka varsinaisena tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen taikka suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen. 

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun Verohallinnon nimeämän tahon on toimitettava vuosittain Verohallinnolle tiedot saamistaan vähennyskelpoisista lahjoituksista, niiden antajista ja siitä, mihin tarkoitukseen lahjoitus on käytetty. Verohallinnolle on lisäksi toimitettava viimeksi päättyneen toimintavuoden toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase. Verohallinto antaa tarkemmat määräykset tietojen antamistavasta ja -ajankohdasta.  

Muutoksenhausta 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun Verohallinnon nimeämispäätökseen säädetään verotusmenettelystä annetussa laissa (776/2016).  

Keskeinen kriteeri sääntelyssä on ollut suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen sekä tieteen tai taiteen tukeminen.  

PERUSTELUT 

Jotta lahjoittamiseen myös muiden teemojen parissa työskenteleville kansalaisjärjestöille olisi kannusteita, tulisi lain soveltamisalaan kuulua jatkossa myös ilmaston kuumenemisen hillitsemisen, ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien hyväksi toimivat yhteisöt. Yhteisöt voisivat hakea nimeämispäätöstä itsenäisesti verottajalta normaalikäytännön mukaisesti, ja arviointi verovähennyskelpoisuudesta olisi viranomaisella. Lain lähtökohtana olisi kuitenkin yhdenvertainen kohtelu saman hallinnollisen pohjan toimijoille. 

Ilmaston kuumeneminen ja luontokato ovat koko ihmiskuntaa uhkaavia kriisejä. Ilmaston kuumenemisen vaikutukset näkyvät jo Suomessakin esimerkiksi muuttuneina sääolosuhteina ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä sekä eläin- ja kasvilajien elinpiirien muutoksina. Suomen luonnon tila on hälyttävä: Joka yhdeksäs laji on Suomessa uhanalainen. Metsäluontotyypeistä uhanalaisia on yli kolme neljännestä, Itämeren ja sisävesien luontotyypeistä neljännes ja rannikoiden luontotyypeistä yli puolet.  

Luonto köyhtyy kovaa vauhtia myös globaalisti. Ilmaston kuumeneminen itsessään kuormittaa ekosysteemejä kiihdyttäen maailmanlaajuista luontokatoa. Eläinlajien populaatioiden koko ja lajien määrä ovat vähentyneet merkittävästi. Hallitustenvälisen luontopaneelin IBPESin mukaan sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa eläin- ja kasvilajia. Arvioiden mukaan vain noin 4—6 prosenttia kaikista nisäkkäistä on luonnonvaraisia, ja loppu koostuu ihmisistä ja tuotantoeläimistä, joiden osuus on jopa yli 60 prosenttia.  

Eläimillä on oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen, kuten liikkumiseen, sosiaalisuuteen ja poikasten hoitamiseen. Tämä oikeus ei nykyisellään usein toteudu. Moni kansalaisjärjestö tekee ansiokasta työtä eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumisen puolesta esimerkiksi tuottamalla ja jakamalla tietoa eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien tilasta.  

Ilmaston kuumenemisen hillitsemisen sekä ympäristön- ja luonnonsuojelun parissa toimivat järjestöt puolestaan tekevät tärkeää työtä luontokadon pysäyttämiseksi, ympäristön pilaamisen lopettamiseksi sekä ilmaston kuumenemisen hidastamiseksi. Järjestöt tekevät työtä usein vapaaehtoisvoimin. Lisäksi niissä työskentelee kokeneita asiantuntijoita, joiden asiantuntemuksesta myös valtionhallinto hyötyy. Jotta järjestöjen tekemä yhteiskunnallisesti merkittävä ja arvokas työ voi jatkua, niiden rahoituksen jatkuminen on turvattava. 

Tällä lakimuutoksella mahdollistetaan ilmaston-, ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien tukemiseen uutta yksityistä rahaa, joka paikkaisi osaltaan näihin järjestöihin osuvia julkisen rahoituksen leikkauksia.