Yleistä
Suuri valiokunta toteaa, että vuotta 2018 koskevassa EU-vaikuttamisstrategiassa kuvataan kattavasti valtioneuvoston tavoitteita yksittäisiin sektorikohtaisiin lainsäädäntö- ja muihin hankkeisiin, joita käsitellään EU-toimielimissä. Valiokunta pitää tällaista keskeisten hankkeiden listausta hyödyllisenä katsauksena, joka tukee eduskunnan työtä sen osallistuessa Suomen kantojen muotoiluun. Valiokunta ottaa jäljempänä kantaa tiettyihin keskeisiin sektorikohtaisiin kysymyksiin. Koska kyseiset hankkeet käsitellään eduskunnassa myös yksittäisinä perustuslain 96 ja 97 §:n mukaisina U- ja E-asioina, valiokunta pidättäytyy hankkeiden yksityiskohtaisesta käsittelystä.
Lausunnossaan suuri valiokunta keskittyy käsittelemään vaikuttamisstrategiassa esitettyjä Suomen kannalta merkittäviä horisontaalisia kysymyksiä, joiden aikaperspektiivi ulottuu vuoden 2018 ylitse. Valiokunta katsoo, että näitä kysymyksiä ovat erityisesti EU:n institutionaaliset kysymykset, monivuotisen rahoituskehyksen (2021—) valmistelu, Brexit-neuvottelut sekä Suomen EU-puheenjohtajakauden (1.7.—31.12.2019) valmistelu. Lausunnossa jäljempänä esitettävät kannat täydentävät valiokunnan EU:n kehittämisestä joulukuussa 2017 hyväksymää lausuntoa SuVL 9/2017 vp. Keskeisenä horisontaalisena kysymyksenä on pidettävä myös EMUn kehittämistä koskevia kysymyksiä. Valiokunta ottaa EMU-kysymyksiin, ml. sen institutionaaliset ja kehys- ja budjettikysymykset, kantaa erillisellä lausunnolla valtioneuvoston asiaa koskevien kirjelmien pohjalta (E 115/2017 vp, U 4/2017 vp, U 5/2015 vp) erikoisvaliokuntien asiaa koskevien lausuntojen valmistuttua.
Institutionaaliset kysymykset ja päätöksenteon tehostaminen
Suuri valiokunta katsoo, että EU-maiden valtion ja hallitusten päämiesten helmikuussa 2018 pidetyn kokouksen tuloksia EU:n institutionaalisesta kehyksestä on pidettävä Suomen kansallisen vaikutusvallan kannalta myönteisinä.
Suuri valiokunta pitää perusteltuna päämiesten linjausta siitä, että vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa käyttöönotettua kärkiehdokasmenettelyä (Eurooppa-neuvosto on velvollinen ehdottamaan vaalit voittaneen poliittisen ryhmän kärkiehdokasta Euroopan komission puheenjohtajaksi) ei virallisteta, vaan komission puheenjohtajan valinta toteutetaan jatkossakin tavalla, joka varmistaa EU:n perussopimusten määräysten puitteissa riittävän jäsenvaltioiden liikkumavaran ja vaikutusvallan valintatilanteessa. Vastaavasti valiokunta pitää oikeana ratkaisua siitä, ettei Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajuuksia yhdistetä eikä ylikansallisia listoja oteta käyttöön kevään 2019 europarlamenttivaaleissa. Vuoden 2024 europarlamenttivaalien vaalitavasta on hyvä käydä hyvissä ajoin keskustelua ennen tulevia vaaleja. Jäsenmaiden keskinäisen tasa-arvon ja kansalaisten EU:ta kohtaan kokeman luottamuksen sekä kunkin jäsenvaltion erityisolosuhteiden tuntemuksen varmistamiseksi tulee EU:n komission valinnassa jatkaa sillä periaatteella, että EU:n komissiossa on jäsen jokaisesta jäsenvaltiosta.
Suuri valiokunta uudistaa lausunnossaan SuVL 9/2017 vp esittämänsä kannan siitä, että kaikessa institutionaalisia kysymyksiä koskevassa päätöksenteossa on otettava lähtökohdaksi seuraavat periaatteet.
EU:n institutionaalisen kehyksen tulee vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä, kansanvaltaisuutta ja toimintakykyä. EU:n toimielimillä on jatkossakin oltava omat selkeät, EU:n perussopimusten mukaiset asemansa ja tehtävänsä. Mahdolliset uudistukset eivät saa välillisestikään horjuttaa EU:n toimielinten välistä tasapainoa (PeVL 59/2017 vp — E 96/2017 vp) tai jäsenvaltioiden voimasuhteita tai heikentää komission tai muiden toimielinten hyväksyttävyyttä sen paremmin kansalaisten kuin jäsenvaltioiden hallitusten ja parlamenttien silmissä. Muutokset eivät myöskään saa heikentää pienten jäsenvaltioiden asemaa suurten eduksi. Perustuslakivaliokunta painottaa lisäksi sitä, että institutionaalisen kehittämisen tulee luoda osaltaan edellytyksiä EU:n demokraattisen legitimiteetin ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistumiselle sekä perus- ja ihmisoikeuksien suojelulle ja niiden edistämiselle (PeVL 59/2017 vp — E 96/2017 vp). Suuri valiokunta on lausunnossaan SuVL 9/2017 vp korostanut myös kansallisten parlamenttien vaikutusmahdollisuuksien turvaamisen ja kansallisen parlamentaarisen vastuukatteen vahvistamisen merkitystä.
Edellä esitetyillä perusteilla suuri valiokunta pitää Yhdistyneen kuningaskunnan eron seurauksena Suomelle allokoitua lisäpaikkaa Euroopan parlamenttiin myönteisenä muutoksena nykytilaan, eikä Euroopan parlamentin esitystä ole syytä vastustaa.
Suuri valiokunta on päättänyt pyytää suuren valiokunnan työjaoston kokouksessa 7.3.2018 Ahvenanmaan maakuntahallitukselta asiasta kirjallisen lausunnon, joka on toimitettu valiokunnalle 13.3.2018. Lausunnossaan maakuntahallitus kuvaa asiasta Suomen EU-jäsenyyden aikana käytyä valtiosääntöoikeudellista keskustelua. Maakuntahallituksen vakiintuneena kantana on ollut, että Ahvenanmaan kansainvälinen erityisasema ja itsehallinto sekä maakunnan EU-jäsenyyden myötä EU:lle siirtynyt toimivalta huomioiden olisi perusteltua, että Ahvenanmaalla olisi oma edustaja Euroopan parlamentissa.
Suuri valiokunta panee merkille, että pääministeri Juha Sipilä on raportoidessaan valiokunnalle 23.2.2018 pidetyn EU:n valtion ja hallitusten päämiesten kokouksen tuloksia todennut, että hallitus aikoo kuulla Ahvenanmaan maakuntaa Suomelle tulevan lisäpaikan käytöstä. Valiokunta pitää kuulemista tarkoituksenmukaisena. Valiokunta toteaa kuitenkin, että Suomesta valittavien Euroopan parlamentin jäsenten vaalipiiristä säädetään yhtenäisen eurooppalaisen vaalisäännön puuttuessa kansallisesti vaalilaissa (714/1998), eikä kysymys kansallisen lainsäädännön muutoksista kuulu suuren valiokunnan toimivaltaan.
Suuri valiokunta uudistaa lausunnossaan SuVL 9/2017 vp esittämänsä arvion siitä, että EU:n institutionaalisia puitteita ja päätöksentekomenettelyjä on ensisijaisesti uudistettava ja sen toimintaa parannettava ja tehostettava nykyisten määräysten puitteissa hyödyntämällä kaikkia EU:n perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia. Myös ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä neuvoston toimintakyvyn varmistamista ja Suomen aktiivista osallistumista asiaa koskevaan keskusteluun (UaVL 2/2018 vp).
Suuri valiokunta toteaa, että toimiva yhteiskunta ja toimivat markkinat sekä kansalaisten oikeuksien toteutumisen turvaaminen edellyttävät hyvää sääntelyä. Valiokunta uudistaa vakiintuneen kantansa siitä, että sääntelyn sujuvoittaminen ja toimivuuden edistäminen sekä hallinnollisen taakan keventäminen ovat oleellisia kaikessa EU:n toiminnassa ja toiminnan edelleen kehittämisessä. Säädösten on oltava selkeitä ja toimivia. Myös turhan sääntelyn purkaminen on ollut toistuvasti valiokunnan kansallista EU-politiikkaa koskevien lausuntojen kärkenä (mm. SuVL 3/2015 vp, SuVL 2/2017 vp, SuVL 9/2017 vp) ympäristönsuojelun, kuluttajansuojan, sosiaalisen suojelun ja työelämänormien taso kuitenkin turvaten.
Parhaimmillaan EU-tason sääntely takaa yhtenäisen toimintaympäristön ja tasapuoliset toimintaolosuhteet toiminnanharjoittajille, viranomaisille ja muille tahoille jäsenvaltioiden erillisten ja eri sisältöisten lainsäädäntöjen sijaan (SuVL 3/2016 vp). Kun sääntely katsotaan aiheelliseksi, myös tehokkaampaan seurantaan ja täytäntöönpanoon on panostettava. EU:ssa sovitut asiat on toimeenpantava ja yhteisiä sääntöjä on noudatettava. Myös instituutioiden kehittämistä on arvioitava tätä taustaa vasten.
Suuri valiokunta painottaa, että EU:n kehittämistä on jatkettava tavalla, joka varmistaa EU:n yhtenäisyyden Brexitin jälkeen. Ylikansallisista ja yhteisöllisistä päätöksentekomuodoista huolimatta EU:n toiminta ja suunta ovat aina riippuvaisia jäsenvaltioiden kansallisiin lähtökohtiin perustuvista tahtotiloista ja poliittisen sitoutumisen asteesta (SuVL 9/2017 vp). Valiokunta katsoo, että kaikkien mahdollisten muutosten osalta on tarkoin harkittava ja punnittava, millaiset muutokset ovat tosiasiassa omiaan lisäämään demokraattista legitimiteettiä Euroopan tasolla ja EU:n hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa.
EU:n on keskityttävä olennaiseen tuottamaan lisäarvoa kansallisiin toimiin nähden ja kunnioitettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta sekä kyettävä tuloksellisuuteen. Valiokunta katsoo, että EU:n lisäarvoksi on ymmärrettävä myös sen merkitys rauhan ja vakauden edistäjänä, globaalin eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisessä ja vaikuttajana kansainvälisissä neuvotteluissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Valiokunta muistuttaa, että EU on ennen kaikkea rauhanprojekti ja arvoyhteisö, jonka perustavanlaatuisiin arvoihin kuuluvat demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate.
Rahoituskehysten valmistelu
Suuren valiokunnan saaman selvityksen mukaan komissio esittelee toukokuussa 2018 ehdotuksensa monivuotiseksi rahoituskehykseksi (2021—), koheesio- ja maatalousrahoitus mukaan lukien. Tästä käynnistyy muodollinen neuvotteluprosessi, joka neuvostossa päättyy Eurooppa-neuvoston yksimieliseen päätökseen. Neuvotteluista tulee varsin todennäköisesti vaikeat muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan lähestyvän EU-eron vuoksi. Myös kehysten painopisteet ja maksuosuudet jakavat jäsenvaltioita. Merkittäviä kiistakysymyksiä sisältyy myös rahoituskehysten valmisteluun kiinteästi liittyvään yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan kehittämistyöhön. Rahoituskehysten valmisteluun tuovat haasteita myös ilmastonmuutokseen ja sen seurauksiin ja kasvaviin ilmastoriskeihin vastaaminen.
Valtioneuvosto on toimittanut suurelle valiokunnalle useita kehysten valmistelua koskevia kirjelmiä (E 34/2017 vp jatkokirjelmineen EJ 15/2017 vp, EJ 27/2017 vp, EJ 28/2017 vp, EJ 31/2017 vp, EJ 32/2017 vp ja EJ 2/2018 vp) Suomen tavoitteista ja ennakkovaikuttamisesta. Valiokunta pitää valtioneuvoston kantoja hyvänä lähtökohtana neuvotteluissa. Viitaten valiokunnan lausunnossa SuVL 9/2017 vp esitettyihin näkemyksiin — niitä tässä yhteydessä enää yksityiskohtaisesti toistamatta — valiokunta katsoo, että EU-rahoituksen pitää tukea nykyistä paremmin ja kestävämmin talouskasvua, työllisyyttä, osaamista ja innovaatioita, ottaa huomioon Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteet ja tukea sosiaalisten erojen kaventamista. Kehysten tulee myös vastata paremmin ajankohtaisia tarpeita, kuten muuttoliikettä ja puolustusyhteistyötä (ks. myös HaVL 1/2018 vp, PuVL 2/2018 vp). Suuri valiokunta korostaa EU:n rahankäytössä eurooppalaisen lisäarvon, tuloksellisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita.
Suuri valiokunta toteaa, että valtioneuvosto on helmikuussa 2018 täsmentänyt kantojaan tavoiteltavasta kehysten kokonaistasosta jatkokirjelmässä EJ 2/2018 vp — E 34/2017 vp. Valtioneuvosto katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan EU-ero on huomioitava täysimääräisesti kehysten kokonaistasossa. Tulevaisuuden EU27 ei voi jatkaa budjetin rahoittamista 28 jäsenmaan tasolla, vaan säästökohteita on löydettävä ja budjetin rakenteellisia uudistuksia tehtävä (ks. TaVL 3/2018 vp). Jäsenvaltioiden maksusitoumusten kokonaistason tulee asettua mahdollisimman lähelle nykyistä jäsenmaiden yhteenlaskettua BKTL-prosenttitasoa. Tulevaisuuden EU27 ei voi jatkaa budjetin rahoittamista 28 jäsenmaan tasolla. Valtioneuvosto ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena rajata kokonaistasoa ehdottomaan 1 %:n tavoitteeseen.
Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoitteenasettelua perusteltuna tasapainoisen kokonaisratkaisun saavuttamisen kannalta. Valtioneuvoston kanta vastaa hyvin valiokunnan linjausta siitä, että neuvotteluissa on painotettava tiukkaa budjettikuria kuitenkin yhdessä asetetut sisältötavoitteet turvaten ja Suomen maksuosuuden kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamista (SuVL 9/2017 vp). Tavoitteiden saavuttamiseksi valiokunta korostaa valtiovarainvaliokunnan tavoin kansallisten tavoitteiden selkeämpää priorisointia (valtiovarainvaliokunnan kannanotto EJ 2/2018 vp — E 34/2017 vp, 14.3.2018).
Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta arvioi, että liikkumavara kokonaistasossa tukee Suomen neuvotteluasemaa sen tavoitellessa suhteellisesti korkeampaa saantoa maatalous-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa (ks. myös MmVL 1/2018 vp, SiVL 1/2018 vp, TaVL 3/2018 vp). Myös koheesiopolitiikassa on tavoiteltava suhteellisesti korkeampaa saantoa (HaVL 1/2018 vp). Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta katsoo koheesiopolitiikan osalta, että riittävän perusrahoituksen lisäksi Suomen liittymissopimuksessa mainittu Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erityisasema turvataan. Myös muut erityispiirteet, kuten Itämeri, arktisuus ja pohjoinen ulottuvuus, tulee huomioida rahoituksessa.
Suuri valiokunta pitää tärkeänä lisätä kunnianhimon tasoa kaikkia painopistealueita koskevassa EU-vaikuttamisessa. Onnistuminen Suomen keskeisten painopistealueiden saantotavoitteissa on Suomen nettomaksuaseman oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden arvioinnin kannalta olennaista kehyksen kokonaistason ohella.
Suuren valiokunnan saaman selvityksen mukaan (raportti VNEUS2018-00161) omien varojen järjestelmää koskevista kysymyksistä on käyty vasta alustavaa keskustelua päämiestasolla pohjustamaan komission toukokuussa annettavan kehysehdotuksen valmistelua. Valiokunta toteaa, että se ottaa kysymykseen omista varoista kantaa valtioneuvoston toimitettua asiasta perustuslain 97 §:n mukaisen E-kirjeen omia varoja koskevan keskustelun täsmennyttyä. Valiokunta korostaa kuitenkin jo tässä yhteydessä tarvetta yksinkertaistaa omien varojen järjestelmää niin, että se on mahdollisimman läpinäkyvä, oikeudenmukainen ja hallinnollisesti kustannustehokas. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla maksualennuksista luopuminen (SuVL 9/2017 vp).
Muita tärkeitä kysymyksiä, joihin suuri valiokunta haluaa rahoituskehysten jatkovalmistelussa ottaa kantaa, on muun muassa EU-rahoituksen ehdollisuuden lisääminen. Asiantuntijakuulemisissa on alustavasti arvioitu, että pöydälle voi tulla esityksiä, joissa rahojen käyttö kytketään tiiviimmin siihen, miten jäsenmaat turvaavat perusoikeuksien toteutumisen, noudattavat yhdessä sovittuja sääntöjä ja toimivat yhteisten arvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen, mukaisesti. Keskusteluissa on noussut esille mm. koheesiorahoituksen väliaikainen epääminen tilanteessa, jossa jäsenvaltio ei noudata EU:n perussopimuksia tai muuta lainsäädäntöä.
Lisäksi odotettavissa on, että EU-tasolla pyritään karsimaan sellaisia ohjelmia ja tukitoimia, jotka kuuluvat selkeämmin kansallisesti toteutettaviksi, toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Tärkeitä kysymyksiä liittyy myös siihen, voisiko jäsenvaltioiden omarahoitusosuuksia tietyissä tilanteissa kasvattaa esimerkiksi koheesiorahoituksessa ja verkkojen Eurooppa -välineen osalta.
Brexit-neuvottelut
Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2018 ehdotuksensa EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliseksi erosopimukseksi. Mukana on myös siirtymäkautta koskeva teksti. EU:n tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen lokakuussa 2018 tavalla, joka mahdollistaa Yhdistyneen kuningaskunnan järjestäytyneen ja hallitun eron EU:sta.
Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että neuvotteluissa vaalitaan EU27:n yhtenäisyyttä ja että neuvottelutulos kunnioittaa EU:n sisämarkkinoiden ja tulliliiton perusteita ja oikeusjärjestelmän eheyttä Eurooppa-neuvoston hyväksymien suuntaviivojen ja yleisten asioiden neuvoston antamien yksityiskohtaisempien neuvotteluohjeiden mukaisesti. Tärkeimmät erosopimuksessa sovittavat asiat ovat kansalaisten saavutetut oikeudet ja niiden vastavuoroinen tunnustaminen, rahoitusratkaisu, jolla Yhdistynyt kuningaskunta kunnioittaa taloudellisia sitoumuksiaan, sekä Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen rajakysymys.
Suuri valiokunta arvioi, että Brexitin vaikutukset Suomelle liittyvät erityisesti talouteen, kauppaan ja suomalaisten arkeen Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Brexitin myötä Suomi myös menettää EU:n neuvottelupöydissä kumppanin, joka on jakanut yhteneväisiä näkemyksiä tietyissä linjakysymyksissä, kuten kilpailukyky, sisämarkkinoiden toimivuuteen liittyvät kysymykset, kauppapolitiikka ja EU:n varainkäytön laadun valvonta (ks. SuVL 6/2015 vp).
Suuren valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtioneuvostossa arvioidaan parhaillaan eri toimialojen näkökulmasta Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron ja myös komission sopimusluonnoksen merkitystä ja mahdollisia kansallisia vaikutuksia. Valiokunta pitää tällaista lähestymistapaa perusteltuna. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto myös jatkossa huolehtii siitä, että eduskunnan oikeudet myötävaikuttaa Suomen neuvottelutavoitteiden muotoiluun säilyvät koko neuvotteluprosessin ajan. Valiokunta pitää sille prosessin aikaisemmista vaiheista toimitettua aineistoa ja selvityksiä kattavina (E 125/2016 vp jatkokirjelmineen EJ 5/2017 vp, EJ 7/2017 vp, EJ 9/2017 vp, EJ 10/2017 vp, EJ 25/2017 vp, EJ 34/2017 vp, EJ 36/2017 vp ja EJ 38/2017 vp).
Suomen EU-puheenjohtajuuskausi
Suuri valiokunta on lausunnossaan SuVL 9/2017 vp korostanut strategisen suunnittelun ja tehokkaan vaikuttamisen merkitystä Suomen valmistautuessa toimimaan EU-puheenjohtajamaana vuoden 2019 jälkipuoliskolla (ks. myös TrVL 1/2018 vp, LiVL 4/2018 vp, SiVL 1/2018 vp, TaVL 3/2018 vp, TyVL 1/2018 vp). Valiokunnan mukaan Suomella on mahdollisuus puheenjohtajakauteen valmistautuessaan ja myös puheenjohtajakauden aikana olla aktiivinen toimija ja huolehtia siitä, että myös pohjoiseurooppalainen ja pienempien maiden näkökulma huomioidaan. Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin, että arktiset asiat on tuotava tiiviimmin osaksi EU:n politiikkoja Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskautta hyödyntäen.
Kuten tarkastusvaliokunta toteaa (TrVL 1/2018 vp), Suomen puheenjohtajuuskausi osuu EU-toimielinten vaihdokseen liittyvään murrosvaiheeseen. Eurooppa-neuvosto hyväksyy uuden strategisen agendan 2019—2024 tulevine painopisteineen juuri ennen Suomen puheenjohtajakautta kesäkuussa 2019. Strateginen agenda on merkittävä, sillä se ohjaa EU:n työtä seuraavat viisi vuotta. Tulevana puheenjohtajamaana Suomella on hyvä mahdollisuus vaikuttaa sekä strategisen agendan prioriteetteihin että uuden komission työohjelmaan ja myös triomaiden (Romania-Kroatia-Suomi) ohjelmatyöhön.
Suuri valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että Suomen puheenjohtajakaudella pöydällä on merkittäviä horisontaalisia lainsäädäntö- ja muita kysymyksiä, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan suhteen määrittely EU:n ulkopuolisena kolmantena maana. Myös EU:n rahoituskehyksien viimeistely, ml. rahoituksen ehdollisuuteen liittyvät kysymykset ja kehyksiin liittyvä maatalous- ja koheesiopolitiikan uudistustyö jää mahdollisesti Suomen johdolla ratkaistavaksi.
Suuri valiokunta pitää myönteisenä sitä, että puheenjohtajakauden valmistelut on aloitettu pääministeri Sipilän johdolla maaliskuussa 2018 laajapohjaisen parlamentaarisen keskustelun kautta. Myös valiokunta on aikaisemmissa yhteyksissä painottanut, että puheenjohtajakautta tulee valmistella parlamentaarisesti jatkuvuuden varmistamiseksi tavoitteena rakentaa laaja ja kansalliset edut varmistava poliittinen yhteisymmärrys (SuVL 9/2017 vp). Parlamentaarisen valmistelun lisäksi tulee huomioida, että puheenjohtajakauden valmistelun tulee olla mahdollisimman avointa ja kansalaisyhteiskuntaa osallistavaa.
Suuri valiokunta pitää perustuslain 96 ja 97 §:n mukaisia menettelyjä tässä työssä keskeisinä toimintatapoina ja katsoo, että Suomen puheenjohtajakauden jatkovalmistelujen edetessä on varmistettava eduskunnan perustuslain mukaiset oikeudet saada tietoa ja myötävaikuttaa puheenjohtajakautta koskevien kantojen muotoiluun.
Myös ulkoasiainvaliokunta katsoo, että puheenjohtajakauteen valmistautumisessa tulee parlamentaaristen vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi noudattaa vakiintunutta EU-asioiden käsittelyjärjestystä. Tämä edellyttää puheenjohtajakauteen liittyvien asioiden perusteellista käsittelyä suuressa valiokunnassa (UaVL 2/2018 vp). Ulkoasiainvaliokunnan tavoin suuri valiokunta pitää myös tärkeänä, että eduskunnan täysistunnossa käydään keskustelua Suomen puheenjohtajakaudesta hyvissä ajoin ennen asiaa koskevia ratkaisevia päätöksiä (UaVL 2/2018 vp).
Suuri valiokunta toteaa lopuksi, että se aikoo toimivaltuuksiensa puitteissa eri kokoonpanoissa kartoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Suomen puheenjohtajakauden kannalta tärkeitä kysymyksiä valtioneuvoston kannanmuodostuksen tueksi. Suuri valiokunta pyrkii myös tiivistämään yhteistyötään sekä suomalaisten europarlamentaarikkojen että muiden eurooppalaisten kumppaniensa kanssa eri foorumeilla.
Vaikuttamisstrategian painopisteiden tarkastelu
Suurella valiokunnalla ei ole huomauttamista valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa esitettyyn toimintalinjaan sektorikohtaisten hankkeiden osalta. Valiokunta katsoo, että erikoisvaliokuntien toimialoiltaan esittämät näkökohdat tukevat sekä valtioneuvoston vaikuttamistyötä että EU-politiikan strategista ja pitkäjänteistä suunnittelua.
Suuri valiokunta toteaa, että se on ottanut useaan vaikuttamisstrategiassa esille nostettuun vaikuttamiskohteeseen kattavasti kantaa aikaisemmassa lausunnossaan SuVL 9/2017 vp. Tässä joulukuussa 2017 hyväksytyssä lausunnossaan valiokunta käsitteli seuraavia strategisia kysymyksiä: sisämarkkinoiden päivittäminen, sosiaalinen Eurooppa ja kestävä hyvinvointi, globalisaation hallinta ja kauppapolitiikka, rahoituskehykset, maatalous ja metsätalous, energia- ja ilmastopolitiikka, kestävä kehitys ja Agenda 2030, muuttoliikkeeseen vastaaminen sekä turvallisuuden ja vakauden kysymykset. Valiokunta uudistaa tässä lausunnossa esitetyt näkemykset ja kiinnittää jäljempänä valtioneuvoston huomiota eräisiin erikoisvaliokuntien näkemyksiin, joita erikoisvaliokunnat ovat myös nostaneet esille muun muassa Suomen puheenjohtajakauden näkökulmasta.
Lakivaliokunta nostaa yhteisen arvopohjan puolustamisen, oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisen keskeisiksi periaatteiksi, joita on vahvistettava kaikessa EU:n toiminnassa (LaVL 2/2018 vp). Suuri valiokunta yhtyy lakivaliokunnan lausuntoon ja painottaa oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista ja miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämistä sekä jäsenvaltioissa että EU-tasolla instituutioiden sisäisessä työssä arvioimalla nykyistä paremmin myös toimien tasa-arvovaikutuksia. EU:ssa tarvitaan myös ennakollisten seurantamekanismien vahvistamista ja oikeusvaltion kehittämiseen liittyvää seurantaa.
Sekä lakivaliokunta että ulkoasiainvaliokunta painottavat, että oikeusvaltioperiaatteen rikkomisella pitää olla selvät seuraukset. On tärkeätä, että Suomi tukee vahvasti komission toimia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa ja siihen liittyvää sanktiomekanismia (LaVL 2/2018 vp, UaVL 2/2018 vp). Lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta katsovat lisäksi, että Suomen tulee aktiivisesti edistää EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen (PeVL 59/2017 vp — E 96/2017 vp, LaVL 2/2018 vp). Myös suuri valiokunta on lausunnossaan SuVL 9/2017 vp korostanut näiden periaatteiden ja tavoitteiden keskeisyyttä Suomelle ja EU:n toiminnalle. Suuri valiokunta pitää lisäksi tärkeänä vahvistaa EU:n perusoikeusviraston (FRA) asemaa EU:ssa.
Arvioidessaan EU:n sisäisen turvallisuuden kysymyksiä hallintovaliokunta (HaVL 1/2018 vp) edellyttää tarvetta tehostaa muuttoliikkeen hallintaan tähtääviä toimia ja vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä. Muuttoliikkeeseen vastaamiseksi tarvitaan toimien kokonaisuus, jolla muuttoliikepainetta voidaan kestävällä tavalla hallita ja vähentää sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Toimien tulee perustua ihmisoikeuksien täysimääräiseen turvaamiseen ja kunnioittamiseen kansainvälisten ja EU-velvoitteiden mukaisesti. Suuri valiokunta yhtyy hallintovaliokunnan näkemykseen siitä, että EU:ssa on ylläpidettävä mahdollisimman hyvää tilannekuvaa muuttoliikevirroista sekä painotettava toimia ihmissalakuljetuksen ja -kaupan sekä niiden seurannaisilmiöiden torjumiseksi ja edelleen tehostamiseksi. Valiokunta korostaa hallintovaliokunnan tavoin merkittäviä unionitason toimenpiteitä sekä yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Euroopan yhtenäisyyden ja vakauden säilyttäminen edellyttävät hallitsemattomien muuttovirtojen sijaan turvallisia ja hallittuja maahantuloväyliä niille, joilla on laillinen oikeus jäädä unionin alueelle. Terrorismin ja rajat ylittävän vakavan rikollisuuden torjunnassa oikea-aikaisen ja relevantin tiedon saanti, käsittely ja analysointi ovat välttämättömiä. Tietojärjestelmiä tulee käyttää voimassa olevan lainsäädännön mahdollistamalla tavalla täysimääräisesti. EU:n on yhdessä etsittävä keinoja hybridivaikuttamisen torjumiseen. Hybridivaikuttamisella on rajapintoja esimerkiksi useisiin rikostorjunnan osa-alueisiin, kuten kyberrikollisuus, rahanpesu ja kansainvälinen tiedonvaihto (HaVL 1/2018 vp).
Suuren valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomi on aktiivisesti mukana EU-puolustus-ulottuvuuden syventämisessä. Ulkoisen turvallisuuden kannalta pysyvän rakenteellisen yhteistyön, EU:n puolustusrahaston toimeenpanon, puolustuksen säännöllisen arvioinnin toimeenpanon, EU:n kriisinhallinnan kehittämisen, hybridiuhkien ja EU-NATO-yhteistyön tulee olla puolustusvaliokunnan (PuVL 2/2018 vp) mukaan EU:n puolustusyhteistyön tiivistämisessä keskeisessä asemassa (ks. myös UaVL 2/2018 vp). Suuri valiokunta yhtyy näihin arvioihin toimivaltuuksiensa puitteissa. Valiokunta toteaa, että ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan lausuntojen EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) koskevat arviot kuuluvat perustuslain 96 §:n mukaisesti ulkoasiainvaliokunnan toimivaltaan.
EU:n muun ulkoisen toiminnan osalta suuri valiokunta kiinnittää huomiota ulkoasiainvaliokunnan näkemykseen siitä, että strategiassa esitettyjen painopisteiden (naapurusto, lähialueet, kehityspolitiikka ja avoin sääntöperusteinen kauppajärjestelmä) lisäksi prioriteetiksi on nostettava Afrikka. Ulkoasiainvaliokunnan mukaan Afrikan merkitys, pakolaisuuden lisääntyminen ja myönteisten kehitysvaikutusten aikaansaaminen mantereella ovat EU:n kannalta niin merkittäviä asioita, että Suomen tulee kaikissa yhteyksissä korostaa EU:n ja Afrikan välisten suhteiden kokonaisvaltaista kehittämistä kohti strategista kumppanuutta. Tämän tulee tarkoittaa laaja-alaista yhteistyötä niin ulko-, kauppa- kuin kehitysyhteistyöpolitiikassa ja näiden politiikkojen vaikuttavuuden vahvistamista sekä kehitysyhteistyön koordinaation parantamista (UaVL 2/2018 vp).
Suuri valiokunta yhtyy ulkoasianvaliokunnan kauppapolitiikkaa koskeviin huomioihin (UaVL 2 /2018 vp). Valiokunta korostaa EU:n yhteisen kauppapolitiikan merkitystä Suomelle. EU:n yhteinen vapaakauppaan perustuva kauppapolitiikka luo Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaedellytykset sekä talouskasvun pohjan. Valiokunta pitää tärkeänä EU:n toimia yhteisen kauppapolitiikan vahvistamiseksi samoin kuin avoimen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen kauppajärjestelmän edistämiseksi. Erityisesti Yhdysvaltojen perääntyminen vapaakaupassa jättää EU:n ainutlaatuiseen asemaan kansainvälisten kauppasopimusten solmimisessa. Tällä sektorilla EU:lla on nyt mahdollisuus todellisen johtoroolin ottamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä tämän mahdollisuuden hyödyntämistä (ks. myös SuVL 9/2017 vp).
Suuri valiokunta katsoo maa- ja metsätalousvaliokunnan (MmVL 1/2018 vp) tavoin, että paremman sääntelyn agendan ja sääntelytaakan keventämisen on jatkossakin oltava korkealla EU:n agendalla. Tärkeitä kysymyksiä maa- ja metsätalousvaliokunnalle ovat myös EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen ja elintarvikeketjun toimivuuden parantaminen. Uudistuksessa pääperiaatteeksi on nostettava nykyistä yksinkertaisempi maatalouspolitiikka, joka kannustaa vastuulliseen tuotantoon ja mahdollistaa maataloustuotannon kaikilla alueilla. Vastaavasti raaka-aineiden saatavuus ja EU:n ja Suomen huoltovarmuus on turvattava. Suomi on tehnyt työtä viiden muun jäsenmaan kanssa maatalouden säännösten joustavoittamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Valiokunta korostaa, että tuotantoon sidottuja tukia tulee voida hyödyntää nykyistä laajemmin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että toteutuessaan uudistus tuo kansallisesti huomattavasti nykyistä enemmän vastuuta maatalouspolitiikan toimenpiteiden suunnitteluun sekä ennen kaikkea vastuun politiikkaan liittyvän hallinnon yksinkertaistamisesta. Ilmaston muutoksesta johtuen ääriolosuhteet tulevat voimistumaan ja riskit kasvavat ruokaturvan ja huoltovarmuuden ylläpitämisessä. Tästä seuraa, että arvolisän tuottaminen tulee yhä tärkeämmäksi, jotta kestävää maataloutta voidaan harjoittaa myös jatkossakin.
Suuri valiokunta katsoo, että EU:n tulee aktiivisesti toteuttaa ilmastopolitiikkaa, joka mahdollistaa Pariisin tavoitteiden saavuttamisen. Talousvaliokunta (TaVL 3/2018 vp) korostaa energia- ja ilmastokysymysten merkitystä Suomen EU-vaikuttamistyössä. Ympäristövaliokunnan lailla suuri valiokunta painottaa lisäksi tarvetta tukea EU:n ilmastopolitiikan yhtenäisyyttä, toimintakykyä ja edelläkävijyyttä. Ympäristövaliokunta korostaa lausunnossaan myös biodiversiteetin suojelun merkitystä Suomelle keskeisenä vaikuttamiskohteena (YmVL 7/2018 vp). Myös arktisten alueiden kysymykset on nostettava tiiviimmin EU:n agendalle. Ulkoasiainvaliokunta korostaa lisäksi arktisen alueen ekosysteemin säilyttämisen suurta merkitystä koko maapallolle ja ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävien toimien keskeisyyttä (UaVL 2/2018 vp).
Useat erikoisvaliokunnat korostavat bio- ja kiertotalouden kasvu- ja toimintaedellytysten ja kasvupotentiaalin vahvistamista osana EU:n kasvu-, ilmasto- ja energiapolitiikan toimeenpanoa. Kuten maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta toteavat, Suomella on korkeaa osaamista puun jalostamisessa ja käyttämisessä eri käyttötarkoituksiin (MmVL 1/2018 vp, YmVL 7/2018 vp). Puupohjaisilla ratkaisuilla voidaan korvata uusiutumattomia luonnonvaroja ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siten edistää sekä ilmasto- että kiertotalouden päämääriä ja vahvistaa myös EU:n muovistrategian toimeenpanoa ja sen tuloksellisuutta.
Suuri valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että metsäasioihin liittyvä vaikuttaminen ei ole saanut vaikuttamisstrategiassa riittävää huomiota, korostaen kuitenkin samalla sitä, että varsinaisen metsäpolitiikan tulee säilyä kansallisena. Tavoite on vahva kansallinen metsästrategia, joka ei kuulu EU:n toimivaltaan.
Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin sosiaalisen Euroopan tärkeyttä, mutta huomauttaa samalla, että sosiaalista ulottuvuutta käsitellään valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa suppeasti linjaamalla kantoja vain käynnissä oleviin tai suunnitteilla oleviin hankkeisiin. Valiokunta toteaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan (TyVL 1/2018 vp) tavoin, että työn murros edellyttää entistä enemmän huomion kiinnittämistä myös muuttuvan työn sosiaaliseen ulottuvuuteen sekä Suomen aloitteellisuutta sosiaalisen ulottuvuuden kysymyksissä. Valiokunta yhtyy myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemyksiin digitaalisten markkinoiden, alustatalouden ja muiden uusien työn tekemisen tapojen tärkeydestä Euroopan ja Suomen taloudelliselle kasvulle.
Suuri valiokunta korostaa, että työn, työelämän ja työmarkkinoiden muutoksessa on erityisesti pidettävä huolta nuorista. Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen ovat vakavimpia yhteisiä eurooppalaisia ongelmia. Työllistymisen, työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota osaamisen kehittämisen ja elinikäisen oppimisen tärkeyteen muuttuvassa työelämässä ja tehostaa aikuisten koulutusta ja kouluttautumista koko Euroopan alueella. Koulutus on työn ohella kestävin tapa torjua eri-ikäisten syrjäytymistä. Lisäpanostusta tarvitaan EU:n tulevaan toimintaan ja sen prioriteetteihin vaikuttamisessa sekä Suomen pitkän tähtäimen tavoitteiden esilletuomisessa.
Suuri valiokunta yhtyy talousvaliokunnan lausuntoon (TaVL 3/2018 vp) koskien digitalisaatiota ja sisämarkkinoita, jotka ovat olleet useiden vuosien ajan Suomen EU-vaikuttamisen painopisteitä. Valiokunta toteaa, että monet aihealueen kannalta keskeiset lainsäädäntöuudistukset ovat kuitenkin viivästyneet tai kaventuneet suunniteltua vaatimattomammiksi. Valiokunta yhtyy talousvaliokunnan tavoin EU-vaikuttamisstrategiassa esitettyyn perusajatukseen mahdollistavasta sääntelystä ja ylisääntelyn välttämisestä.
Muita keskeisiä vaikuttamisen keskiöön kuuluvia kysymyksiä ovat digitaalisen talouden (ml. alustatalous ja tekoäly) kilpailukykyisten toimintaedellytysten tukeminen, EU:n teollisuuspolitiikan innovaatiovetoinen uudistaminen, liikenteen palvelumarkkinoiden ja infrastruktuurin tukeminen sekä liikenteen automaation edistäminen, eurooppalaisen koulutusyhteistyön ja elinikäisen oppimisen kehittäminen, sukupuoli- ja tasa-arvoa koskevien teemojen esille nostaminen, työn murroksen huomioiminen sosiaalista ulottuvuutta kehitettäessä sekä kestävän kehityksen edistäminen (ks. LaVL 2/2018 vp, LiVL 4/2018 vp, MmVL 1/2018 vp, SiVL 1/2018 vp, TyVL 1/2018 vp, YmVL 7/2018 vp).