Yleistä

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa lukuisien asiantuntijoiden huolen siitä, ettei julkinen talous ole kestävällä pohjalla. Valtionhallinnon, paikallishallinnon ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä pysyy suurena ja on noin 7,3 mrd. euroa vuonna 2022, 10,1 mrd. euroa vuonna 2023 ja 10,4 mrd. euroa vuonna 2024. Velan BKT-suhde alkaa kasvaa uudelleen vuodesta 2023 lähtien. Julkisen talouden takausvastuiden kasvu on riski. Pidemmällä aikavälillä julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, koska sen menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa. Hallituksen tulee laatia suunnitelma julkisen talouden tervehdyttämiseksi sekä keskittyä talouden kasvukyvyn vahvistamiseen ja julkisen talouden tervehdyttämiseen. Jälleen kerran edessä oleva välttämätön sopeuttaminen on ulkoistettu seuraavien hallitusten kontolle. 

Julkisen talouden menot ovat jo monta vuotta ylittäneet tulot, ja julkisyhteisöjen bruttovelan BKT-suhteen arvioidaan nousevan hieman vajaaseen 73 prosenttiin vuoden 2023 aikana. Julkisen talouden tilanteen kipukohta ei ole pelkästään nopea velkaantuminen, vaan myös merkittävät takausvastuut. Valtiontakausten osalta Suomen takaustaso on EU-maiden korkein. Kokonaisuudessaan taloutemme on siis varsin riskiherkkä taloudellisen kehityksen suhteen. Tämäkin korostaa tarvetta varovaisempaan ja vähemmän tuhlailevaan talouspolitiikkaan. 

Hyvinvointialueiden rahoitus

Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijatahot ovat nostaneet esiin hyvinvointialueiden puutteellisen rahoituksen vuoden 2023 talousarviossa. Taustalla rahoitusvajeeseen vaikuttaa muun muassa se, että järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille luotiin kunnille kannustin alibudjetoida sotepe-menonsa vuodelle 2022, jotta hyvinvointialueille siirtyvä osuus kuntien rahoituksesta jäisi mahdollisimman pieneksi. Vastaavalla tavalla myöskään esimerkiksi tarpeellisiakaan investointeja ei välttämättä ole kannattanut vuoden 2022 aikana tehdä, koska hyödyn niistä saisi jokin muu taho kuin niiden maksaja. Onkin selvää, ettei vuoden 2022 menotaso itsessään anna luotettavaa kuvaa hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoitustarpeista. 

Myös rahoitusmalli itsessään on puutteellinen eikä riittävällä tavoin huomioi sen enempää yliopistosairaalan sisältäviä hyvinvointialueita kuin myöskään Savonlinnan ja Kemin tilannetta, jossa kaksi keskussairaalaa siirtyy samalle hyvinvointialueelle, mutta tätä ei ole lainkaan huomioitu erillisellä rahoituksella rahoitusmallissa. Hyvinvointialueet katsovat, että tässä tapauksessa rahoituksen riittämätön taso vaarantaa sairaaloiden toiminnan edellytykset. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa esitetyn huolen ja katsoo, että kyseisille hyvinvointialueille olisi osoitettava sairaaloiden toiminnan turvaamisen kannalta välttämätön, noin 5—6 miljoonan euron tasolle arvioitu lisärahoitus. Yliopistosairaaloille olisi vastaavasti turvattava erillinen rahoitus, jota ei pidä vähentää muihin toimintoihin varatusta, jo itsessään riittämättömästä rahoituksesta. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä on jo useita kertoja aikaisemmin nostanut esiin tarpeen palkkaharmonisaation kustannusten tarkemmasta arvioinnista ennen hyvinvointialueiden toiminnan alkamista ja edellyttänyt, että kasvaneet henkilöstökustannukset huomioidaan vastaavasti hyvinvointialueiden rahoituksessa. Palkkaharmonisaation tarkat kustannukset jäävät kuitenkin talousarvioprosessissa edelleen hämärän peittoon, eikä hallitus ole korvaamassa kustannuksia täysimääräisinä hyvinvointialueille. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että tämä voi pahimmillaan johtaa sopeuttamispaineisiin henkilöstön määrässä säästöjen löytämiseksi, ja edellyttää hallitukselta toimenpiteitä hyvinvointialueiden talouden tasapainottamiseksi siten, ettei varsinaiseen hoitohenkilökuntaan kohdistuviin henkilöstövähennyksiin tarvitse millään hyvinvointialueella palkkaharmonisaation seurauksena ryhtyä. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää myös huomiota siihen, että hallitus on tuonut eduskuntaan syksyn 2022 aikana useita esityksiä, joissa hyvinvointialueille luodaan uusia tehtäviä tai velvollisuuksia. Näiden esitysten kustannusvaikutusten arviointi kuitenkin on järjestään puutteellista tai tehty selvästi alakanttiin. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että jos hyvinvointialueiden tehtäviä laajennetaan nykyisestä, niihin tulee osoittaa lisärahoitus täysimääräisenä. 

Henkilöstön saatavuus

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa huolen ammattitaitoisen sotepe-henkilöstön saatavuudesta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kuitenkin huomauttaa, että ulkomaiseen työvoimaan turvautuminen ei ole kestävä tapa vastata työvoimapulaan, koska samasta henkilöstöstä kilpailevat myös muut Pohjoismaat, joissa palkkataso on selvästi Suomea korkeampi sekä absoluuttisesti että elinkustannuksiin suhteutettuna. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että jo potilasturvallisuuden varmistamisen kannalta olisi tärkeää, että potilaita hoitaa pääasiallisesti Suomessa koulutettu, kansalliskieliä täydellisesti osaava hoitohenkilökunta. Hallitukselta tarvitaan toimenpiteitä hoitoalan veto- ja pitovoiman varmistamiseksi sekä koulutuspaikkojen määrän nostoa. 

Ruotsinkieliset Käypä hoito -suositukset

Hallitus on poistanut talousarvioesityksestään valtiovarainministeriön lääkäriseura Duodecimin rahoitukseen esittämän 250 000 euron korotuksen, jolla oli tarkoitus kääntää Käypä hoito -suositukset ruotsin kielelle, varmistaa niiden ajantasaisuudesta huolehtiminen ja edistää moniammatillisuutta niiden laatimisessa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erikoisena, että hallitus, johon RKP kuuluu, ei pidä tarpeellisena ruotsinkielisen hoitotyön laadusta huolehtimista. 

Pelastustoimen rahoitusvaje

Pelastustoimen rahoitusvaje on arvioitu yli 80 miljoonan euron suuruiseksi. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä on arvioitu tarvittavan noin 2 500 uutta pelastajaa. Koulutustarpeeksi on arvioitu noin 250 vuodessa, ja nykyinen koulutusmäärä on 140—150 vuodessa. Koulutuspaikkoja olisi siis lisättävä noin sata vuodessa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että pelastusalan koulutusmääriä on lisättävä vastaamaan lähivuosien todellista tarvetta, ja korostaa, että alueellisen pelastajakoulutuksen rahoitus on varmistettava, koska pelkästään Kuopiossa ei ole mahdollista kouluttaa riittävästi henkilöstöä koko maan tarpeisiin. 

Kokoomus on huolissaan hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydestä ja palveluiden rahoituspohjan murenemisesta. Haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Ilman kestävää taloutta emme voi varmistaa esimerkiksi toimivaa terveydenhuoltoa ja ihmisten tarvitsemia riittäviä palveluita. Meidän on myös huolehdittava siitä, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus nauttia pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan hedelmistä.  

Julkisen talouden ja ihmisten palvelujen turvaamiseksi työllisyystoimien tekeminen ja velkaantumisen taittaminen olisi ollut välttämätöntä. Hallitus ei vastoin lupauksiaan ole tehnyt vaikuttavia toimia työllisyysasteen nostamiseksi julkista taloutta vahvistavalla tavalla. Hallituskauden aikana on velkaannuttu merkittävästi, osin kriisien vuoksi, mutta osin siksi, että hallitus ei ole kyennyt priorisoimaan ja karsimaan menoja. Vaikka kaikki kriisimenot laskettaisiin budjeteista kokonaan pois, voidaan velanotto silti laskea miljardeissa euroissa. Hyvinvointipalveluita rahoitetaan pysyvästi velkarahalla. Tämä on kestämätöntä. 

Soten kustannukset ovat karkaamassa käsistä. Hallituksen mallissa ei ole riittäviä kannustimia kustannustehokkuuteen, vaan hallitus on luonut hyvinvointialueille kannustimet lisätä menoja ja toteuttaa ylisuuria investointeja. Hallitusta varoitettiin soten eduskuntakäsittelyn aikana useaan kertaan, että soteuudistukseen varatut rahat eivät tule riittämään. Hyvinvointialueet ovatkin tuoreeltaan kertoneet tarvitsevansa jopa 1,5 miljardia euroa lisää rahaa ensi vuodelle.  

Hyvinvointialueiden vaikea lähtötilanne aiheuttaa vakavia riskejä jo ennestään koronakriisin jättämän hoitovelan, hoitajapulan sekä uusien velvoitteiden kanssa painiville sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Koronan jäljiltä syntynyt mittava hoitovelka edellyttää myös konkreettisia toimenpiteitä. 

Rahapulan lisäksi henkilöstöpula on monen nyt nähtävillä olevan ongelman juurisyy ja aiheuttaa merkittäviä haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja saatavuuden toteutumiselle. Henkilöstöpula on niin vakava, että edes rahalla ei välttämättä saada rekrytoitua riittävästi henkilökuntaa. Hoitajamitoituksen henkilöstötarpeet, muun terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden tarpeet sekä eläköityminen huomioiden hallituksen tekemät toimet eivät ole olleet riittäviä. Tarvitaan useita ratkaisuja hyvän hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Kokoomus on esittänyt ratkaisuja sote-palveluiden kuntoon laittamiseksi ja hoito- ja hoivahenkilöstön saatavuuden parantamiseksi moneen otteeseen. Kysymys ei ole siitä, etteikö keinoja olisi olemassa tai tiedossa, vaan nyt tarvitaan johtajuutta toimien eteenpäin viemiseksi.  

Ilman uusia toimia julkisella taloudella ei ole mitään edellytyksiä selvitä ilman ajautumista hallitsemattoman velkaantumisen tielle. Palvelutarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina, mikä tarkoittaa kustannusten kasvua joka tapauksessa. Kyse on siitä, miten kustannusten kasvua voidaan hillitä: miten saamme paremman hoidon ja nopean hoitoonpääsyn ihmisille pienemmillä resursseilla. 

Hallituksen huomion tulisi kiinnittyä nyt erityisesti peruspalveluiden ja matalan kynnyksen palveluiden turvaamiseen. Ratkaisuja on haettava palveluiden vaikuttavuudesta sekä nopeasta hoitoon ja palveluihin pääsystä. Kokoomus haluaa, että asioita tehdään paremmin ja vaikuttavammin. Hyvinvointialueita on kannustettava siihen, että parhaat käytännöt tulevat käyttöön kaikkialla Suomessa. Lopulta riittävät resurssit laadukkaisiin peruspalveluihin voidaan turvata vain työllisyyttä ja talouskasvua vahvistamalla, ja tämä on maan hallituksen vastuulla.  

Hoitojonot ja hoitovelka. Eriarvoisuus hoitoon ja palveluihin pääsyssä on suurimpia haasteita. Koronan vaikutuksesta hoito- ja palveluvelka on kasvanut ennätysmäisen suureksi. Myös pula hoitohenkilöstöstä vaikeuttaa palveluiden saatavuuden varmistamista. Jotta kansalaisten lakisääteiset palvelut voitaisiin turvata, tarvitaan sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin ja järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntämistä. Myös suun terveydenhuollon puolella hoitojonot ovat merkittävät ja julkisen sektorin työtaakka valtava. Ilman lisätoimia hoitojonot ja hoitovelka eivät lyhene.  

Kela-korvaus. Hoitoon pääsyn turvaamiseksi olisi järkevää korottaa Kela-korvausta ja käyttää palveluseteliä kansalaisten hoitoonpääsyn turvaamiseksi ja hoitojonojen vähentämiseksi. Hallitus on kuitenkin suunnitellut sairausvakuutuskorvauksen leikkaamista tutkimuksesta, hoidosta ja lääkekorvauksista, mikä on kylmää kyytiä hoitoa tarvitseville ihmisille. Kela-korvausten leikkaus muun muassa vähentäisi terveydenhuollon rahoitusta, kasvattaisi terveyskeskusjonoja sekä heikentäisi palvelujen saatavuutta. Edessä olisi syvenevää ihmisten eriarvoistumista, piteneviä hoitojonoja sekä entistä suurempaa painetta julkiselle sektorille ja sen harvenevalle henkilöstölle. 

Sote-muutos. Hallituksen hyvinvointialueiden sote-rahoitusmalli ei kannusta laadukkaaseen ja tehokkaaseen palvelutuotantoon. Terveyshyötyjä kustannustehokkaasti tuottavat terveydenhuollon palvelut ovat kestävyysvajeen kannalta keskeinen asia. Kokoomus haluaa, että ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon ja että rajalliset resurssit riittävät ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden on toimittava saumattomasti yhteen. Erityisesti on panostettava ennalta ehkäiseviin palveluihin, jotta avun saa ennen kuin ongelmat pahenevat. Sillä ei ole merkitystä, mikä taho palvelut tuottaa. Hyvinvointialueillakin palvelut voidaan parhaiten turvata, kun niitä tuottavat yhteistyössä hyvinvointialue, yritykset ja järjestöt. Sote-palveluiden siirtyminen uusien hyvinvointialueiden vastuulle lisää merkittävästi esimiesten hallinnollista työtaakkaa, ja organisaatiomuutos kuormittaa henkilöstöä. Johtamisen tukemiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin on kiinnitettävä erityinen huomio. Hyvällä ja tietoon pohjaavalla johtamisella sekä uusilla toimintatavoilla on mahdollisuus parantaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että palveluiden laatua. Digitaaliset ja liikkuvat palvelut ovat keino parantaa merkittävästi hoitoon pääsyn sujuvuutta. Esimerkiksi etävastaanottoja lisäämällä voidaan parantaa asiakastyytyväisyyttä, sujuvoittaa hoitoon pääsyä ja kohdentaa perinteisiä vastaanottopalveluita niitä tarvitseville. Ihmisten mahdollisuus valita palveluntarjoaja kirittää hyvinvointialuetta järjestämään palvelut laadukkaasti ja saavutettavasti. Jos julkinen puoli ei pysty palvelua kohtuullisessa ajassa tarjoamaan, hyvinvointialueella pitää olla velvoite myöntää palveluseteli. Hyvinvointialueiden rahoitusmallissa ja tarvekertoimissa ei ole myöskään huomioitu yliopistosairaaloiden opetus- ja tutkimustoimintaa, vaan sitä koskeva esitys on vasta tulossa eduskuntaan. Opetus- ja tutkimustoiminnan harjoittaminen on välttämätöntä terveydenhuoltojärjes-telmän jatkuvuuden takia, mutta palvelujärjestelmälle aiheutuu siitä ylimääräisiä kustannuksia, jotka kohdistuvat erityisesti yliopistosairaaloihin. On kestämätöntä, että hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa yliopistosairaaloiden rahoitusratkaisua ei ole vielä tehty. 

Laaturekisterit. Laaturekistereistä saadaan tietoa mm. palveluiden laadusta, vaikuttavuudesta ja hoitoketjuista. Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien päätavoite on parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Laaturekisterit ovat tärkeässä roolissa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa. Hallitus ei ole varannut kuitenkaan rahaa laaturekistereiden kehittämiseen ja laajentamiseen. Käypä hoito -suositusten kehittäminen vaatisi myös lisärahoitusta, joka ei sisälly kuitenkaan budjettiesitykseen. Laadukas ja tasavertainen hoito edellyttää ajantasaisia hoitosuosituksia ja niiden päivitystyötä. 

Mielenterveys. Jonotusajat mielenterveyspalveluihin ovat kestämättömiä ja eriarvoistavia. Koronan myötä mielenterveyspalveluiden tarve on entisestään kasvanut niin lapsilla kuin aikuisilla. Mielenterveyden ongelmiin ei ole saatavilla yhdenvertaisesti ja riittävästi apua sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluissa. Kokoomus kannattaa Terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaista lakimuutosta, jolla taataan nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Kansalaisaloitteen taustalla olevien mielenterveysjärjestöjen mukaan työllisyysvaikutus varhain aloitetulla hoidolla voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7 500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000:ta uutta työllistynyttä. Mielenterveyden oikea-aikainen hoito ja terapiatakuu olisi osa kestävää koronakriisin jälkihoitoa sekä työllisyyden vahvistamista.  

Vanhuspalvelut. On epäinhimillistä, että yhä useampi moni- ja muistisairas jää vaille palveluja, joihin olisi oikeus. Kun mitoituksen edellyttämää määrää hoitajia ei ole ollut saatavilla, vanhuksia ei ole voitu ottaa vastaan hoivapaikoille ja hoivapaikkoja on jouduttu sulkemaan yli 3 000. Kynnys päästä ympärivuorokautiseen hoivaan on noussut. Myös jonot kotihoitoon ovat pidentyneet.  

Hallituksen on kyettävä turvaamaan henkilöstön saatavuus ja korjaamaan jo tapahtunut palveluiden heikkeneminen. Näiden ratkaisujen hakeminen ajoissa on laiminlyöty hallituksen taholta ja tilanne päästetty pahasti kriisiytymään. Hallituksen tuore päätös siirtää hoitajamitoituksen voimaantuloa ei ratkaise ongelman juurisyytä, vakavaa henkilöstöpulaa. Asiantuntijoiden mukaan se jarruttaa hoitopaikkojen sulkemiskierrettä, mutta se ei tuo lisää hoitajia eikä korjaa syntynyttä vanhuspalvelukriisiä. Ilman vahvoja, konkreettisia toimia voimaantulon siirtäminen on vain vastuun pakoilua ja osoitusta hallituksen toimintakyvyttömyydestä. Hallituksen on kyettävä omalla vahtivuorollaan esittämään keinot turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen. Voimaantulon siirto ostaa aikaa toimille vain vähän, ja jos toimettomuus jatkuu, on pian taas edessä tilanne, jossa lisää hoivapaikkoja suljetaan ja yhä useampi vanhus jää yksin ilman palvelua.  

Kokoomus haluaa, että vanhuspalvelut laitetaan kuntoon kokonaisuutena: kotihoito, hoivakodit, omaishoito. Kaikkiin vanhuspalveluihin tarvitaan lisää henkilöstöä. Kokoomus on esittänyt ratkaisuja sote-palveluiden kuntoon laittamiseksi ja hoito- ja hoivahenkilöstön saatavuuden parantamiseksi mm. vaihtoehtobudjeteissaan ja sote-uudistusta koskevassa kannanotossaan (2020). Huoli kotihoidossa olevien vanhusten tilanteesta on vakava. Väestön ikääntyessä paine kotihoitoon ja omaishoitoon kasvaa entisestään. Kotihoidossa pitää olla riittävä määrä ammattitaitoista ja osaavaa henkilökuntaa, jotta mahdollisimman moni ikäihminen voi asua tuetusti omassa kodissaan niin kauan kuin se on juuri hänelle paras ratkaisu. Ikäihmisten toimintakyvyn säilyttäminen riittävin kuntoutuspalveluin on varmistettava. Kokoomus on huolissaan myös omaishoitajien tilanteesta, joka on pahentunut koronaepidemian myötä.  

Kokoomus esittää, että talousarviossa on välttämätöntä huomioida, että  

1. hoitojonojen purkamiseksi ja hoitotakuu -lainsäädännön toimeenpanon varmistamiseksi on varattava riittävä rahoitus ja keinot henkilöstön veto- ja pitovoiman lisäämiseksi 
2. lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden ja perheiden tilanteen parantamiseksi alaikäisten terveydenhuollon palveluista tehdään kokonaan maksuttomia, ja sen vaatima rahoitus on turvattava  
3. mielenterveyspalvelujen Terapiatakuu ja sen vaatima rahoitus turvataan  
4. varmistetaan ammattitaitoisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten riittävyys ja rahoitus sekä koko vanhuspalvelujen kokonaisuuden henkilöstön ja rahoituksen riittävyys ja kuntoutus 
5. sosiaali- ja terveydenhuollon yliopistotasoisen kliinisen tutkimusrahoituksen riittävyys talousarviossa turvataan ja sen pitkäjänteinen rahoitus varmistetaan 
6. yliopistosairaaloiden toiminnan jatkuminen, laadukas hoito ja tutkimus on turvattava riittävällä rahoituksella 
7. laaturekistereiden kehittämiseen ja laajentamiseen tarvittavat määrärahat turvataan hyvinvointialueiden laadun ja yhdenvertaisten työkalujen kehittämiseksi.