Kannamme huolta siitä, että hallituksen sinänsä kannatettavista talousarvioesityksen panostuksista huolimatta talousarvioesitys jättää huomioimatta oikeudenhoidon, rikosseuraamuslaitoksen ja ulosottolaitoksen riittävän rahoituksen tarpeet sekä järjestöjen toimintaedellytykset. Oikeudenhoidon ja oikeusvaltioperiaatteen ylläpitäminen vaatii riittäviä taloudellisia resursseja kaikille oikeuslaitoksen toimijoille, jotta kansalaisten oikeusturva voidaan taata oikeudenmukaisesti ja ilman viiveitä. Oikeudenhoidon resurssien vahvistaminen on linjassa myös poliisin resurssien vahvistamisen kanssa, jotta koko oikeudenhoidon ketju voi toimia saumattomasti.  

Järjestöjen toimintaedellytykset

Pidämme moniäänistä ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa yhtenä demokratian kulmakivistä. Siksi leikkaukset järjestöjen avustuksiin ovat kohtuuttomia ja lyhytnäköisiä. Kiinnitämme huomiota siihen, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkiksi rikosten uhrien tukeen vaikuttavat myös useat sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN avustukset järjestöille. Näin ollen eri hallinnonaloille kohdistuvat ja samanaikaiset leikkaukset järjestöjen toimintaan voivat vaikuttaa laajasti rikosten uhrien tukipalveluiden saatavuuteen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös hyvinvointialueiden taloudelliset haasteet vaikuttavat väkivallan uhrien tukeen.  

Oikeudenhoidon, rikosseuraamuslaitoksen ja ulosoton toimintaedellytykset

Oikeudenhoidon rahoituksen liian alhainen tila heikentää merkittävästi ihmisten oikeusturvan toteutumista. Pidämme erittäin tärkeänä, että oikeudenhoidon rahoituksen osalta päästäisiin lähemmäs oikeudenhoidon selonteon tavoitetilaa. 

Rikosseuraamuslaitos on keskeisessä roolissa yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämisessä sekä vankien kuntouttamisessa ja heidän onnistuneessa palaamisessaan yhteiskuntaan. Vankimäärät ovat kasvussa, ja henkilökunnan jaksaminen on koetuksella. Resurssipula heikentää laitoksen kykyä tarjota riittävästi kuntouttavia ja valvovia palveluita, jotka ovat oleellisia rikosten uusimisen ehkäisemisessä.  

Hallituksen budjettilinjaukset vaarantavat vankiloiden turvallisuuden ja kuntoutusohjelmien toteuttamisen, mikä vähentää vankien mahdollisuuksia onnistuneeseen yhteiskuntaan palaamiseen ja lisää riskiä rikosten uusimisesta. 

Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan keskiössä on rikosten uusimisen ehkäisy sekä vankien valmentaminen elämään vapaudessa. Hallituksen esitys ei ota huomioon näitä tavoitteita. Rikosseuraamuslaitoksen resurssien lisääminen on tarpeen, jotta vankiloiden turvallisuus voidaan taata ja rikosten uusimisen ehkäisytoimenpiteet voidaan toteuttaa tehokkaasti. Samalla tulee varmistaa henkilöstön riittävyys ja työhyvinvointi, jotta laitos voi täyttää lakisääteiset velvoitteensa ja tarjota tuomituille todellisen mahdollisuuden kuntoutua ja palata yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. 

Ulosottolaitoksen tilannetta heikentävät tällä hetkellä entisestään ulosottolaitoksen työtaakka Venäjään kohdistettujen pakotteiden myötä. Pidämme hyvin tärkeänä, että pakotteiden täytäntöönpano on sujuvaa ja tehokasta. Ilman pakotteiden tehokasta toimeenpanoa niiden merkitys jää puutteelliseksi. 

On myönteistä, että hallitus on kaikkien eduskuntapuolueiden tavoin sitoutunut oikeudenhoidon selonteon (VNS 13/2022 vp) mukaisesti vahvistamaan oikeudenhoidon resursseja ja että oikeusministeriön hallinnonalan määrärahatasoa kokonaisuudessaan kasvatetaan. Oikeudenkäyntien kesto ja oikeudenhoidon ongelmat uhkaavat oikeusvaltiota ja kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeutta. Kyse on perus- ja ihmisoikeusongelmasta, jonka ratkaisemiseksi oikeudenhoidon rahoitusta on merkittävästi ja johdonmukaisesti vahvistettava. Valiokunnan lausunnon tavoin kannan kuitenkin huolta samaan aikaan toteutettavasta niin sanotusta tuottavuusohjelmasta, jonka mukaisesti oikeusministeriön hallinnonalalle esitetään ensi vuodelle 17,9 miljoonan euron säästöjä. On kyseenalaista, miten säästöt voidaan toteuttaa ilman, että ne vaikuttavat henkilöstön määrään, henkilöstön hyvinvointiin ja oikeudenhoidon selonteon tavoitteiden toteuttamiseen. 

Yhdyn muiltakin osin valiokunnan lausunnossa todettuun. Lisäksi totean järjestöjen ja muiden toimijoiden avustusten osalta seuraavaa: 

Oikeusministeriön alaisiin avustuksiin esitetyt noin 1,9 miljoonan euron leikkaukset uhkaavat sekä järjestöjen korvaamattoman arvokasta asiantuntijatyötä että eräitä lakisääteisiä toimintoja. 

Hallitus esittää saamelaiskäräjien toimintaan 193 000 euron leikkausta. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen esitetään enintään 4 895 000 euroa. Saamelaiskäräjät toteuttaa perustuslaissa saamelaisille turvattua kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä turvaa saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilymistä ja kehittymistä. Saamelaiskäräjille osoitettu rahoitus toteuttaa perustuslaissa turvattua itsehallintoa ja kohdistuu paljolti Saamelaiskäräjien lakisääteisiin tehtäviin sekä saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvien perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen. Rahoitustasolla on keskeinen vaikutus myös esimerkiksi Saamelaiskäräjien kieli- ja kulttuurityöhön, joka koskettaa etenkin saamelaislapsia ja -nuoria sekä seuraavia sukupolvia. 

Hallitus esittää 200 000 euron leikkausta Rikosuhripäivystyksen toimintaan. Avustusta esitetään ensi vuodelle 4 735 000 euroa. Rikosuhripäivystyksen asiakkaita ovat muun muassa lähisuhdeväkivallan, seksuaalirikosten ja ihmiskaupan uhrit. Kolme neljäsosaa asiakkaista on naisia. Rikosuhripäivystyksellä on ollut merkittävä rooli myös muun muassa Vastaamo-tietomurron uhrien tukemisessa. Rikosuhripäivystyksen asiakkaiden määrä on vuodesta 2014 vuoteen 2023 yli kuusinkertaistunut. Rikosuhripäivystys vastaa julkisen palveluvelvoitteen puitteissa muun muassa EU:n uhridirektiivin mukaisten uhrien yleisten tukipalveluiden toteuttamisesta sekä terrorismintorjuntadirektiivin edellyttämästä valmiudesta. 

Rikosuhripäivystyksen toimintaa uhkaavat sopeuttamistoimet tarkoittavat sitä, että rikoksen uhrien saamat palvelut heikkenevät, vaikka tarve olisi päinvastoin palveluiden vahvistamiselle johtuen muun muassa pitkittyneistä rikosprosesseista ja suuresta asiakasmäärästä. Kustannusten kasvun vuoksi toiminnan säilyttäminen nykyisellä tasollaan edellyttäisi kokonaisrahoituksen nostamista. Rikosuhripäivystyksen rahoituksen leikkaaminen uhkaa esimerkiksi ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelua, jollaista mikään muu toimija Suomessa ei tarjoa. Uhrien neuvonnan ja avunsaannin tukemisen lisäksi palvelun avulla voidaan myös paljastaa merkittävä määrä vakavaa rikollisuutta. Oikeusministeriö on myös muun muassa lopettamassa Rikosuhripäivystyksen peruspalveluihin kuuluvan todistajantukitoiminnan rahoittamisen. 

Hallitus esittää 100 000 euron leikkausta Ihmisoikeusliiton rahoitukseen. Vuonna 2023 Ihmisoikeusliiton toiminnan kulut olivat noin 1,2 miljoonaa euroa ja se sai oikeusministeriön kohdennettua yleisavustusta 380 000 euroa. Vuosi sitten hallitus esitti talousarvioesityksessä rahoituksen leikkaamista 150 000 eurolla. Eduskunta päätti tuolloin perua osan leikkauksesta lisäämällä tarkoitukseen 100 000 euroa. Ihmisoikeusliiton työn painopisteitä ovat oikeusvaltion puolustaminen, yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, tyttöjen sukuelinten silpomisen ja kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisy sekä ihmisoikeudet urheilussa. Oikeusministeriön rahoituksen merkitys Ihmisoikeusliitolle on suuri. Ihmisoikeusliiton pitkäaikainen, monella saralla uraauurtava asiantuntijatyö on turvattava.  

Pakolaisneuvonta ry on turvapaikka-asioihin erikoistunut lakiasiaintoimisto ja järjestö, joka on yli kolmen vuosikymmenen ajan seurannut läheltä ulkomaalaislainsäädännön kehitystä ja muodostunut turvapaikkaoikeuden keskeiseksi asiantuntijaksi Suomessa. Pakolaisneuvonta on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tarjoaman oikeudellisen avun rahoitus perustuu julkiseen oikeusapuun. Jälkeen jäänyt oikeusavun korvaustaso ei riitä korvaamaan erityisesti monimutkaisempien turvapaikka-asioiden todellisia kustannuksia. Pakolaisneuvonta on kehittänyt omaa varainhankintaa, mutta rahankeräyksellä saatuja tuottaja ei tällä hetkellä voida käyttää esimerkiksi maksuttoman oikeudellisen neuvonnan tarjoamiseen. Pakolaisneuvonnan työ ja pitkäaikainen osaaminen on korvaamatonta suomalaiselle oikeusvaltiolle. Hallitus esittää Pakolaisneuvonnalle 175 000 euron avustusta, mikä on 125 000 euroa viimevuotista vähemmän. Oikeusturvan turvaamiseksi valtion tulee turvata Pakolaisneuvonnan työn rahoitus myös jatkossa.