Työeläkkeen tarkoitus on turvata tietty työuran ansioihin perustuva tulotaso työeläkkeen saajille. Eläkkeiden taso on kuitenkin jäänyt jälkeen yleisestä kustannustason noususta, mikä on tunnistettu yhteiskunnallinen haaste. Eläkeläisköyhyys on vakava ongelma, ja eläkeläisten määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti. Takuueläkkeisiin tehtävät ainoastaan nimelliset korotukset eivät riitä turvaamaan eläkeläisille riittävää toimeentuloa, joten tilanteen korjaamiseksi tarvitaan tehokkaampia toimenpiteitä. Suuri osa eläkkeensaajista joutuu elämään erittäin pienillä tuloilla, mediaanieläkkeen ollessa 1 459 euroa kuukaudessa. Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jää alle 1 250 euron kuukaudessa. 

Hyvinvointiamme rakentamassa olleiden eläkeläisten tulisi olla oikeutettuja riittävään toimeentuloon suhteessa hyödykkeiden yleiseen hintakehitykseen sekä asumiskustannusten tasoon. Aloitteessa esitettävän puoliväli-indeksin käyttöönottaminen turvaisi eläkeläisten elintason kehitystä ja ehkäisisi eläkeläisköyhyyttä. Puoliväli-indeksin käyttöönottaminen aloitteessa esitettävällä tavalla on kohdennettu nostamaan erityisesti pieni- ja keskituloisten eläkeläisten tulotasoa niin, että se vastaisi paremmin voimakkaasti nousseita elinkustannuksia.  

Eläkkeissä on indeksiturva siksi, että sillä huolehditaan maksussa olevan eläkkeen ostovoiman säilymisestä. Inflaatiokehitys ja jatkuvasti nousevat elinkustannukset heikentävät eläkeläisten ostovoimaa, ja eläkkeiden tason tulisi seurata tätä kehityskulkua. Pienituloisten eläkeläisten tulot menevät lähes kaikki kotimaiseen kulutukseen, mikä on myös otettava huomioon arvioitaessa lakimuutoksen vaikutuksia kansantalouteen.  

Taitettuun indeksiin, jossa eläkkeiden hintatason muutoksen painoarvo on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen painoarvo 20 prosenttia, siirtymisen syynä vuonna 1996 oli eläkemenojen hillitseminen. Seurauksena on ollut eläkkeensaajien taloudellisen aseman heikentyminen ja elintason lasku. Eläkeläisköyhyyden lisääntyminen on selvä merkki siitä, että taitettuun indeksiin nojaavat korotukset eivät ole riittäneet turvaamaan eläkeläisille riittävää toimeentuloa.  

Puoliväli-indeksissä hinta- ja ansiotason muutosten painoarvo on 50 prosenttia. Eläkkeiden taso seuraisi tällöin paremmin yleistä palkkakehitystä. Puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin voidaan budjettivaikutukset huomioon ottaen pitää järkevänä 1 500 euroon asti. Ehdotetun rajauksen myötä paine nostaa eläkemaksuja ei nousisi kohtuuttoman kovaksi. Samaan aikaan ratkaisu kuitenkin parantaisi kaikkien eläkeläisten ostovoimaa tuoden tuntuvan parannuksen erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentuloon.