Arvioinnin lähtökohdat
(1) Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettua lakia (jäljempänä rajalaki). Ehdotuksen tavoitteena on muuttaa rajalakia siten, että siinä säädetty rajat ylittävän terveydenhuollon korvausmalli vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen mukaista uutta kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Samalla otetaan huomioon Euroopan komission Suomelle antamat kannanotot, jotka koskevat nykyisen korvausmallin suhdetta potilasdirektiivin tavoitteisiin.
(2) Lisäksi tavoitteena on ottaa huomioon rajalain voimaantulon jälkeen kansallisesti ja kansainvälisesti tapahtuneita muutoksia, yksinkertaistaa ja tarkentaa toimeenpanon hallinnollisia menettelyjä sekä korjata toimenpanon yhteydessä havaittuja sisällöllisiä puutteita. Osaltaan tavoitteena on myös keventää hallinto-oikeuksien taakkaa lisäämällä lakiin säännös itseoikaisusta myös hallinto-oikeuksiin kohdistuvien muutoksenhakuasioiden osalta.
Yhdenvertaisuus
(3) Ehdotettu sääntely on merkityksellistä ennen kaikkea perustuslain 6 §:ssä yhdenvertaisuudesta säädetyn kannalta. Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa on arvioitu varsin laajasti tätä kysymystä. Perustuslakivaliokunta voi pääosin yhtyä tältä osin esitettyihin johtopäätöksiin.
(4) Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota nykyisen rajalain säätämiseen johtanutta esitystä koskevaan lausuntoon (PeVL 30/2013 vp, s. 5), jossa valiokunta nimenomaisesti arvioi kustannusten korvaamista ulkomaille terveydenhuollon palveluihin hakeuduttaessa ja erityisesti korvausten maksamisen ajankohtaa. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että käytännössä korvausten maksaminen jälkikäteisesti voi vaikuttaa henkilöiden edellytyksiin hyödyntää lain tarkoittamia ulkomaisia terveyspalveluja. Valiokunta katsoi, että erityisesti vähävaraisten ihmisten kohdalla ulkomaille hoitoon hakeutumisen kynnys voi tämän vuoksi nousta korkealle. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden paremmaksi toteutumiseksi oli valiokunnan mukaan syytä harkita, voitaisiinko korvausmallia täydentää esimerkiksi siten, että kustannuksia voitaisiin korvata tai maksusitoumus saada tietyin edellytyksin jo etukäteen. Myös potilasdirektiivin mahdollistaman ennakkoilmoitusmenettelyn käyttöönottoa oli valiokunnan mukaan syytä harkita.
(5) Perustuslakivaliokunnan mielestä nämä huomiot ovat merkityksellisiä myös käsiteltävänä olevan ehdotuksen kannalta. Valiokunta pitää ongelmallisena, ettei hallituksen esityksessä ole arvioitu näiden seikkojen merkitystä ehdotetun sääntelyn kannalta nykyistä laajemmin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä tarkastella asiaa.
Muutoksenhaku
(6) Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että toisessa EU-jäsenvaltiossa annetun hoidon kustannusten korvaamista koskevaan Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta (29 §). Hallituksen esityksen (s. 16) mukaan tämä tarkoittaisi, että Kansaneläkelaitoksen päätöksestä valittavalta henkilöltä perittäisiin tuomioistuinmaksulain mukainen 270 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu.
(7) Tuomioistuinmaksulain 5 §:n 1 ja 9 kohdan mukaan oikeudenkäyntimaksua ei peritä terveydenhuoltolaissa tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa eikä mielenterveyslain mukaisissa asioissa, mitä voidaan pitää perusteltuna perustuslain 19 §:n 3 momentissa oikeudesta riittäviin terveyspalveluihin säädetyn kannalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä arvioida ehdotetun sääntelyn suhdetta terveydenhuoltolain ja mielenterveyslain osalta tuomioistuinmaksulaissa omaksuttuihin ratkaisuihin.