Valtioneuvoston E-kirjeessä on kysymys ennakkovaikuttamisesta aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY (jäljempänä asedirektiivi) mahdolliseen muutosehdotukseen. E-kirjeen mukaan komissio on valmistelemassa ehdotusta asedirektiivin muuttamiseksi. Saadun tiedon mukaan komissio on antanut 18.11.2015 tätä koskevan ehdotuksen, josta valtioneuvosto valmistelee erillisen U-kirjeen. Tässä lausunnossaan valiokunta käsittelee asedirektiivin muuttamiseen liittyviä kysymyksiä ainoastaan ennakkovaikuttamismuistion (E 60/2015 vp) ja siihen saamiensa asiantuntijalausuntojen pohjalta. Valiokunta lausuu aiheesta laajemmin ja tarkemmin tulevan U-kirjeen yhteydessä.
Asedirektiivissä säädetään minimivaatimukset jäsenvaltioiden ampuma-aselainsäädännölle. Asedirektiivi asettaa kansalliselle sääntelylle vain minimitason, ja direktiivin on todettu olevan eräiltä keskeisiltä osiltaan, muun muassa aseen ja aseen osien määritelmien osalta, tulkinnanvarainen. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden kansalliset lainsäädännöt poikkeavat toisistaan. Tästä puolestaan seuraa, että EU:n alueella erilaisia ampuma-aseita tai aseiden osia voidaan saada laillisesti haltuun ja sisärajavalvonnan ollessa heikkoa kuljettaa toiseen jäsenvaltioon, jossa sama toiminta on lain vastaista. Nykyinen kontrollijärjestelmä on EU:n sisämarkkinoilla siten tehoton ja kiinnijäämisriski vähäinen.
Ennakkoarvioiden mukaan komission muutosehdotukset saattaisivat koskea ainakin sarjatuliaseiden (A-luokka) hankintaa ja hallussapitoa yksityisten osalta, rynnäkkökivääreiden ja konepistoolien puoliautomaattiversioiden siirtämistä direktiivin A-luokkaan sekä aseiden nettikaupan rajoittamista yksityishenkilöiltä. Muutosten kaavaillusta sisällöstä ei ole käytettävissä sen yksityiskohtaisempaa tietoa kuin E-kirjeessä on todettu.
Asiassa saadun selvityksen perusteella voidaan kuitenkin yhtyä valtioneuvoston E-kirjeessä esitettyyn arvioon, että edellä mainituilla rajoituksilla olisi merkittäviä vaikutuksia ampuma-aseiden hankkimiseen ja hallussapitoon sekä ampumaharrastukseen Suomessa. Tarkemmasta sisällöstään ja laajuudestaan riippuen rajoitukset vaikuttaisivat Suomessa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, reserviläisammuntaan, urheiluammuntaan, metsästykseen ja asekeräilyyn. Tällä olisi vaikutusta edelleen myös asevalmistajien ja elinkeinonharjoittajien elinkeinoon.
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä erityistä huomiota direktiivimuutosten vaikutuksiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen kannalta. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on Suomessa keskeinen merkitys maanpuolustustahdon ja maanpuolustustaitojen ylläpitämisessä. Suomen puolustus perustuu alueelliseen puolustukseen ja asevelvollisuusarmeijaan. Asevelvollisuusarmeijasta yli 95 % on reserviläisiä, joiden kouluttamiseksi puolustusvoimat järjestää kertausharjoituksia ja tilaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä sotilaallista koulutusta. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö tukee suorituskykyisen reservin ylläpitämistä ja valmiutta tukea muita viranomaisia.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rynnäkkökiväärien ja konepistoolien puoliautomaattiversioiden kieltäminen tai luvansaannin rajoittaminen vain poikkeustapauksiin vaikuttaisi merkittävästi vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Ammuntaan liittyvä koulutus- ja kilpailutoiminta toteutetaan lähes yksinomaan sellaisilla aseilla, jotka olisivat mainitun rajoituksen piirissä. Rajoitus tarkoittaisi käytännössä tämän tyyppisen toiminnan loppumista nykymuodossaan, ja sen myötä sillä olisi suuri vaikutus annettavan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen sisältöön ja käytännön toteutukseen. Tätä kautta muutoksella voi olla vaikutusta reserviläisten sodan ajan taitoihin ja maanpuolustustahtoon. Valiokunnan mielestä mahdollinen reserviläisharjoittelun alasajo antaisi myös varsin kummallisen signaalin ulospäin. Saadun selvityksen mukaan muutos vaikuttaisi myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asemaan puolustusvoimien strategisena koulutuskumppanina. Näin olisi etenkin, jos lainsäädäntö ei sallisi toimintatavaltaan itselataavien kertatuliaseiden omistamista ja hallussapitoa julkisoikeudellisille yhdistyksille.
Puoliautomaattitoimisia aseita käytetään Suomessa myös urheiluammunnassa ja metsästyksessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toimintatavaltaan itselataavien aseiden kieltämisen yksityishenkilöiltä arvioidaan johtavan käytännössä esimerkiksi pistooliammunnan ja E-kirjeessäkin mainittujen practical-lajien harrastamisen loppumiseen. Itselataavia kertatuliaseita koskeva rajoitus saattaisi sen toteuttamistavasta riippuen kohdistua myös joihinkin metsästyksessä käytettäviin ampuma-aseisiin. Komission mahdollinen esitys sarjatuliaseiden kieltämisestä yksityishenkilöiltä vaikuttaa Suomessa vain asekeräilijöihin.
E-kirjeen perusteella komission kaavailut aseiden nettikaupan rajoittamisesta yksityishenkilöiltä ovat hyvin epämääräisiä. Selvää ei esimerkiksi ole, koskisiko rajoitus myyntiä, hankkimista vai niitä molempia. E-kirjeessä mainitut asetyypit ovat jo nykyisin ampuma-aserajoitusten alaisia ja niiden liikkuminen Suomen rajojen yli edellyttää lupaa. Tulli valvoo, että Suomen rajat ylittävillä ampuma-aseilla on säädösten edellyttämät luvat. Komission kaavaileman rajoituksen pyrkimyksenä olisi ilmeisesti ehkäistä ampuma-aseiden sellaista laitonta hankkimista, joka tapahtuu hankkimalla osia eri jäsenvaltioista käyttämällä hyväksi näiden jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen eroja, joita on esimerkiksi osien luvanvaraisuudessa ja aseiden deaktivointisäännöksissä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa rikostutkinnan yhteydessä tehtyjen konetuliaseiden takavarikoissa on esiintynyt lupavapaita deaktivoituja konetuliaseita, joiden deaktivointi on aikoinaan tehty määräysten mukaisesti, mutta tavalla, joka mahdollistaa reaktivoinnin suhteellisen helposti. Myös nykyistä suomalaista käytäntöä kevyemmin ulkomailla deaktivoituja konetuliaseita on esiintynyt Suomessa takavarikoissa.
Valiokunta katsoo, että jäsenvaltioiden yhteiset deaktivointistandardit olisivat tehokas keino ehkäistä laitonta aseiden valmistusta ja laitonta kauppaa ja että standardien valmistelua tulee kiirehtiä. Ainakin suomalaisessa kontekstissa luvallisten aseiden hallussapidon ja hankkimisen rajoittamisen vaikutukset kohdistuisivat lähinnä niihin, jotka käyttävät aseita luvallisessa harrastustoiminnassa. Nettikaupan rajoittaminen vaikeuttaisi laillista aseiden ja mahdollisesti aseen osien ja patruunoiden myymistä ja ostamista, jos myyjän ja ostajan välinen fyysinen etäisyys on pitkä, kuten Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa voi olla. Aseiden huolto ja uusiminen on myös osa aseturvallisuutta. Kansainvälisen nettikaupan osalta EU-tasoinen sääntely toisi lisäarvoa etenkin valvontaa tehostettaessa.
Komission kaavailemien toimenpiteiden tavoitteena on EU:n sisäisen turvallisuuden parantaminen. Valiokunnan käsityksen mukaan E-kirjeessä kuvatuilla toimenpiteillä ei ole mahdollista tehokkaasti ehkäistä laittomien aseiden tai aseiden osien hankintaa. Toimenpiteet sen sijaan puuttuvat merkittävällä tavalla lailliseen ja Suomessa jo varsin tiukasti säänneltyyn ja valvottuun toimintaan. Valiokunnan saamasta selvityksestä myös ilmenee, että mitä vahvemmaksi ja tiukemmaksi laillisten ampuma-aseiden kontrolli nousee, sitä enemmän kysyntä suuntautuu laittomaan asekauppaan. Direktiivimuutosten tulisikin valiokunnan mielestä kohdistua nimenomaan laittoman kaupan ehkäisemiseen. Lisäksi valiokunta korostaa, että rajat ylittävien rikosten torjunta edellyttää jatkuvaa jäsenvaltioiden viranomaisten välistä yhteydenpitoa ja koordinaatiota samoin kuin laajaa ja syvällistä asiaan liittyvän lainsäädännön tuntemista.
Valiokunnan näkemyksen mukaan Suomessa on tiukat, mutta toimivat järjestelyt, jotka mahdollistavat Suomessa turvallisen ja hallitun ase-, ampuma- ja reserviläisharrastamisen, metsästyksen, kilpailemisen sekä asekeräilyn. Valiokunta katsoo, että EU-sääntelyssä tulisikin pikemmin ottaa mallia Suomen toimivista järjestelyistä ja pyrkiä harmonisoimaan asioita sen suuntaisesti.