VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ
Ehdotus
Komission direktiiviehdotuksen pääasiallinen sisältö on kuvattu yksityiskohtaisesti valtioneuvoston kirjelmässä U 56/2021 vp.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvoston kanta on esitetty eduskunnalle 7.10.2021 toimitetussa kirjelmässä U 56/2021 vp, jota täydennetään ja täsmennetään tällä kirjeellä seuraavasti:
Valtioneuvosto katsoo yleisesti, että direktiiviehdotuksen keskeisten tavoitteiden – ympäristöohjaavuuden lisääminen, sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja verotuottojen turvaaminen – edistämisen näkökulmasta ehdotuksen sisältö on heikentynyt siihen sisällytettyjen uusien veropoikkeusten ja siirtymäaikojen takia.
Valtioneuvosto suhtautuu erittäin varauksellisesti ehdotettuihin verotasojen ja indeksoinnin lievennyksiin. Indeksointiin liittyen valtioneuvosto tukee alkuperäistä komission ehdotusta. Lisäksi vähimmäisverotasojen osalta neuvotteluissa tulisi tavoitella vähintään vuoden 2003 verotasojen reaalista tasoa.
Valtioneuvosto ei pidä perusteltuina fossiiliselle maa- ja nestekaasulle sekä ruoka- ja rehuperäisille biopolttoaineille ja bionesteille tarkoitettuja määräaikaisia verolievennyksiä sisämarkkinoiden toimivuuden ja ympäristötavoitteen kannalta.
Valtioneuvosto ei pidä ehdotettuja uusia poikkeusmahdollisuuksia direktiivin uudistamistavoitteiden mukaisina. Poikkeuksilta olisi lähtökohtaisesti edellytettävä vähimmäisverotasojen noudattamista ja siirtymäaikojen tulisi olla merkittävästi ehdotettuja lyhyempiä ottaen erityisesti huomioon, että direktiivin voimaantulo lykkääntyy vuoteen 2028 tai mahdollisesti myöhempään ajankohtaan.
Valtioneuvosto kannattaa uudistuksen jatkotyötä siten, että uudistuksen keskeisiä ympäristö-, sisämarkkina- ja verotuottotavoitteita voitaisiin edistää tehokkaammin.
Valtioneuvosto tukee ehdotusta verotuksessa sovellettavien energiatuotteiden lämpöarvojen määrittämisestä direktiivin liitteessä, koska se lisäisi tältä osin verotuksen yhdenmukaista soveltamista jäsenvaltioissa. Valtioneuvosto katsoo kuitenkin, että liitteen ja kansallisen verolainsäädännön välistä suhdetta tulisi täsmentää ja liitteen yksityiskohtaisuuden tasoa tulisi tältä osin määritellä tarkoituksenmukaisemmaksi.
Ympäristöluokkiin perustuvan veromallin tosiasiallisen toteuttamisen osalta, valtioneuvosto tukee ensisijaisena vaihtoehtona komponentteihin perustuvaa verotusta neutraalin verokohtelun varmistamiseksi. Valtioneuvosto voisi toissijaisena vaihtoehtona tarkastella puhtaasti ympäristöluokkiin perustuvan veromallin sijaan muitakin vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi pelkästään energiasisältöön perustuvaa vähimmäisveromallia. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan tällöin voitaisiin kuitenkin säilyttää kansallisesti myös elinkaaripäästöihin perustuva hiilidioksidiveron porrastus.
Valtioneuvosto tuo esille, että uudistuksen sisältö on kehittynyt useissa Suomelle keskeisissä kysymyksissä myönteiseen suuntaan. Näitä ovat sähkön ja energiatuotteiden yksityisen ja yrityskäytön verotuksellisen erottelun samoin kuin moottoribensiinin ja dieselöljyn verotasojen eriyttämisen jatkaminen, sähkön ja kehittyneiden biopolttoaineiden verotason kytköksen poistaminen sekä puupolttoaineiden ja turpeen ehdotettu verotuskohtelu.
Valtioneuvosto pitää perusteltuna energiatuotteiden horisontaalisesti yhdenmukaisesta verotuksesta luopumista, mikä mahdollistaisi vähimmäistason ylittäviä, erisuuruisia verotasoja esimerkiksi moottoribensiinille ja dieselöljylle. Samaa lähestymistapaa voitaisiin soveltaa myös lämmitys- ja työkonepolttoaineiden verotukseen. Samoin valtioneuvosto kannattaa kytköksen poistamista sähkön ja kehittyneiden polttoaineiden verotasojen välillä.
Valtioneuvosto pitää perusteltuna mahdollisuutta eriyttää energiatuotteiden ja sähkön verotasot yritys- ja yksityiskäytön välillä.
Valtioneuvosto katsoo, että voimassa olevan direktiivin mukaisesti ammattidieselin veron eriyttäminen ja raideliikenteen sähkön verottomuus voisivat olla mahdollisia ainakin määräaikaisina.
Valtioneuvosto kannattaa puupolttoaineen jättämistä energiaverodirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Valtioneuvosto kannattaa vedyn energiasisältöön perustuvaan verotusta. Verotasojen porrastaminen vedyn ympäristöominaisuuksien mukaisesti olisi niin ikään perusteltua.
Valtioneuvosto kannattaa ensisijaisesti turpeen sisällyttämistä direktiivin soveltamisalaan. Horisontaalirankingin poistaminen mahdollistaisi esimerkiksi turpeen verottamisen muita fossiilisia lämmityspolttoaineita lievemmin direktiivin vähimmäisverotasojen yläpuolella. Toissijaisesti valtioneuvosto voi myös hyväksyä turpeen verotuksen jättämisen energia-verodirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle nykytilaa vastaavasti tai siirtymäajan kuten muillekin verottomuuksien poistolle on ehdotettu.
Lähtökohtaisesti valtioneuvosto pitää voimassa olevan energiaverodirektiivin sääntelyä hiilivetyjen verotuksesta toimivana. Valtioneuvosto voi kuitenkin hyväksyä ehdotetun hiilivetyjä sisältävien tuotteiden verotuksen, koska ehdotuksen ei arvioida aiheuttavan käytännössä kuin mahdollisesti vähäisiä muutoksia kansalliseen verotukseen.
Valtioneuvosto voi hyväksyä sähkön ja biokaasun pientuotannolle ehdotetut määritelmät, sillä on tärkeää saada uusiutuvan pientuotannolle säännökset pientuotantoon kannustamiseksi ja hallinnollisen taakan vähentämiseksi.
Valtioneuvosto katsoo, että huomioiden EU:n lisääntyneen päästöohjauksen sekä meri- ja lentoliikenteen kansainvälisen luonteen verovapauden säilyttäminen EU:ssa olisi perusteltua. Toisaalta valtioneuvosto kuitenkin huomioi, että lentoliikenteen ja merenkulun polttoaineiden verottamiselle ympäristön ja muiden liikennemuotojen neutraalin kohtelun kannalta voisi olla sinänsä perusteita. Valtioneuvosto katsoo, että energiaverodirektiivillä tulisi edistää sähkön hyödyntämistä meri- ja lentoliikenteen energialähteenä niin aluksissa kuin maasähkön muodossa. Valtioneuvosto katsoo, että mahdollisesta meri- ja lentoliikenteen polttoaineiden verovapauden poistosta tulisi sopia ensisijaisesti maailmanlaajuisesti. Valtioneuvosto katsoo, että direktiivin tulisi edistää jäsenvaltioiden, kuten reunavaltioiden ja saarivaltioiden, joille meri- ja lentoliikenneyhteydet ovat erityisen tärkeitä, yhdenvertaista kohtelua. Valtioneuvosto katsoo, että verovapauden soveltamisen rajaukset lento- ja meriliikenteessä tulisi määritellä siten, että ne edistäisivät mahdollisuuksien mukaan hallinnollisen taakan vähentämistä ja tasapuolista toimintaympäristöä. Valtioneuvosto voi hyväksyä myös nykyisen kaltaisen rajauksen, jossa verollisuus koskisi huvi-ilmailua.
Valtioneuvosto pitää erityisen tärkeänä direktiivin kaksivaiheisen voimaantulon osalta riittävää lainsäädännön muutosten valmisteluaikaa.
Valtioneuvosto arvioi energiaverodirektiivin uudistamisen kokonaisuutta käsittelyn edetessä Suomen kokonaisetu huomioon ottaen.