Viimeisten mediassa julkaistujen tietojen mukaan lastensuojeluilmoitukset ovat hälyttävästi nousussa. Osa niistä johtaa hyvin todennäköisesti huostaanottoihin ja sijoituksiin perheen ulkopuolelle — vaikka se viimekätinen keino onkin. 

Perhehoitoliiton mukaan "Suomessa elää kodin ulkopuolelle sijoitettuna noin 19 000 lasta ja nuorta. Vuonna 2020 viimeisenä päivänä huostassa oli 9 637 lasta, joista yli puolet (56 %) oli perhehoidossa." 

Lastensuojelulaissa perhehoito on määritelty huostaanotetun lapsen ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi. On sijoitetun lapsen edun mukaista, että hän pystyy elämään mahdollisimman tavallista perhe-elämää perhehoitoperheessä. 

Tällä hetkellä pandemioihin liittyvät taloudelliset riskit jäävät perhehoitajan kannettavaksi, koska nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista tartuntatautipäivärahan maksamista muulle kuin lapsen huoltajalle. Lapsen huostaanottotapauksissa huoltaja ei tosiasiassa osallistu lapsen jokapäiväiseen hoitoon ja huolenpitoon, ja perhehoidossa lapsi asuu perhehoitajan kotona.  

Ansiotyössä käyvä perhehoitaja ei saa perhehoidettavan karanteenin takia käydä työssä. Hän ei saa karanteenin ajalta ansiotuloa. Hän ei saa myöskään tartuntatautipäivärahaa, koska ei ole perheeseen sijoitetun alle16-vuotiaan lapsen huoltaja.  

Alle 16-vuotiaiden lasten kasvua ja kehitystä tukeva perhehoito on äärimmäisen tärkeää. Nykytila on kohtuuton. Tartuntatautipäivärahan maksamatta jättämistä ansiotyössä käyvälle perhehoitajalle ei voida perustella talous- tai tarkoituksenmukaisuusnäkökohdilla. Epäkohta tulee korjata pikaisesti. Lasten huostaanottojen vähentyminen ei ole hyvin todennäköistä, ja tarve perhehoitajille kasvaa. Perhehoitajaksi ryhtymisen kynnystä tulee madaltaa, ja alla ehdotettu muutos on yksi keino tehtävään alkamisen mahdollistamiseksi.