Yleistä

Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa (VNS 3/2024 vp) tarkemmilla kauppa- ja kehityspolitiikan toimenpiteillä. Selonteon mukaan Suomen kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen sekä koulutus ja ilmastotoimet. 

Sivistysvaliokunta kannattaa sitä, että kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä nojaudutaan vahvuusalueisiin, joissa Suomella on hyvät mahdollisuudet tukea kestävää kehitystä. Valiokunta pitää koulutusta ensiarvoisen tärkeänä kehitysyhteistyön painopisteenä. Valiokunta korostaa selonteon tavoin naisten ja tyttöjen koulutusmahdollisuuksien tukemisen tärkeyttä. 

Koulutuksen painopiste

Selonteon koulutustason nostamista koskevan osion mukaan Suomi keskittyy yhteistyössä erityisesti tyttöjen koulutukseen, opettajankoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä vammaisten henkilöiden koulutukseen. Lisäksi selonteossa todetaan, että kouluruokailu ja digitaalinen oppiminen ovat tärkeä osa Suomen koulutusalan työtä. Sivistysvaliokunta yhtyy näihin selonteon linjauksiin. 

Vaikka koulutus on nostettu yhdeksi kehityspolitiikan painopisteeksi, on selonteko kuitenkin tältä osin niukkasanainen kehitysyhteistyön tarkemmasta sisällöstä. Selonteon koulutusta koskeva osio sisältää neljä toimenpidettä. Sivistysvaliokunta yhtyy asiantuntijalausunnoissa esitettyyn näkemykseen, että koulutukseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia olisi voinut kirjata selontekoon enemmän ja konkreettisemmin. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että selonteon yhtenä koulutustason nostamiseen liittyvänä toimenpiteenä on kirjattu Unicefin innovaatiotoiminnan tukeminen, mutta keskeisiä koulutusrahastoja Global Partnership for Education (GPE) ja Education Cannot Wait (ECW) ei selonteossa mainita. 

Koulutukseen liittyvää kehitysyhteistyötä tarkastellaan selonteossa ensisijaisesti kaupallis-taloudellisesta näkökulmasta. Sivistysvaliokunta painottaa tässä yhteydessä myös sivistyksellisten oikeuksien yleistä merkitystä kaikille lapsille ja nuorille. Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kehitysyhteistyö tavoittaa erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret. 

Koulutus on yksi keskeisimpiä palveluita, joita pakolaiset tarvitsevat, ja pakolaisten integrointia kansallisiin koulutusjärjestelmiin pidetään ensisijaisena kestävänä ratkaisuna. Tällaista valmiutta tarvitaan niin Suomessa esimerkiksi ukrainalaisten pakolaisten suhteen kuin kehittyvissä maissa. 

Monitoimijayhteistyö

Sivistysvaliokunta kannattaa selonteon linjausta kehitysyhteistyön tekemisestä kansainvälisten järjestöjen, EU-instituutioiden ja -jäsenmaiden, kotimaisten virastojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän sekä yritysten kautta. Selonteossa todetun mukaisesti kansalaisyhteiskunnalla ja myös suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli Suomen ulko- ja kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että kansalaisjärjestöjen merkitys kehitysyhteistyössä tunnistetaan ja tunnustetaan. 

Valiokunta toteaa, että tulokselliseen ja tehokkaaseen kehitysyhteistyöhön tarvitaan toimijoita ja yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreilta. Järjestöjen lisäksi myös yritykset ja suomalainen elinkeinoelämä on tarkoitus ottaa jatkossa aiempaa vahvemmin mukaan yhteistyöhön. Kansalaisjärjestöjen, julkishallinnon, ylikansallisten järjestöjen ja yksityisen sektorin toimet eivät valiokunnan näkemyksen mukaan poissulje vaan täydentävät toistensa työtä, joten kaikkien panostuksia tarvitaan. 

EU:n kehitysyhteistyö

Suomi toimii selonteossa todetun mukaisesti kehityspolitiikassaan aktiivisesti osana Euroopan unionia ja kansainvälistä yhteisöä. EU:n kehityspolitiikan päätavoitteet ovat köyhyyden vähentäminen sekä turvallisuuden ja vakauden tukeminen. Selonteossa todetaan, että EU ja sen jäsenmaat yhdessä ovat maailman suurin kehitysyhteistyörahoittaja ja että EU pyrkii irtautumaan perinteisestä kehitysyhteistyön avunantajan ja avunsaajan roolijaosta. Tavoitteena ovat tasapuoliset kumppanuudet kehittyvien maiden kanssa ja tässä keskeisenä elementtinä on Global Gateway ‑strategia. 

EU:n Global Gateway -strategia vahvistaa EU:n kumppanuuksia kehittyvien maiden kanssa infrastruktuurihankkeilla, jotka samalla palvelevat maiden kehitystavoitteiden saavuttamista. Sivistysvaliokunta toteaa, että koulutus on yksi Global Gateway -strategian prioriteettialueista. Valiokunnan mielestä Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että koulutus säilyy jatkossakin keskeisenä EU:n kansainvälisten kumppanuuksien prioriteettina. 

Lopuksi

Koulutuspainopisteen rahoitus vähenee 30 %. Säästöjä kohdennettaessa on huolehdittava Suomen koulutuspainopisteen resursseista. Ilmastokriisi ja konfliktien lisääntyminen tarkoittavat, että tarve koulutukselle kriisitilanteissa (Education in Emergencies) kasvaa. 

Sivistysvaliokunta kannattaa vähenevien resurssien strategista kohdentamista mahdollisimman vaikuttavaan toimintaan. Selonteossa todetun mukaisesti tuloksellisuus edellyttää keskeisten riskien tunnistamista ja niiden vaikutusten lieventämistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että riskienhallinta pysyy keskeisenä osana kehitysyhteistyörahoituksen toimeenpanoa ja että kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti.