VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotus

Nykyinen EU-puheenjohtajamaa Belgia on käynnistänyt keskustelun Schengenin hallinnoinnin kehittämisestä edelleen. Tavoitteena on, että kesäkuun oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa käytävästä keskustelusta saadaan syötteitä Eurooppa-neuvoston strategisiin suuntaviivoihin ja tulevan komission työohjelmaan.  

Schengen-alue nojautuu kolmeen keskeiseen pilariin, jotka ovat tehokas ulkorajavalvonta, sisärajavalvonnan puuttumista kompensoivat toimenpiteet sekä vankka hallinto. Yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on muodostunut keskeiseksi tekijäksi Schengenalueen toimivuudessa. Näillä kaikilla sektoreilla on viime vuosina tehty paljon uudistuksia ja annettu useita asetusehdotuksia. 

Valtioneuvoston selvityksellä päivitetään Suomen kantoja ja valmistaudutaan näihin Schengenin tulevaisuutta koskeviin keskusteluihin ja vaikuttamaan tulevan komission aloitteisiin Schengen-alueen kehittämiseksi.  

Valtioneuvoston kanta

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus edistää rakentavasti EU:n maahanmuuttopolitiikassa muun muassa vahvojen ulkorajojen merkitystä, Schengensäännöstön kehittämistä muuttoliikkeen hallitsemiseksi, EU:n ulkorajojen ja raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimintaedellytyksien vahvistamista sekä ulkoisten toimijoiden mahdollisuuksien vähentämistä käyttää muuttoliikettä unioniin kohdistuvan vaikuttamisen välineenä.  

Suomelle on erityisen tärkeää varmistaa, että EU-tason säännöksissä, ml. Schengensäännökset, olisi riittävä liikkumavara toimia erityisesti välineellistetyn maahantulon tilanteessa. Suomi muistuttaa, että perussopimusten mukaan unionin on kunnioitettava valtion keskeisiä tehtäviä kuten yleisen järjestyksen ylläpitäminen ja kansallisen turvallisuuden takaaminen.  

Suomi tukee toimia, joilla konkreettisesti kehitetään ja edistetään Schengen-alueen toimivuutta ja turvallisuutta muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Keskeinen osa tätä kokonaisuutta on sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintakyvyn ja ulkorajojen valvonnan kehittäminen. Kansallista ja Schengen-alueen turvallisuutta uhkaavan vihamielisen vaikuttamisen torjumiseksi on huolehdittava, että jäsenmaiden viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet ja käytettävissä on nykyaikaista valvontateknologiaa sekä ulkorajoilla tarvittavat estelaitteet.  

Suomi pitää tärkeänä edistää EU-tasolla toimintamahdollisuuksia vastata muuttuneeseen turvallisuusympäristöön, kuten ulkoisten toimijoiden mahdollisuuksiin käyttää maahantuloa unioniin kohdistuvan vaikuttamisen välineenä. Suomi kiinnittää huomiota siihen, että maahantulossa pystyttäisiin erottamaan kansainväliseen suojeluun oikeuttava turvapaikanhaku, välineellistetty maahantulo ja työhön, opiskeluun, perhesiteisiin ym. perustuva maahanmuutto. Maahantulon erilaiset perusteet edellyttävät erilaisia toimia. Suomi pitää tärkeänä, että Schengen-alueen turvallisuus varmistetaan. Tehtävien toimien yhteydessä huolehditaan unionin arvojen sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.  

Suomella on turvattavanaan 1340 km pitkä itäraja, joka on sekä EU:n että NATO:n ulkoraja. Suomi on täysin sitoutunut täyttämään velvoitteensa osana eurooppalaista raja- ja merivartiostoa. Rajaturvallisuustoimien, siihen liittyvän EU-lainsäädännön ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimintakyvyn ja tarvittaessa toimivallan kehittäminen on kannatettavaa, jotta voidaan paremmin estää ja torjua vihamielistä vaikuttamista. Suomi näkee, että Frontexin pysyvää joukkoa tulisi voida käyttää joustavasti edelleen liikkumisen estämiseksi Schengen-alueella, esim. maaulkorajamaissa laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Frontexin toimintakykyä tulisi vahvistaa esim. tiedustelukyvykkyyksien osalta ja selvittää joukkojen hallintaan liittyviä kysymyksiä. Suomi toteaa, että Frontexin tukea paluille ja palautuksille tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti palautuksissa turvallisiin kolmansiin maihin. Suomi on valmis tarkastelemaan avoimesti mahdollisia selvityksiä Frontexin palautustuen hyödyntämiseksi myös kolmansista maista kolmansiin maihin ihmisoikeuksia kunnioittaen.  

Schengen-aluetta koskeviin turvallisuusuhkiin on tärkeää vastata nopeasti ja vaikuttavasti. Tähän liittyen eurooppalaisen neliportaisen maahanpääsyn valvontamallia tulee edelleen vahvistaa. Suomi katsoo, että neliportainen valvontamalli yhdessä tehokkaan tiedustelun kanssa mahdollistaa EU:n rajaturvallisuuteen liittyvän tilannetietoisuuden parantamisen ja paremman kyvyn vaikuttaa ilmiöihin jo ennen kuin ne konkretisoituvat ulkorajoillamme ja vapaan liikkuvuuden alueella.  

Schengenin yleissopimuksen (SopS 23/2001) päivitystarpeiden arviointi käynnistynee lähitulevaisuudessa. Suomi näkee vuonna 1990 laaditun, tietyiltä osin vanhentuneen yleissopimuksen päivittämisen tärkeäksi ja osallistuu aktiivisesti päivitystyöhön. Suomen tarkemmat kannat päivitystarpeista muodostetaan erikseen.  

Paluut ovat keskeinen osa toimivaa Schengen-järjestelmää. Suomi tukee EU-tason toimia, joilla tehostetaan paluita ja palautuksia. Kolmansien maiden kanssa käytävissä keskusteluissa ja kumppanuuksissa paluiden ja palautuksien tulee olla keskeisesti mukana. Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa. Hallitusohjelman mukaan Suomi noudattaa muuttoliikepolitiikassa ihmisoikeus- ja muita kansainvälisiä sopimuksia, EU-lainsäädännön velvoitteita ja oikeusvaltioperiaatetta. Suomen näkökulmasta maastapoistamispäätösten vastavuoroisen tunnustamisen prosessia on hyvä tarkastella ja kehittää niin, että tunnustaminen olisi entistä käyttökelpoisempi mahdollisuus. Schengenin tietojärjestelmän (SIS) paluu- ja maahantulokieltokuulutuksia tulee hyödyntää tehokkaasti. Tämän ohella on tärkeää kehittää toimivaa tietojenvaihtoprosessia palautuksiin liittyen. Suomi tukee paluita koskevan oikeudellisen kehyksen kehittämistä. Lisäksi Suomi tukee myös muita EU:n toimia, joilla torjutaan luvatonta edelleen liikkumista.  

Sisärajat ylittävistä turvallisuusuhkista tulee ensisijaisesti huolehtia poliisiyhteistyön keinoin. Sisärajavalvonnan käyttöönottamisen on kuitenkin tärkeää olla jäsenmaan keinovalikoimassa, etenkin ulkorajojen häiriötilanteissa, joissa maahantulijat voivat liikkua edelleen Schengen-alueella. Viranomaisille on varmistettava riittävät toimivaltuudet sisärajoilla, mm. EU-maiden parhaat käytännöt huomioiden.  

Poliisiyhteistyötä tulee edelleen kehittää muun muassa tiedonvaihtoa parantamalla. Suomi katsoo, että EU-tason tietojärjestelmiä (mm. SIS, VIS, Eurodac) on hyödynnettävä jäsenvaltioiden toimesta tehokkaasti ja sovellettavan EU-lainsäädännön ajantasaisuutta on tarkasteltava säännöllisesti. Lisäksi Suomi näkee, että Schengen-valtioiden lainvalvontaviranomaisten mahdollisuutta saada pääsy toisen valtion lainvalvontaviranomaisten tietokantoihin tulisi edistää. Tämä nopeuttaisi tiedon saantia rajat ylittävästä rikollisuudesta ja rikollisista. Myös olemassa olevia työkaluja, kuten yhteisiä tutkintaryhmiä, tulisi hyödyntää aiempaa tehokkaammin.  

Viisumivapaa matkustaminen tuo merkittäviä etuja sekä EU:lle että sen kumppanimaille. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että EU-tasolla on riittävät työkalut puuttua maahantuloon ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin, oli sitten kyseessä viisumivapaiden maiden kansalaisten perusteettomat turvapaikkahakemukset tai kumppanimaiden viisumisäännöstöjen linjaaminen EU:n viisumipolitiikan kanssa. Viisumipoliittisia työkaluja tulee tehokkaasti hyödyntää laittoman maahantulon torjumiseksi. Suomi näkee, että viisumivapaus- ja helpotussopimukset sekä dialogit kolmansissa maissa ovat tärkeässä roolissa etsittäessä ratkaisuja Schengen-alueen ulkorajavalvonnan ja maahantulon haasteisiin. Viisumihelpotus- ja viisumivapausdialogeissa on lisäksi huomioitava turvallisuusuhkiin ja rajaturvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EU:n välineistöä hybridiuhkiin vastaamiseksi kehitetään myös vahvistamalla ja parantamalla viisumivapauden keskeyttämismekanismia. Viisumivapaiden maiden listaa olisikin tarkoituksenmukaista tarkastella nykyistä säännönmukaisemmin.  

On tärkeää varmistaa oikeus- ja sisäasioiden yhteisten tietojärjestelmien, kuten SIS, EES, Eurodac, ja niiden yhteentoimivuuden (interoperability) täytäntöönpanon eteneminen. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden myötä tapahtuva tiedonvaihdon tehostuminen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja unionin virastojen välillä on ollut Suomen pitkäaikainen tavoite.  

Suomi tukee puheenjohtajamaa Belgian ajatuksia kehittää Schengen-hallinnoinnin työkaluja, kuten Schengen-evaluointien pohjalta muodostettavia tulostauluja ja Schengenbarometriä, ja parantaa Schengen-neuvostojen valmistelua strategisen keskustelun syventämiseksi ja päätöksenteon mahdollistamiseksi.