Voimassa olevan lastensuojelulain mukaan kuntien velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Useat lastensuojelun asiantuntijat ja lastensuojelujärjestöt ovat esittäneet, että jälkihuollon järjestämisen yläikärajaa tulisi nostaa nykyisestä 21 vuodesta 25 vuoteen, sillä nykyisin moni nuori syrjäytyy jälkihuollon toimien päättyessä. Myös sosiaali- ja terveysministeriön Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportti (2013) esitti tätä toimenpidettä yhtenä suosituksenaan.
Lastensuojelun asiakkaina olleet nuoret tarvitsevat usein aikuisuuden kynnyksellä tehostettua tukea itsenäisen elämän aloittamiseen. Esimerkiksi Helsingissä jälkihuollon piirissä olleista nuorista vain 14 prosentilla oli ammatti jälkihuollon päättyessä. Jälkihuollon palvelut pitävätkin sisällään muun muassa tukea opintoihin ja työllistymiseen, henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa arjessa selviytymiseen, yhteiskunnan palveluihin ohjaamista, apua asunnon hankkimiseen sekä vertaistukitoimintaa.
Me-säätiön ja THL:n syyskuussa julkaistun Syrjäytymisen dynamiikka -tietoaineiston mukaan yksi keskeisimmistä nuorten syrjäytymistä ennustavista tekijöistä on, että nuori on ollut lastensuojelun sijoituksessa ennen 6. ikävuotta tai 12—16-vuotiaana.
Tutkimuksen mukaan huostaanotossa olleiden nuorten aikuisten, niin naisten kuin miesten, kuolleisuus on muita korkeampi 25 vuoden ikään saakka (Kalland ym. 2001). Kuolinsyitä tässä ikäryhmässä ovat usein onnettomuudet ja tapaturmat, päihteet ja itsemurhat. Tämä havainto puoltaa sitä, että jälkihuollon ikäraja kannattaisi nostaa 25 vuoteen.
Täysi-ikäisen nuoren on mahdollista kieltäytyä jälkihuollon palveluista, mutta nuori voi kuitenkin ikärajan puitteissa hakeutua uudelleen jälkihuollon tuen piiriin. Jos ikäraja olisi nykyistä 21 ikävuotta korkeampi, pysyisivät myös matalan kynnyksen palveluiden ovet pidempään auki nuorelle aikuiselle.
Hyvin onnistuneella lastensuojelun jälkihuollolla voidaan parhaimmillaan turvata nuorille aikuisille sujuva itsenäistyminen aikuisuuteen sekä ennaltaehkäistä nuorten aikuisten syrjäytymistä. Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostaminen 25 vuoteen antaisi lastensuojelun ammattilaisille enemmän työkaluja toimia nuorten parhaaksi.