Tupakka- ja nikotiinituotteet ovat väestömme suurin yksittäinen terveysriski ja ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja. Tupakka ja nuuska aiheuttavat merkittävän riskin syöpä-, verisuoni- ja keuhkotaudeille. Nuuska sisältää myös lukuisia syöpävaarallisia aineita ja raskasmetalleja, jotka altistavat suun ja nielun alueen syöville. Nikotiini on hyvin myrkyllinen kemikaali ja synnyttää käyttäjälle nopeasti voimakkaan riippuvuuden. Muista päihteistä alkoholin käyttö nuorten keskuudessa on vähentynyt, mutta samaan aikaan huumekokeilut ja niiden käyttö ovat lisääntyneet (Kouluterveyskysely 2019).
Väestötasolla nuorten tupakointi on vähentynyt, mutta tyttöjen osuus on kasvanut ja käyttö on keskittynyt alempaan sosioekonomiseen ryhmään. Samanaikaisesti nuorten nuuskakokeilut ja nuuskan käyttö ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Vuonna 2019 kymmenen prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä käytti päivittäin nuuskaa. Nuuskan käyttö on yleisempää urheilevilla, erityisesti joukkuelajeja harrastavilla pojilla. Suomen syöpäyhdistyksen selvityksessä nuuskan käyttö liitetään usein urheiluun ja erityisesti joukkueurheiluun. Lasten ja nuorten parissa toimivat liikunta- ja nuorisojärjestöjen toimijat ja urheilijat ovat usein tärkeitä roolimalleja lapsille ja nuorille. Nuorten kasvua kokonaisvaltaiseen ja päihteettömään urheilijan elämäntapaan on tärkeää tukea jo harrastuksen alkumetreiltä lähtien. Terveyttä edistävien toimijoiden tulee edelleen tukea lajiliitoissa ja urheiluseuroissa tehtävää työtä.
Nuorisolaissa säädetään nuorisotyön ja -toiminnan edistämisestä ja nuorisopolitiikasta sekä niihin liittyvästä valtionhallinnon ja kunnan vastuusta ja yhteistyöstä sekä valtionrahoituksesta. Valtakunnallisen nuorisoalan järjestön toimintaan tarkoitetun valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy järjestön valtionapukelpoiseksi.
Valtionapukelpoiseksi voidaan nuorisolain nojalla hyväksyä sellainen nuorisoalan järjestö, joka toteuttaa nuorisolain 2 §:ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Valtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan valtakunnallisuus, laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja se, miten järjestö edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta.
Liikuntalaissa säädetään liikunnan ja huippu-urheilun edistämisestä sekä valtionhallinnon ja kunnan vastuusta, yhteistyöstä, valtion hallintoelimistä ja valtionrahoituksesta liikunnan toimialalla. Lain tavoitteena on edistää väestön mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa sekä tukea nuorten kasvua, kehitystä ja koko väestön terveyttä. Tavoitteiden lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja terveet elämäntavat.
Liikuntalain 10 §:ssä säädetään liikuntaa edistävän järjestön valtionapukelpoisuudesta. Liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy järjestön valtionapukelpoiseksi.
Valtionapukelpoiseksi järjestöksi voidaan liikuntalain nojalla hyväksyä sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on liikunnan edistäminen ja joka toimii 2 §:ssä säädetyn tavoitteen mukaisesti.
Valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä se, miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Lajiliitoista avustettaviksi voidaan hyväksyä vain yksi valtakunnallinen liitto kustakin lajista. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi peruuttaa järjestön valtionapukelpoisuuden, jos sen toiminta ei yhtäjaksoisesti kahtena vuonna täytä laissa tai sen nojalla säädettyjä valtionavustuksen saamisen edellytyksiä.
Aloitteessa ehdotetaan nuorisolain 17 §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, että jatkossa nuorten kanssa toimivan järjestön valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä muiden päihteiden käytön ehkäisemiseen kaikessa toiminnassaan. Lisäksi liikuntalain 10 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vastaava sitoutuminen lisätään alaikäisten kanssa toimivan järjestön valtionavustuksen saamisen edellytyksiin. Velvoite koskisi myös saman pykälän 3 momentissa tarkoitettuja lajiliittoja.