Asiantuntijakuulemisessa suuri osa asiantuntijatahoista pitää ehdotuksen perusratkaisuja hyväksyttävinä. Valiokunta pitää lähtökohtaisesti perusteltuna, että ajokieltotoimivaltaa siirretään poliisille eikä tuomioistuinlaitosta siten rasiteta rutiininomaisilla tapauksilla. Valiokunnan huomiota on kuitenkin kiinnitetty erinäisiin uudistuksen toimeenpanoon liittyviin ongelmakohtiin, kuten ajokieltojen moninkertaiset vaikutukset ammattikuljettajien kohdalla. Tämän vuoksi valiokunta suhtautuu kriittisesti uudistukseen ja pitää tärkeänä, että toteutuksessa otetaan huomioon poliisin resurssien riittävyys ja järjestelmän toimivuus. Ajokieltojärjestelmän tulee olla johdonmukainen ja oikeudenmukainen sekä kohtuullinen ja yhdenmukainen. 

Ajokieltotoimivallan siirto poliisille ja ajokieltomenettely

Sakkomenettelyn tosiasiallista käyttöalaa ehdotetaan laajennettavaksi siirtämällä toimivalta ajokieltoseuraamusten määräämiseen kaikilta osin poliisille. Muutoksen johdosta rattijuopumuksia voitaisiin käsitellä sakkomenettelyssä. Ajokielto määrättäisiin syyksi lukevan ratkaisun pohjalta hallinnollisessa menettelyssä. 

Valiokunta kantaa huolta siitä, että ajokielto saattaa tuoda mukanaan muita menetyksiä, jotka kohdistuvat määrättyihin ryhmiin muita raskaammin. Näin ajokielto saattaa tuoda mukanaan ansion menetyksiä ja kohtuuttomia taloudellisia seuraamuksia pienyrittäjille, ammattikuljettajille, yrittäjäkuljettajille, maanviljelijöille ja muille vastaaville ryhmille. Ajo-oikeuden menettäminen vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa turvata elantonsa. Ammattikuljettajien osalta seuraamukset ovat usein kaikista raskaimpia. Ajo-oikeuden menetys saattaa työnantajan irtisanomisen kautta johtaa jopa työsuhteen päättymiseen. Näissä tapauksissa työsuhde tulkitaan päättyneeksi työntekijän syystä, minkä vuoksi heille määrätään jopa 90 päivän kestoinen karenssi työttömyyspäivärahan suhteen. Valiokunta korostaa, että on syytä tarvittaessa voida käyttää riittävää harkintaa jokaisessa tapauksessa, jossa kumulaation vaara on olemassa. 

Valiokunta pitää sanktioiden kumulaatiota vakavana ongelmana ja katsoo, että tulee pyrkiä oikeudenmukaisen ja kohtuullisen ajokieltojärjestelmän luomiseen. Hyvänä vaihtoehtona on ehdollisten ajokieltojen käyttö, mutta valiokunta katsoo, että tulee myös pyrkiä joustavampaan järjestelmään. On hyvä, että rattijuopumuksesta määrättävä ehdollinen ajokielto edellyttää aina alkolukon käyttöä kuljetettavassa ajoneuvossa koko ajokiellon ajan. 

Valiokunta korostaa liikenneturvallisuutta ja sääntöjen noudattamista ja toteaa, että ajokielto on tehokas sanktio lainkuuliaisuuden ylläpitämiseksi. Sen käytön ei kuitenkaan pidä johtaa kohtuuttomaan sanktioiden kumulaatioon. 

Muutoksenhaku

Asiantuntijakuulemisessa on kannettu huolta siitä, että väliaikaisen ajokiellon voimassaoloaika saattaa pidentyä kohtuuttomasti, mikäli väliaikaisen ajonkiellon saanut valittaa ajokieltopäätöksestä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan ajokorttilain (386/2011) 72 §:ään lisättäväksi säännös, jonka mukaan poliisi voisi määrätä väliaikaisen ajokiellon päättymään. Edellytyksenä esitetään, että ajokieltoon liittyvä rikosasia on vireillä tuomioistuimessa. Tämän lisäksi edellytetään myös painavaa syytä esimerkiksi rikosasian käsittelyn kesto huomioiden. Päättyminen määrätään perustellusta pyynnöstä. Valiokunta kantaa huolta säännöksen soveltamisesta. On välttämätöntä, että viranomainen aktiivisesti antaa tiedon päätöksen peruuttamismahdollisuudesta väliaikaisen ajokiellon antamisen yhteydessä. Tämän lisäksi ei ole varmaa, että käytäntö muodostuu samanlaiseksi koko maassa. Valiokunta kiinnittää lakivaliokunnan huomiota kyseisiin epäilyihin ja esittää lakivaliokunnan harkittavaksi säännöstä väliaikaisen ajokiellon kestolle kansalaisten yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. 

Soveltamiskäytännön yhtenäisyys

Asiantuntijakuulemisessa on pidetty olennaisena varmistaa paikkakunnasta riippumaton, yhdenmukainen seuraamuskäytäntö sekä rattijuopumusten rangaistusten ja ajokieltojen pituuden osalta että ajokorttilain 67 §:ssä tarkoitetun ehdollisen ajokiellon määräämistilanteiden osalta. Oikeusministeriön mukaan yhtenäisyys on tarkoitus varmistaa muun muassa koulutuksen kautta ja koko maata koskevien yhtenäisten ohjeiden avulla. Valiokunta pitää välttämättömänä, että soveltamiskäytännön yhtenäisyyttä seurataan säännöllisesti ja että tarvittaessa ryhdytään riittäviin toimiin. 

Resursointi ja koulutus

Poliisille aiheutuva lisätyön tarve on suuri, koska poliisilla ei ole ajokieltoasioiden käsittelyä varten asiankäsittelyjärjestelmää, vaan päätöksenteko tapahtuu täysin paperiprosessissa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksen toteuttaminen edellyttää eräitä muutoksia ajokieltoihin liittyviin tietojärjestelmiin. Tiedon välittämistä Liikenteen turvallisuusviraston, poliisihallinnon ja oikeushallinnon välillä on nopeutettava ja kehitettävä. Tärkeää on, että Liikenteen turvallisuusvirasto, Poliisihallitus ja oikeushallinto toteuttavat ensi vaiheessa nykyisiin tietojärjestelmiin ne muutokset, jotka ovat lainsäädännön muutosten johdosta välttämättömiä. Oikeusministeriön mukaan mahdolliset laajemmat tietojärjestelmien kehittämishankkeet on suunniteltava ja resursoitava erikseen, eikä niitä tule kytkeä nyt käsiteltävänä olevan esityksen voimaantuloon. Valiokunta korostaa kuitenkin, että järjestelmiä suunniteltaessa pitää pyrkiä kokonaistaloudelliseen toteutukseen. 

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että poliisin lisäresurssitarve on hallituksen esityksessä esitettyä suurempi. Kuulemisessa on esitetty toisistaan poikkeavia arvioita. Hallituksen esityksessä esitetty henkilötyövuosiarvio perustuu osaltaan vuoden 2016 tietoihin. Eräiden laskelmien mukaan poliisi tarvitsee jopa 30 henkilötyövuotta hoitaakseen sille nyt siirrettäväksi suunnitellut ajokieltoasiat voimassa olevan lainsäädännön mukaisessa menettelyssä.Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä tarkoittaa arviolta 1,4 miljoonan euron lisärahoitustarvetta vuosittain. Toisaalta on myös esitetty, että jälkikäteisseurannassa pystytään paremmin arvioimaan todellinen tarve. Valiokunta pitää hyvänä, että oikeusministeriön mukaan poliisin resursseja tarkastellaan lain voimaantulon jälkeen säännönmukaisesti vuosittain osana julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvion valmistelua. Valiokunta kiinnittää kuitenkin lakivaliokunnan huomiota siihen, että lisäresurssitarpeen tarkastelun tulee olla jatkuvaa ja että valtioneuvoston on syytä tarvittaessa reagoida nopeammin myös lisätalousarvioiden puitteissa. 

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että ehdotus siirtää harkinta ajokiellosta poliisille tulisi huomioida poliisin koulutuksessa ja resursoinnissa. Oikeusministeriön mukaan esityksessä on alustavasti arvioitu, että uudistus edellyttää noin kahden tunnin koulutusta 7 000—8 000 henkilölle, mistä aiheutuu noin 500 000 euron kertaluonteinen kustannus. Valiokunta korostaa, että koulutuksessa tulee erityisesti panostaa siihen, että poliisin tulee ajokieltoa määrätessään tehdä kokonaisarvio, jotta voidaan välttää raskas sanktioiden kumulaatio. 

Seuranta

Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa, että toteutuksessa tulee ottaa huomioon poliisin resurssien riittävyys ja järjestelmän toimivuus.Valiokunta kiinnittääkin lakivaliokunnan huomiota sekä resurssien seurantaan että uudistuksen toteutuksen seurantaan.