Yleistä
(1) Nyt käsiteltävänä olevalla lakiehdotuksella säädetään uusi ilmastolaki. Kyseessä on puitelaki, jonka tavoitteena on vahvistaa sääntelyn ohjausvaikutusta. Päästövähennysten tavoitetaso on päivitetty, ja se on nyt linjassa Suomen ilmastopaneelin tieteelliseen tarkasteluun pohjautuvan suosituksen kanssa. Samoin lyhyen ja keskipitkän aikavälin päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050 on kirjattu lakiin. Nämä ilmastolain elementit edistävät ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta.
(2) Valiokunta pitää tärkeänä Suomen hiilineutraalisuustavoitteen ja päästövähennystavoitteiden kirjaamista lain tasolle, koska se lisää ilmastopolitiikan ennakoitavuutta myös liikennetoimijoille ja elinkeinoelämälle. Investointipäätöksien kannalta kansallisen ja EU-sääntelyn tulisi olla mahdollisimman selkeää ja yhteensopivaa. Päällekkäisyyttä tulee välttää ja vaikutustenarviointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Valiokunta toteaa, että kustannustehokkuus, markkinatehokkuus ja teknologianeutraalius ovat myös keskeisiä periaatteita.
(3) Suomi pyrkii asettamillaan tavoitteilla hiilineutraliteettiin aiemmin kuin monet muut maat. Toisaalta tämä voi lisätä edelläkävijäyritysten liiketoimintamahdollisuuksia, mutta toisaalta Euroopan unionia kireämmät tavoitteet luovat haasteita. On selvää, että Suomen pitää toteuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, mutta toisaalta jo monia toimia toteuttaneena maana Suomen tulee myös kantaa huolta kilpailukyvystään ja talouden perustasta.
Hiilinielut.
(4) Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että lain keskeisimpänä puutteena voidaan pitää sitä, että se ei sisällä määrällistä tavoitetta keskimääräiselle nettonielulle. Saadun selvityksen mukaan riittävän korkea nettonielu on päästövähennysten lisäksi välttämätön edellytys hiilineutraaliuden saavuttamiselle vuoteen 2035 mennessä sekä sen jälkeiselle hiilinegatiivisuudelle. Jatkossa onkin erittäin tärkeää, että tarvittavat toimenpiteet riittävän nettonielutason ylläpitämiseksi varmistetaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa.
Maakuntien ja kuntien rooli.
(5) Saadun selvityksen mukaan maakuntien ja kuntien ilmastotoimilla on ratkaiseva merkitys liikenteen päästöjen vähentämisessä, koska valtaosa liikenteen päästöistä aiheutuu lyhyistä matkoista. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että tämän vuoksi ilmastolain tulisi velvoittaa myös maakuntien ja kuntien viranomaisia. Etenkin kaupunkiseuduilla moni lyhyt automatka olisi korvattavissa kävelyllä, pyöräilyllä tai joukkoliikenteellä ja siihen tulisi vaikuttaa parantamalla näiden liikennemuotojen olosuhteita.
Ilmastovuosikertomus.
(6) Asiantuntijakuulemisessa on pidetty ensiarvoisen tärkeänä, että Suomen hiilikädenjäljen tasoa ja kehitystä seurataan ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän piirissä. Saadun selvityksen mukaan ilmastovuosikertomuksen laadinnan yhteydessä tulee laatia arvio Suomen hiilikädenjäljen tasosta ja kehityksestä. Tämän vuoksi valiokunta katsoo, että ilmastovuosikertomukseen tulee sisällyttää Suomen hiilikädenjäljen arvioiminen. Ilmastolain mukaisessa suunnittelujärjestelmässä tulee nykyistä enemmän korostaa hiilikädenjälkiajattelua.
Liiketoimintamahdollisuudet
(7) Saadun selvityksen mukaan kansainvälinen ilmastotyö ja vihreä siirtymä on suomalaisille yrityksille merkittävä kasvu- ja vientimahdollisuus myös logistiikkasektorilla. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman mittavia investointeja. Suomen hiilineutraaliustavoitteen globaali vaikutus on huomattavasti kokoaan suurempi, jos päästövähennysratkaisut pystytään toteuttamaan kustannustehokkaasti ja pystytään kaupallistamaan näitä ratkaisuja sisämarkkinoiden lisäksi myös maailmanmarkkinoille.
(8) Tällä hetkellä Suomi on saadun selvityksen mukaan yksi maailman parhaista puhtaan teknologian innovaatiomaista, ja suomalaisilla yrityksillä on tarjota maailmalle ratkaisuja päästöjen vähentämiseen. Tästä syystä on niin Suomen talouden kuin globaalien päästöjenkin vähentämisen näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää ymmärtää paremmin, mistä Suomen hiilikädenjälki nykyisellään muodostuu ja millainen potentiaali sen kasvattamisessa globaalisti on. Suomalaisyritysten tarjoamien vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden – Suomen hiilikädenjäljen – merkitys voi olla moninkertainen suhteessa kansallisiin päästöihin. Ymmärrys hiilikädenjäljen muodostumisesta ja sen kehityksen seuranta auttaisivat myös suuntaamaan niin julkishallinnon kuin elinkeinoelämän panostuksia vaikuttavammin hiilikädenjäljen kasvattamiseen. Täten olisi mahdollista saavuttaa maailmalla suurempia päästövähennyksiä sekä kasvattaa Suomen vientiä ja taloutta.
Lainsäädännön vaikutukset liikennesektorille
(9) Uuden ilmastolain käytännön vaikuttavuus tulee näkymään ilmastolain puitteissa luotavan suunnittelujärjestelmän ja sitä tukevien työkalujen laadun ja toimeenpanon vaikuttavuuden kautta. Suunnitelmissa ei kuitenkaan pitäisi keskittyä ainoastaan liikenteen käyttövoimiin, vaan myös liikennejärjestelmän tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Erityisesti kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla käyttövoimien uudistamisen lisäksi tulee keskittyä kestävän kulkumuotojakauman aikaansaamiseen. Saadun selvityksen mukaan tulee panostaa joukkoliikenteeseen ja aktiiviliikkumiseen sekä liikenteen kiertotalouden mukaisiin yhteiskäyttöisiin liikenteen palveluihin. Samaten tarvitaan panostuksia datan hyödyntämiseen yhteentoimivien matka- ja kuljetusketjujen mahdollistamiseksi. Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen on tutkimusten mukaan hyväksyttävin liikenteen päästövähennystoimista, ja se edistää samanaikaisesti sekä liikenneköyhyyden torjuntaa että päästövähennystavoitteiden saavuttamista.
(10) Esityksen mukaan liikenteen sähköistymisen vaikutukset kansantalouden kannalta ovat melko maltillisia ja suunnitelmien mukaisella liikenteen päästöjen puolittamisella on vaikutuksia myös valtiontalouteen polttoaineiden verokertymän kautta. Saadun selvityksen mukaan sähköistymisen vaikutukset eivät kuitenkaan ole maltillisia vaan investoinneissa puhutaan miljardeista euroista, samoin vaikutukset valtiontalouteen liikenteen verokertymän kautta lasketaan miljardeissa. Kun kaikki liikennekäytössä olevat runsaat 5 miljoonaa polttomoottoriajoneuvoa korvautuvat seuraavan 20 vuoden aikana uusia käyttövoimia käyttävillä ajoneuvoilla ja niiden käyttämä energia tuotetaan kestävästi kotimaassa tuontienergian sijaan, on kyseessä merkittävä kansantaloudellinen vaikutus.
(11) Valiokunta kantaa huolta taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista, joihin vaikuttavat paljolti Suomen syrjäinen sijainti ja harva asutus sekä pitkät välimatkat. Suomelle energiaintensiivisena yhteiskuntana kunnianhimoiset tavoitteet ovat kalliita siirtymävaiheessa. Toisaalta irtautuminen fossiilisista polttoaineista voidaan nähdä myös strategisena turvallisuuskysymyksenä. Tämän vuoksi valiokunta katsoo, että tulee priorisoida globaaleja toimia aina, kun se on mahdollista. Valiokunta toteaa, että lainsäädännön tarkoituksena tulee olla vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta eikä näin ollen yksityisautoilua sellaisenaan vaan autoilun päästöjä.
(12) Valiokunta kantaa huolta Suomen kilpailukyvystä ja Suomen erityisolosuhteista liikennesektorille aiheutuvista haasteista. Saadun selvityksen mukaan liikennealalla tiedostetaan päästötavoitteet erittäin hyvin eikä liikennealalla käytännössä kehitetä mitään uutta teknologiaa tai palvelua, jolla ei olisi kytköstä liikenteen kestävyyteen ja älykkyyteen. Tämän vuoksi on tärkeää, että yritysten näkökulmat ja osaaminen saadaan kiinteämmin mukaan toimialan tulevaisuutta voimakkaasti suuntaavaan strategiseen suunnittelujärjestelmään sekä sitä sparraavaan ilmastopaneeliin.
Vaihtoehtoiset käyttövoimat.
(13) Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että muiden kuin täyssähköhenkilöautojen myynti on saatava loppumaan mahdollisimman pian. Valiokunnan huomiota on kuitenkin myös kiinnitetty siihen, että pelkkä polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla ei ole systeeminen muutos, joka on tarpeen tulosten saavuttamiseksi. Ilmastolain ei tulisi keskittyä pelkästään päästöihin vaan sen tulisi sisältää kestävyys laajempana kokonaisuutena.
(14) Saadun selvityksen mukaan sähköistyminen on nimenomaan mahdollisuus pidemmällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä haasteet ovat myös tosiasia. Myös raskas liikenne siirtyy tulevaisuudessa sähköön, pois lukien kaikista raskaimmat ajoneuvot ja offroad-sektori. Pitkällä aikavälillä uusiutuvat polttoaineet tulee asiantuntijoiden mukaan kohdentaa sinne, missä niistä on eniten hyötyä ilmaston kannalta ja missä vaihtoehtoja ei ole. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea lentoliikennettä ja laivaliikennettä, ei maantieliikennettä raskasta liikennettä lukuunottamatta.
(15) Valiokunta pitää teknologianeutraaliutta tärkeänä ja katsoo, että on tarpeen käyttää hyväksi monipuolisia toimia hiilidioksipäästöjen vähentämiseksi. Valiokunta pitää myös biopolttoaineita tärkeinä siirtymässä kohti vihreää liikennettä. Raskaan liikenteen ongelmat tulee myös tiedostaa pitkien matkojen maassa, jossa suurin osa tavarakuljetuksista suoritetaan kumipyörillä.
Viranomaisresurssit
(16) Valiokunta kantaa huolta lain myötä viranomaisille tulevista tehtävistä ja katsoo, että viranomaisten resurssien riittävyydestä tulee huolehtia.
(17) Asiantuntijakuulemisessa liikenne- ja viestintäministeriö on pitänyt tärkeänä, että ilmastopolitiikan tueksi on saatavilla luotettavaa tietoa liikenteen päästöistä. Valiokunta kiinnittää tämän vuoksi huomiota siihen, että LIPASTO-laskentajärjestelmän korvaavan järjestelmän rakentamiselle ja ylläpidolle tulee osoittaa tarvittava rahoitus.
Seuranta
(18) Nyt säädettävällä lailla on saadun selvityksen mukaan sekä vaikutuksia hiilipäästöihin ja hiilinieluihin että kansantaloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Valiokunta kiinnittää sen vuoksi ympäristövaliokunnan huomiota lainsäädännön vaikutusten arviointiin ja toimivuuden seurantaan ja esittää arviointia ja seurantaa koskevan lausuman ottamista valiokunnan mietintöön.