Yleisperustelut

Koulukiusaaminen ja väkivaltatapaukset kouluissa ovat viheliäinen ongelma, johon on etsitty ratkaisuja vuosien ajan. Viimeksi edellisellä hallituskaudella laaja asiantuntijatyöryhmä etsi keinoja kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi, mutta esitetyistä toimenpiteistä on toteutettu vain osa. Vaikka perusopetuslain 29 § säätää oppilaan oikeudesta turvalliseen oppimisympäristöön, ei nykyinen lainsäädäntö mahdollista riittäviä keinoja ja toimivaltuuksia koululle turvallisen oppimisympäristön takaamiseen varsinkaan kiusaamis- tai väkivaltatilanteiden tapahduttua. Etenkään koulun nopea reagointi näihin tilanteisiin ei ole mahdollista lainsäädäntöpuutteiden vuoksi. 

1. Rehtorin päätösvalta jälki-istunnosta

Käytännössä kouluarjessa rehtori koulun johtajana osallistuu vakavien kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden selvittelyyn. Nykylainsäädännön mukaisesti rehtorilla ei kuitenkaan ole oikeutta määrätä jälki-istuntoa, vaan tämä oikeus on vain opettajalla. Lainsäädäntö on nykyisellään vieras koulun arkityölle ja vaikeuttaa mainittujen tilanteiden selvittämistä.  

Jälki-istunnosta päättämisestä on säädetty perusopetusasetuksen 18 §:ssä. Päätösvaltaa koskeva pykälä tulisi merkityksensä vuoksi siirtää itse perusopetuslakiin, ja siihen tulee lisätä sama jälki-istuntoja koskeva päätösvalta rehtorille oppilaan opettajan ohella.  

Lisäksi oppilaalle on säädettävä perusopetuksessa velvollisuus suorittaa hänelle määrätyt rangaistukset. Osa oppilaista ei suorita heille määrättyjä rangaistuksia. Samoilla oppilailla voi olla esimerkiksi jopa kymmeniä tunteja hoitamattomia jälki-istuntoja lukuvuoden päättyessä. Säädetyt rangaistukset ovat tehottomia, jopa turhia, ellei niitä voida tehokkaasti vaatia suoritettavaksi. Rangaistuksen suorittamista vahvistaa säätäminen siitä, että suorittamattomat jälki-istunnot tulee merkitä lukuvuositodistuksen lisätietoja-kohtaan.  

2. Opetuksen epääminen turvaamistoimena

Nykylain mukaan jopa vakavissa väkivaltatilanteissa oppilaan opetukseen osallistumista ei voida evätä kuin korkeintaan lopputyöpäivän ajaksi. Vaikka tilanteeseen puututaankin koulussa kurinpidollisesti tai esimerkiksi yhteistyössä poliisin kanssa ja esimerkiksi oppilashuollon toimin, näyttäytyy tilanne oppilaille usein siltä, että asiaan ei ole riittävästi puututtu. Seuraavana työpäivänä esimerkiksi väkivallan tekijä ja uhri palaavat samoille oppitunneille. Tilanteet olisi tarpeen voida rauhoittaa voimallisemmin kouluyhteisössä ja käynnistää voimallisemmin myös tekijän oppilashuollollinen tuki. 

Koulun rehtorille tulisi säätää oikeus oppimisympäristön turvaamistoimena evätä oppilaan osallistuminen opetukseen enintään kolmeksi työpäiväksi toisten oppilaiden ja opetustilassa työskentelevien turvallisuuden takaamiseksi.  

Tämä oikeus tulisi säätää kurinpitopykälien sijaan perusopetuslain 29 §:ssä Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jotta toimi olisi käytännössä mahdollinen välittömästi kyseessä olevan tapahtuman jälkeen, on tähän liittyvä päätäntävalta annettava koulun rehtorille. Asian säätäminen oppimisympäristön turvallisuutta koskevassa pykälässä korostaisi sitä, että kyseessä ei ole rangaistus vaan turvaamistoimi. Samankaltainen oikeus opetuksen määräaikaiseen epäämiseen on rehtoreilla toisella asteella. 

Oppilas, jonka opetukseen osallistuminen olisi evätty, ohjattaisiin oppilashuollon tuen piiriin. Samassa pykälässä säädettäisiin opetuksesta evätyn oppilaan velvollisuudesta osallistua oppilashuollon palveluihin, joiden tavoitteena on tehdä arvio oppilaan oppilashuollollisesta ja muusta tuesta jatkossa.  

Usein tarvittava tuki on moniammatillista, koko perhettä koskevaa. Siksi pykälässä tulisi säätää velvoite ilmoittaa epäämisestä kouluterveydenhuollolle ja sosiaalitoimesta vastaavalle taholle, jotka selvittävät oppilashuollon toimijoiden kanssa oppilaan ja hänen perheensä hyvinvoinnin tilan. Kouluterveydenhuollon osalta hyvinvoinnin tilan kartoitusvelvollisuuden pitäisi olla vastaava kuin laajoissa terveystarkastuksissa. Laajat terveystarkastukset järjestetään luokilla 1, 5 ja 8. Niihin kutsutaan oppilaan molemmat vanhemmat. Tarkastukseen sisältyy oppilaan hyvinvoinnin, kasvun, kehityksen ja terveydentilan arvioimisen lisäksi vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnin selvittely. 

3. Rehtorin oikeus määräaikaiseen erottamiseen enintään kahdeksi viikoksi

Perusopetuksen rehtorilla pitäisi olla myös oikeus enintään kahden viikon määräaikaiseen erottamiseen, mikäli rehtori arvioi, ettei monijäsenistä toimielintä tarvita ja oppilaan huoltaja tähän suostuu. Muilta osin prosessi olisi sama kuin monijäsenisen toimielimen päättäessä asiasta. Toisella asteella rehtorilla on jo oikeus opiskelijan määräaikaiseen erottamiseen, ja vastaava oikeus tarvitaan myös perusopetukseen.  

Oppilaan oikeusturvaa ei lisää se, että päätöksen saa tehdä perusopetuksessa vain monijäseninen toimielin. Yleisesti on tiedossa, että byrokraattisen ja hitaan erottamismenettelyn takia koetetaan nykyisin rehtorin ja vanhempien kesken sopia oppilaan jäämisestä kotiin sovitun pituiseksi ajaksi, vaikka lainsäädäntö ei mahdollista tällaista ratkaisua. Vanhemmat haluavat sopia, koska monijäseninen toimikuntamenettely sivistys- ja sosiaalitoimessa tarkoittaa usein oppilaan salassa pidettäviä tietoja sisältävän asian hidasta käsittelyä useiden ihmisten toimesta, jotka eivät tunne oppilasta ja asiaa.