Asetusehdotuksen tausta

Komission joulukuussa 2023 julkaisema asetusehdotus eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana on osa laajempaa eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistamishanketta. Asetusehdotuksella on tarkoitus korvata aikaisempi eläinten kuljetusta koskeva asetus vuodelta 2004. Komissio suoritti EU:n eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön arvioinnin, joka valmistui vuonna 2022. Arvioinnissa todettiin voimassa olevan lainsäädännön olevan monelta osin vanhentunutta, minkä lisäksi nykyisten sääntöjen täytäntöönpano ja niiden noudattamisen valvonta on vaikeaa. Sen vuoksi eläinten hyvinvointi kuljetuksen aikana on tasoltaan vaihtelevaa ja osin epätyydyttävää, ja toimintaedellytykset EU:n sisämarkkinoilla ovat epätasapuoliset. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että eläinten hyvinvointia koskevaa sääntelyä EU:ssa uudistetaan ja parannetaan sekä varmistetaan myös sääntelyn tehokas ja yhdenmukainen valvonta. 

Komission asetusehdotus on annettu yhtä aikaa koirien ja kissojen hyvinvointia koskevan asetusehdotuksen kanssa. Asetusehdotus sisältää myös koirien ja kissojen kuljetusta koskevia vaatimuksia liittyen muun muassa kuljetettavien eläinten minimi-ikään. Maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut lausunnon koirien ja kissojen hyvinvointia ja jäljitettävyyttä koskevasta asetusehdotuksesta laaditusta valtioneuvoston kirjelmästä (MmVL 1/2024 vp — U 92/2023 vp) ja pitää hyvänä, että myös koirien ja kissojen kuljetusten aikainen hyvinvointi on otettu nyt käsiteltävänä olevassa asetusehdotuksessa huomioon. 

Asetusehdotuksen tavoitteet

Komission asetusehdotuksen tavoitteena on vähentää pitkiin kuljetuksiin liittyviä eläinten hyvinvointiongelmia ja parantaa eläinten kuljetusolosuhteita. Valiokunta pitää tärkeänä, että eläinten hyvinvoinnista kuljetusten aikana huolehditaan koko EU:n alueella. Asetusehdotus perustuu monelta osin Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n vuonna 2022 julkaisemiin uusimpaan tutkimusnäyttöön perustuviin tieteellisiin raportteihin ja suosituksiin. Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa, että asetusehdotuksen jatkovalmistelussa tulee uusimman eurooppalaisen tutkimustiedon lisäksi ottaa huomioon myös ehdotuksen vaikutukset eurooppalaisen kotieläintuotannon kilpailukykyyn. Kotieläintuotannon kannattavuuden turvaaminen on myös eurooppalaisen huoltovarmuuden ja elintarvikeomavaraisuuden kannalta keskeistä. 

Asetusehdotuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on komission mukaan edistää lihan ja sukusolujen kuljetusta elävien eläinten sijaan. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tätä tavoitetta tärkeänä ja katsoo, että sen saavuttamiseksi tulee kiinnittää erityisesti huomiota kuljetuksiin EU:n ja kolmansien maiden välillä sekä paikallisten teurastusten edistämiseen. Asetusehdotusta sovellettaisiin eläinten kaupallisiin kuljetuksiin sekä EU:n sisällä että kuljetuksiin EU:sta kolmansiin maihin aina määränpäähän asti ja vastaavasti kuljetuksiin kolmansien maiden lähtöpaikasta määränpäähän EU:ssa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että EU:n ja kolmansien maiden välisissä kauppaneuvotteluissa pyritään eläinten hyvinvointia koskevien määräysten mahdollisimman yhdenmukaiseen tasoon. Tavoitteeksi tulisi asettaa elävien teuraseläinten kuljetusten kielto kolmansiin maihin. 

Komission ehdotuksessa todetaan, että sen tavoitteena on edistää eläinten paikallista teurastusta. Suomessa teurastamoverkko on valitettavasti eräissä osissa maata harventunut, ja siksi eläimiä kuljetetaan entistä pidempiä matkoja teurastettavaksi. Pienteurastamoiden toiminnan ja tilateurastusten helpottaminen toisi monelta osin parannusta myös eläinten hyvinvointiin. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitääkin komission tavoitetta erittäin kannatettavana ja on useissa aikaisemmissa lausunnoissaan ja mietinnöissään edellyttänyt helpotuksia pienteurastamoiden toimintaedellytyksiin sekä tilateurastukseen (ks. MmVM 13/2022 vp — HE 89/2022 vp). Valiokunta on katsonut, että Suomessa tulee EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa aktiivisesti etsiä keinoja pienimuotoisen ja paikallisen elintarviketuotannon ja siihen liittyvän pienteurastamotoiminnan erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi. Valiokunta painottaa tähän liittyen, että mobiililaittein tapahtuva ante mortem -tarkastus olisi tärkeää saada käyttöön mahdollisimman nopeasti. 

Suomen erityisolosuhteiden huomioon ottaminen

Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa komission asetusehdotusta koskevissa jatkoneuvotteluissa vastaavasti kuin kaikessa EU-vaikuttamisessa Suomen erityisolosuhteiden esiin tuomista ja huomioon ottamista. Kuljetuksia koskevassa sääntelyssä on erityisesti otettava huomioon, että Suomi on pitkien etäisyyksien harvaan asuttu maa, jossa lämpötilat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan suuresti. Nämä erityispiirteet on kuljetuskalustoa kehitettäessä ja siihen investoitaessa otettu myös huomioon. Suomen pohjoisiin erityispiirteisiin lukeutuu myös porotalouden harjoittaminen. Poronhoitoalueella poroja kuljetetaan erityisesti syksyn ja talven aikana laidunkuljetuksina alueelta toiselle sekä siirrettäessä teurasporoja erotusaidoilta teurastamoille. 

Eläinkuljetusten järjestämiseen vaikuttaa myös kotieläintilojen koko ja sijoittuminen Suomessa. Luonnonvarakeskuksen ja Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa oli keväällä 2022 yhteensä noin 830 000 nautaa ja noin miljoona sikaa, kun koko EU-alueen nautamäärä oli noin 75 miljoonaa ja sikoja puolestaan 143 miljoonaa. Eläintiheysindeksi eli eläinyksikköjen määrä peltohehtaaria kohden oli vuonna 2020 Suomessa 0,42 ja koko EU:n alueella keskimäärin 0,75. Noin puolet kaikista EU-alueen naudoista ja sioista kasvatetaan Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa. Eläinten määrä tiloilla ja eläintiheys vaihtelevat suuresti kasvatettavasta eläimestä riippuen. Suomessa eläintiloilla oli vuonna 2022 keskimäärin 102 nautaa ja toisaalta 1 329 sikaa. Pienemmät ja harvaan sijaitsevat eläintilat merkitsevät usein käytännössä pidempiä kuljetusmatkoja. 

Suomessa ei eläinkuljetuksissa ole käytössä lainkaan asetusehdotuksen 22 artiklassa tarkoitettuja keräyskeskuksia tai niin sanottuja kokoamisasemia, jotka ovat yleisiä Keski-Euroopassa. Väli-asemilla eläimet puretaan autosta, mikä altistaa ne stressille, tapaturmille ja loukkaantumisille. Eläintautien leviämisen riski kasvaa väliasemilla. Suomessa on katsottu, että eläimen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta on parempi, kun purkua ja uudelleenlastausta vältetään ja kuljetus tapahtuu suoraan päätepisteeseen. 

Kuljetusaikoja koskevat rajoitukset

Voimassa olevassa EU-lainsäädännössä ei ole asetettu rajoituksia eläinten kuljetusten kestolle. Pitkissä yli kahdeksan tuntia kestävissä kuljetuksissa eläimet on kuitenkin määrätyn ajan kuluttua purettava kuormasta ja niiden on annettava levätä eläinten keräyskeskuksissa. Komission asetusehdotuksessa teuraseläinten kuljetukselle esitetään asetettavaksi yhdeksän tunnin maksimiaika. Yhdeksän tunnin aikarajasta voisi poiketa toimivaltaisen viranomaisen luvalla, jos matka lähimpään teurastamoon on niin pitkä, että yhdeksän tunnin aikaraja ylittyy. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää perusteltuna, että eläinten kuljetuksille asetetaan enimmäiskesto, mutta kiinnittää jäljempänä huomiota mahdollisuuksiin poiketa tarvittaessa tästä enimmäisajasta. 

Komission vaikutustenarvioinnissa katsotaan, että koska pitkiä yli yhdeksän tunnin teuraskuljetuksia on EU:n sisällä vain vähän (0,3—3,4 prosenttia) ei niiden rajoittamisella ole suuria taloudellisia vaikutuksia. Suomessa etenkin lypsylehmiä ja emakoita haetaan teuraaksi kerralla useammalta tilalta. Tulevaisuudessakaan ei ole tarkoituksenmukaista tai taloudellisesti kannattavaa ajeluttaa yksittäisiä eläimiä. Kuljetusaikoja koskevat ehdottomat rajoitukset voivat myös olennaisesti kaventaa tuottajan mahdollisuuksia kilpailuttaa ja valita käyttämänsä teurastamo. Valtioneuvoston kannan mukaan yhdeksän tunnin aikarajaa koskevaa poikkeusta tulisi laajentaa siten, että se mahdollistaa teuraseläinten noudon useammalta maatilalta. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tätä valtioneuvoston kannassa esitettyä poikkeuksen laajennusta erittäin tärkeänä.  

Muiden kuin teuraskuljetusten osalta kuljetusaika on rajoitettu ehdotuksessa kaneja ja siipikarjaa lukuun ottamatta 21 tuntiin, jonka jälkeen edellytetään eläinten purkua kuormasta ja 24 tunnin lepojaksoja. Tämän jälkeen kuljetus voisi jatkua 21 tunnin ajan. Siipikarjan osalta kuljetusaika on rajoitettu 24 tuntiin ja kuljetuksen tulee tapahtua 48 tunnin kuluessa kuoriutumisesta. Valtioneuvoston kirjelmässä todetaan, että Suomi on siipikarjan eläinaineksen osalta täysin riippuvainen ulkomaantuonnista. Suomeen tuodaan siipikarjan vanhempaispolven- ja isovanhempaispolven untuvikot ulkomailta. Untuvikoista suurin osa saapuu Suomeen maareitein. Olosuhteet kuljetusautoissa ovat lämpötilan ja ilmanlaadun osalta tarkkaan säädellyt ja valvotut läpi kuljetuksen, minkä vuoksi kuljetuksia maareittejä pitkin suositaan. Matkaan kuluu lähes aina yli 24 tuntia ja pisimmillään lähes 48 tuntia. Jos ehdotuksen mukainen siipikarjan kuljetusta koskeva aikaraja toteutuisi, aiheuttaisi se erittäin merkittäviä ongelmia Suomen siipikarjatuotannolle. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan siipikarjan kuljetusta koskevia aikarajoituksia tulee lieventää. 

Asetusehdotuksen mukaan merikuljetuksessa kuluvaa aikaa ei laskettaisi mukaan kuljetuksen kokonaismatka-aikaan. Merikuljetuksissa eläimet tyypillisesti pysyvät sisällä samassa kuljetusvälineessä kuin maantielläkin. Tältä osin sääntely voi johtaa siihen, että kansainvälisistä maantiekuljetuksista siirrytään käyttämään enemmän pitkäkestoisia merikuljetuksia. Valiokunta pitää perusteltuna, että myös merikuljetusten kestosta säädettäisiin. 

Valiokunta nostaa vielä kuljetusaikojen osalta esiin, että komission asetusehdotuksen mukaan eläinten lastaukseen ja purkuun kuluva aika laskettaisiin mukaan kuljetusaikaan. Eläinten hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin erityisen tärkeää, että erityistä stressiä aiheuttavat käsittelyvaiheet, kuten lastaus ja purku, tehdään rauhallisesti ja eläinten tarpeet huomioon ottaen. Lastaukseen ja purkuun käytettävän ajan laskeminen mukaan kuljetusaikaan voi aiheuttaa kiirettä eikä tue eläinten hyvinvointia. Kouluttamalla lastauksiin, kuljetuksiin ja purkuihin osallistuvia henkilöitä eläinten käsittelyä voidaan parantaa ja hyvinvointiriskejä vähentää. 

Kuljetusolosuhteita koskevat vaatimukset

Komission asetusehdotus sisältää säännöksiä aikaisempaa suuremmista tilavaatimuksista kuljetusten aikana sekä äärilämpötiloja koskevia rajoituksia. Eläinten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ne mahtuvat kuljetuksessa lepäämään luontaisessa asennossa. Kuljetustila on oleellinen tekijä myös ilman vaihtumisen ja eläimen lämmönsäätelyn kannalta. Eläinten hyvinvoinnin kannalta on myös tärkeää ottaa huomioon kuljetuksenaikaiset lämpötilat ja välttää erityisesti pitkiä kuljetuksia kuumaan aikaan. Valiokunta pitää lähtökohtaisesti kannatettavana, että kuljetuskaluston tilavaatimuksista sekä sääolosuhteiden huomioon ottamisesta ja äärilämpötiloista eläinkuljetuksissa säädetään. Säädökset tulee kuitenkin muotoilla siten, että muun muassa eri eläinlajien erityistarpeet ja kuljetuskaluston varustelu otetaan niissä huomioon. 

Komission vaikutustenarvioinnin mukaan suurempien tilavaatimusten katsotaan parantavan merkittävästi eläinten hyvinvointia, mutta lisäävän kuljetuskustannuksia. Suuremmat tilavaatimukset kasvattavat myös kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Suomessa on arvioitu, että kuljetuksiin liittyvät pinta-ala- ja korkeusvaatimukset kasvattaisivat niin sian, naudan, broilerin kuin kalkkunoiden kuljetusten määrää, kustannuksia ja ilmastopäästöjä. Maa- ja metsätalousvaliokunta to-teaa, että suuremmat tilavaatimukset eivät aina ole eläimen etu. Lisääntynyt tila eläintä kohti voi vaikeuttaa eläinten tasapainon ylläpitämistä kuljetusvälineessä ajon aikana sekä lisätä lämmitystarvetta viileällä säällä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotuksen sisältämiä korkeus- ja tilavaatimuksia arvioidaan vielä niiden toimivuuden kannalta siten kuin valtioneuvoston kannassa todetaan. 

Asetusehdotuksen lämpötiloja koskevissa rajoituksissa raja-arvot perustuvat lähtöpaikan, matkan aikaisen kontrollipisteen ja päätepisteen sääennusteisiin. Lämpötilojen tarkastelu sääennusteiden mukaan ei ole eläinten hyvinvoinnin kannalta perusteltua, sillä olennaista eläimen kannalta on lämpötila kuljetusvälineen sisällä. Nykyisin on käytössä laadukasta kuljetuskalustoa, jonka varustukseen kuuluvat lämpötilan seuranta, ilmastointi ja lämmitys. Suomessa kuljetuskalustolta edellytetään eristävyyttä, ja eläimet itsessään lämmittävät tilaa ruumiinlämmöllään ja hengityksellään. Maa- ja metsätalousvaliokunta edellyttää, että kuljetuslämpötiloja koskevissa rajoituksissa otetaan huomioon valtioneuvoston kannassa esitetyllä tavalla myös kuljetusvälineen sisälämpötila ja lämmityslaitteiden käyttö kylmissä olosuhteissa. 

Kuljetettavia eläimiä koskevat rajoitukset

Asetusehdotuksen mukaan kuljetettavien vasikoiden tulee olla vähintään viiden viikon ikäisiä ja niiden tulee painaa vähintään 50 kg. Suomessa lihatuotanto perustuu Keski- ja Etelä-Euroopasta poiketen pitkälti maitorotuisten eläinten loppukasvatukseen. Käytössä on vasikoiden kasvatusmenetelmä, jossa vasikat kuljetetaan maitotilalta kasvatustiloille noin kahden viikon ikäisinä. Vasikoiden siirtäminen kasvatustiloille mahdollistaa vasikoille enemmän tilaa ja paremmat olosuhteet kuin maitotiloilla. Vasikoiden vähimmäisiän nostolla olisi merkittäviä vaikutuksia maitotilojen toimintaan, ja se vaatisi maitotiloilla investointia suurempiin vasikkatiloihin.  

Valtioneuvoston kannassa todetaan, että vasikoiden ikää ja painoa koskevaa rajoitusta tulisi lieventää. Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa valtioneuvoston tavoin, että vasikoiden vähimmäisikää koskeva rajoitus ei edistäisi eläinten hyvinvointia Suomessa. Vasikoiden terveyden kannalta on päinvastoin eräiden eläintautien hallinnassa tärkeää erottaa hyvin nuoret yksilöt vanhemmista eläimistä, jotta tartuntaketju saadaan katkaistua. Vasikoiden kuljetusvälineet on Suomessa suunniteltu vasikoiden kuljetuksiin, jotta kuljetukset voidaan hoitaa vasikoiden hyvinvointi huomioon ottaen. Jos ehdotuksen mukaiset vasikoiden kuljetuksen ikä- ja painorajoitukset toteutuisivat, johtaisivat ne suurempaan tilatarpeeseen vasikoiden alkuperätiloilla eikä nykyinen kasvatusmalli olisi enää mahdollinen. Maa- ja metsätalousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan rajoitusten lieventämisen tarpeesta. 

Reittisuunnitelmien laatiminen sekä eläinten lastauksen ja purun valvonta

Asetusehdotuksen mukaan sekä pitkiltä yli yhdeksän tuntia kestäviltä että tätä lyhyemmiltä kuljetuksilta edellytetään reittisuunnitelmaa, joka sisältää matkakuvauksen. Reittisuunnitelmia koskevat sähköiset ilmoitukset komission ylläpitämässä TRACES-järjestelmässä tulisivat korvaamaan voimassa olevan asetuksen mukaan vaadittavat paperiset kuljetusasiakirjat. Pitkissä kuljetuksissa toimivaltainen viranomainen myös hyväksyy reittisuunnitelman TRACES-järjestelmässä ja kuljetusvälineen sijainti rekisteröidään samaan järjestelmään. Valtioneuvoston kirjelmässä todetaan, että valvonnassa käytettävän automaation ja sähköisten menetelmien arvioidaan tuovan säästöjä ja tehostavan valvontaa. Kuljetuksia koskevien tietojen vieminen järjestelmään olisi toimijoiden vastuulla. Valiokunnan saamissa lausunnoissa on nostettu esiin huoli siitä, että TRACES on hankalakäyttöinen järjestelmä etenkin pienemmille toimijoille. Maa- ja metsäta--lousvaliokunta pitää tärkeänä, että sähköisistä ilmoituksista toimijoille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa arvioidaan vielä huolellisesti. Ehdotuksen jatkokäsittelyssä tulee varmistaa, ettei toimijoille aiheutuva hallinnollinen taakka lisäänny nykyisestä. 

Asetusehdotuksessa edellytetään, että sekä eläinten lastaamisen kuljetukseen että eläinten purkamisen kuljetuksesta tulisi tapahtua eläinlääkärin valvonnassa. Asetusehdotuksen tämänhetkisen muotoilun mukaan vaatimus eläinlääkärin valvonnasta koskisi kaikkia asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kuljetuksia. Ehdotuksella olisi tältä osin merkittäviä vaikutuksia eläinten omistajille aiheutuviin kustannuksiin ja eläinlääkäriresurssien riittävyyteen. Kuten jo edellä on kuvattu, kerätään Suomessa yleisesti teuraseläimiä samaan kuljetukseen useammalta tilalta. Näissä tilanteissa eläinlääkärin läsnäolosta aiheutuvat kustannukset teurastettavaa eläintä kohden muodostuisivat kohtuuttomiksi erityisesti pienemmillä tiloilla. Nykyiset eläinlääkäriresurssit eivät Suomessa myöskään mitenkään mahdollista näin laajaa valvontaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että asetusehdotuksen eläinlääkärin valvontaa koskevaa sääntelyä eläinten lastaukseen ja purkuun liittyen muutetaan.