Euroopan unionin perusoikeusvirasto on vuonna 2007 toimintansa aloittanut unionin asiantuntijaelin, joka tarjoaa perusoikeuksia koskevaa apua ja asiantuntemusta unionin toimielimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille, kun ne panevat täytäntöön unionin oikeutta. Viraston ydintehtäviin kuuluu perusoikeuksia koskevan tiedon kerääminen, kerättyyn tietoon perustuvien selvitysten ja kertomusten laatiminen sekä yleisten, suositusluonteisten päätelmien ja lausuntojen esittäminen.
Arvioitava U-kirjelmä koskee ehdotusta Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan muutoksilla on kaksi tarkoitusta. Muutoksilla on ensinnäkin tarkoitus yhdenmukaistaa perusoikeusviraston perustamisasetuksen tietyt säännökset EU:n erillisvirastoista annettuun yhteiseen julkilausumaan liitetyn yhteisen lähestymistavan kanssa viraston tehokkuuden, merkityksellisyyden ja hallinnon parantamiseksi. Toiseksi ehdotuksen tavoitteena on selkeyttää, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen viraston toiminta kattaa unionin toimivallan ja että siihen näin ollen sisältyvät poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön aihealueet.
Valtioneuvosto tukee komission ehdotusta perusoikeusviraston perustamisasetuksen muuttamisesta perusoikeusviraston toimintaedellytysten parantamiseksi. Erityisen tärkeänä valtioneuvosto pitää viraston perustamisasetuksen selkeyttämistä siten, että pilarijaon poistuttua Lissabonin sopimuksen hyväksymisen myötä perusoikeusvirasto toimii täysipainoisesti myös poliisiyhteistyön ja rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön aloilla (entinen unionin ns. kolmas pilari). Perustuslakivaliokunta korostaa tämän seikan merkitystä. Suomi on jo virastoa perustettaessa ollut sillä kannalla, että viraston tulee voida käsitellä mahdollisimman laajasti erilaisia perusoikeuskysymyksiä (ks. U 27/2005 vp, PeVL 57/2005 vp).
Valtioneuvosto pitää hyvänä perusoikeusviraston hallinnon ja toiminnan linjaamista virastoja koskevan yhteisen lähestymistavan kanssa, mutta pitää tärkeänä, että linjattaessa virastojen perustamisasetuksia lähestymistavan kanssa tunnustetaan virastojen erilaisuus. Valtioneuvoston kirjelmän antamisen jälkeen saadun selvityksen perusteella valtioneuvosto arvioi, ettei komission ehdotukseen näyttäisi sisältyvän sellaisia elementtejä, jotka vaikuttaisivat viraston riippumattomuuteen.
Perustuslakivaliokunta toistaa käsityksensä siitä, että perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin keskittyvän viraston tulee luonteensa ja toimialansa vuoksi olla mahdollisimman itsenäinen ja riippumaton suhteessa poliittisiin toimijoihin ja sen toiminnassa on noudatettava avoimuutta (PeVL 57/2005 vp, s. 2/I). Valiokunta korostaa valtioneuvoston alustavasta arviosta riippumatta sitä valtioneuvostonkin mainitsemaa seikkaa, että ehdotusten yksityiskohtia arvioidaan neuvottelujen kuluessa edelleen ja ehdotusten vaikutusta viraston toimintaan, esimerkiksi sen riippumattomuuteen, tarkastellaan tarvittaessa tässä valossa.