Etätyön käsitettä ei ole määritelty lainsäädännössä. Käsitteen sisältö on kuitenkin vakiintunut tarkoittamaan työtä, jota voitaisiin tehdä työnantajan tiloissa, mutta joka tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Työsuojeluhallinnon tekemän määritelmän mukaan etätyöllä tarkoitetaan joustavaa, vapaaehtoisuuteen ja sovittuihin sääntöihin perustuvaa ansiotyötä, jota voidaan tehdä myös varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. Työaika voi olla joko kokonaan etätyötä tai vain osittain. Tällä hetkellä työsopimuslain 13 §:ssä säädetään joustotyöstä, joka ei kuitenkaan vastaa kaikissa tilanteissa lisääntyneen etätyön esille tuomiin epäselviin tulkintatilanteisiin. Etätyöstä säätäminen nimenomaisesti selkeyttäisi siis oikeudentilaa epäselvissä tilanteissa.
Vaikka keskeinen työlainsäädäntö sitoo lähtökohtaisesti myös etätyössä, työntekijän oikeuksien sekä työnantajan ja työntekijän aseman, oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta sääntely kaipaa ajantasaistamista ja selkeyttämistä. Esimerkiksi etätyöpäivän aikana tapahtuneet tapaturmat, niin sanottuihin ammattitauteihin sairastuminen ja varsinaisen työn ulkopuolella tehtävä toiminta, kuten lounasruokailu, aiheuttavat epäselvyyksiä lain soveltamistilanteissa. Lakialoitteella on tarkoitus etätyön määritelmän ohella selventää sitä, että työlainsäädäntö, mukaan lukien työsopimuslaki, työturvallisuuslaki ja työaikalaki velvoittavat ja toimivat lainsäädännöllisenä perustana myös etätyöskentelyssä.
Etätyön oikeudellista asemaa mutkistaa se, että työturvallisuuslaki ei sääntele tarpeeksi selkeästi etätyöhön liittyviä erityispiirteitä. Työturvallisuuden varmistaminen etätyössä on olennainen osa työtapaturma- ja ammattitautien ehkäisyssä. Vaikka työturvallisuuslaissa tunnistetaan, että myös kodissa tehtävä työ kuuluu lain soveltamisalaan, on etätyön käsite laissa tuntematon.
Pandemian aikana etätyöskentelyn määrä on lisääntynyt merkittävästi. Etätyön tekemisen lisääntyminen vaihteli toimialoittain ja alueittain merkittävästi, mutta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2020 etätyön tekeminen lähes kaksinkertaistui.
Etätyön tekemisen yleisyys ja siihen liittyvät lainsäädännön kehittämistarpeet on tunnistettu laajasti ammattiliitoissa. Myös valtionhallinnon työntekijöiden asemaa etätyön yleistymisen myötä on lähdetty vahvistamaan, kun hallitus antoi syyskuussa 2022 hallituksen esityksen laiksi valtion henkilöstölle etätyöstä johtuvissa olosuhteissa sattuneiden tapaturmien korvaamisesta. Esitys koskee kuitenkin vain valtion virkamiehiä ja työntekijöitä.
Etätyön määrittelyn puuttuminen vaikuttaa työlainsäädäntöön laajasti. Tulevaisuuden lainsäädännön kehityksen varmistamiseksi etätyöskentely onkin määriteltävä selkeämmin lainsäädännössä. Lisäksi nykyistä työlainsäädäntöä on muutettava siltä osin, että etätyöskentelyyn liittyvät riskit ja erityispiirteet tunnistetaan. Näin lainsäädännöllä varmistetaan, että työnantajan velvollisuudet ja työntekijän oikeudet ovat selkeät työturvallisuuden varmistamiseksi.
Aloitteessa esitetään, että työsopimuslakiin lisätään säännös työntekijän oikeudesta etätyöhön ja mahdollisuudesta sopia etätyön tekemisestä silloin, kun työ tämän mahdollistaa. Työntekijällä olisi oikeus etätyöhön eli työntekijän kotona tai muuten varsinaisen työpaikan ulkopuolella työntekijän valitsemassa paikassa tekemään työhön, mikäli työn luonne ja työtehtävät sen mahdollistavat eikä siitä aiheudu työnantajan toiminnalle kohtuutonta haittaa. Etätyöstä olisi sovittava. Työnantajalla ei olisi oikeutta velvoittaa työntekijää etätyöhön. Lisäksi työnteon keskeisiä ehtoja koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantajalla olisi vastaisuudessa vastuu selvittää työntekijälle työnteon keskeisten ehtojen yhteydessä myös työntekijän etätyömahdollisuus.
Työturvallisuuslakia muutetaan siltä osin, että työnantaja velvoitetaan nykyistä selkeämmin huomioimaan myös etätyöhön liittyvät työnteon turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät seikat osana laissa säädettyä yleistä huolehtimisvelvoitetta. Työnantajan tulisi lisäksi tarjota etätyön tekemiseen tarvittavia työvälineitä ja huolehtia työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemisen kannalta tärkeästä hyvästä työergonomiasta myös etätyössä. Samalla lakialoitteessa ehdotetaan työaikalain selkeyttämistä siten, että etätyön vahvistetaan nimenomaisesti kuuluvan lain soveltamisalaan.
Esitetyillä muutoksilla varmistettaisiin, että etätyön määrittely ja erityispiirteet huomioidaan keskeisissä työsuhdetta ja työsuojelua sääntelevissä laeissa. Ehdotettu sääntelykokokonaisuus luo pohjan tulevaisuuden työlainsäädännön kehittämiselle etätyön osalta.