Yleistä

(1) Suuri valiokunta pitää hyvänä, että valtioneuvosto on laatinut avaintavoitteet tulevalle EU:n vaalikaudelle vuosille 2024–2029. Nyt on tärkeä hetki vaikuttaa. Eurooppa-neuvosto hyväksyy kesäkuussa Euroopan parlamentin vaalien (6.–9.6.2024) jälkeen strategisen ohjelman, jossa määritetään painopisteet uudelle viisivuotiskaudelle ja joka toimii myös ohjeistuksena komission tulevalle puheenjohtajalle.  

(2) Suomen tavoitteita tulee edistää niin jäsenmaiden kuin suoraan komissionkin suuntaan. Vaalien jälkeen valittava komissio tulee laatimaan painopisteet työlleen tulevalle viisivuotiskaudelle. Komission painopisteisiin vaikuttaa myös uuden Euroopan parlamentin voimasuhteet, sillä parlamentti valitsee komission puheenjohtajan jäsentensä enemmistöllä Eurooppa-neuvoston ehdotuksesta, ja poliittisten ryhmien päätökseen tukea ehdokasta vaikuttaa se, mitä painopisteitä hän lupaa erityisesti viedä vaalikauden aikana eteenpäin. 

(3) Suuri valiokunta jakaa täysin valtioneuvoston käsityksen siitä, että Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. Venäjän Ukrainassa aloittaman täysimittaisen hyökkäyssodan myötä tämä on kirkastunut entisestään. Samoin on käynyt selväksi, että Euroopan unionin perustamisen perimmäisenä syynä ollut Euroopan rauhan ja vakauden turvaaminen on edelleen hyvin ajankohtainen ja aivan perustavaa laatua oleva EU:n tehtävä. Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että Suomen tavoitteena tulee olla globaalisti vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni.  

(4) Valtioneuvosto on määritellyt Suomen EU-vaikuttamisen painopisteiksi Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistamisen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantamisen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistämisen. Suuri valiokunta pitää näitä tavoitteita geopoliittinen tilanne huomioiden kannatettavina ja perusteltuina. Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin, että avaintavoitteet ovat juuri niitä teemoja, jotka eurooppalaisessa keskustelussa laajemminkin nousevat nyt esiin. Monissa erikoisvaliokuntien ja asiantuntijoiden lausunnoissa katsottiin samalla, että valtioneuvoston selvityksessä ei tuoda kovin paljon esiin konkreettisia keinoja valittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Suuri valiokunta pitää ymmärrettävänä, ettei koko tulevan lainsäädäntökauden EU-a tavoitteita koskevassa selvityksessä mennä kovin pitkälle keinojen käsittelyssä, mutta pitää onnistuneen vaikuttamisen kannalta erittäin tärkeänä, että Suomen tavoitteita edistetään myös konkreettisilla ratkaisuvaihtoehdoilla. Suuri valiokunta edellyttää, että tulevissa vuosittaisissa vaikuttamisstrategioissa mennään tässä mielessä syvemmälle. 

Unioni arvoyhteisönä

(5) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, että demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta, ja pitää tärkeänä sitä, että perusoikeus- ja demokratiapolitiikan pitkäjänteistä kehitystyötä EU:ssa jatketaan. Suuri valiokunta kannattaa myös tavoitetta EU:n liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Suuri valiokunta katsoo, että demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat keskeisiä sekä kansalaisten oikeuksien toteutumisen että sisämarkkinoiden toimivuuden ja investointien kannalta. Hyvinvoiva demokratia on tärkeää myös yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja disinformaation torjumisen näkökulmasta. 

(6) Valiokunta tukee valtioneuvoston tavoitetta jatkaa oikeusvaltiokysymyksissä Suomen pitkäaikaista, aktiivista toimintalinjaa edistäen oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Lakivaliokunta tuo lausunnossaan esiin, että oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen on erittäin merkityksellistä EU:n jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön käytännön toimivuuden kannalta. Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan oikeudellisen yhteistyön edellytyksenä on jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus toistensa oikeusjärjestelmiin. Jos luottamus toisten jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien ja oikeusvaltion toimintaan horjuu, rapautuu koko vastavuoroisen tunnustamisen periaate ja sen myötä siihen perustuva viranomaisten välinen oikeudellinen yhteistyö (LaVL 5/2024 vp). Samaa luottamusta toisten jäsenmaiden viranomaisten tekemiin päätöksiin tarvitaan muillakin EU:n politiikkasektoreilla.  

(7) Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin erityisen tärkeänä, että unionin budjetista saatava rahoitus linkitetään tiiviisti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen, unionin varojen väärinkäytön vastaisiin toimiin ja korruption ehkäisemiseen. On hyvä, että myös korruption torjunta on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi. Korruptio heikentää oikeusvaltion toimintaa ja siten myös jäsenvaltioiden välistä luottamusta toistensa järjestelmiin. Korruptio on ongelma myös unionin budjetin asianmukaisen käytön näkökulmasta. 

(8) Suuri valiokunta pitää työ- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin tärkeänä, että Suomi puolustaa ja edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta EU:ssa. Työ- ja tasa-arvovaliokunta painottaa lausunnossaan, että demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perus- ja ihmisoikeudet eivät voi toteutua ilman tasa-arvoa eikä tasa-arvo ilman niitä. Suuri valiokunta katsoo, että Euroopan unionilla on merkittävä rooli sukupuolten tasa-arvon sekä vähemmistöjen ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden edistämisessä. Tasa-arvo on myös keskeinen osa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloutta. 

Strateginen kilpailukyky

(9) Valtioneuvoston selvityksen mukaan Suomen keskeiset painotukset kilpailukykypolitiikalle ovat seuraavalla lainsäädäntökaudella riippuvuuksien uudelleenarviointi sekä vastaaminen kovenevaan globaaliin kilpailuun investoinneista, osaavasta työvoimasta, teknologisesta johtajuudesta ja raaka-aineista. EU:n strategisen kilpailukyvyn tulee perustua unionin omien vahvuuksien edelleen kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille. Keskiössä ovat toimivat, vapaaseen liikkuvuuteen perustuvat sisämarkkinat sekä tehokas valtiontuki- ja kilpailupolitiikka. 

(10) Suuri valiokunta pitää näitä lähtökohtia perusteltuina. Samalla valiokunta kiinnittää talousvaliokunnan (TaVL 5/2024 vp) tavoin huomiota siihen, että tavoitteet eivät anna vastausta tai toimintavaihtoehtoa tilanteeseen, jossa on nähtävissä näitä lähtökohtia varsin voimakkaasti haastavia kehityssuuntia. Maailmantalouteen vaikuttaa aiempaa selvemmin suurvaltojen välinen kilpailu, geotaloudellinen ajattelu ja protektionismin kasvu.  

(11) Sisämarkkinat. Suuri valiokunta painottaa valtioneuvoston tavoin toimivia sisämarkkinoita. Strategisen kilpailun kiristyessä elinvoimaiset ja dynaamiset sisämarkkinat ovat suomalaisten ja eurooppalaisten yritysten elinehto ja vaikuttavat myös EU:n globaaliin kilpailuasemaan ja vetovoimaan. Suuri valiokunta pitää talousvaliokunnan tavoin tärkeänä, että sisämarkkinoiden vahvistaminen saisi vaikuttamistyössä konkreettista sisältöä esimerkiksi palvelujen liikkuvuuden edistämisessä, digitalisaation esteiden poistamisessa ja pääomamarkkinaunionin loppuun saattamisessa.  

(12) Suuri valiokunta korostaa digitaalisten sisämarkkinoiden merkitystä. Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin, että vauhdittamalla digitaalisten sisämarkkinoiden kehitystä Eurooppa voisi nousta globaaliksi edelläkävijäksi datavetoisessa taloudessa. Datan saatavuus ja kyky sen hyödyntämiseen ovat keskeisiä edellytyksiä innovaatioille ja kasvulle yhä voimakkaammin datavetoiseksi kehittyvässä taloudessamme.  

(13) Suuri valiokunta korostaa myös työ- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin, että reilujen sisämarkkinoiden kehittämiseksi on tärkeää edistää EU-kansalaisten sosiaalisia oikeuksia sekä yhteistä työelämän ja tasa-arvon vähimmäislainsäädäntöä, jonka noudattamisen valvontaan tulee olla riittävän tehokkaat työkalut. Siten voidaan varmistaa kansalaisten tuki sisämarkkinoille sekä ehkäistä työelämän laadun heikentämisen ja työntekijöiden oikeuksien polkemisen kautta syntyviä kilpailuvääristymiä (TyVL 1/2024 vp).  

(14) Valtiontuet. Koronapandemiasta alkoi poikkeusaika EU:n valtiontukipolitiikassa, jota Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja globaali kilpailu kaksoissiirtymän investointien tukemisesta ovat pitkittäneet. Suuri valiokunta painottaa, että jäsenmaiden tasapuolisten toimintaedellytysten turvaaminen EU:n sisämarkkinoilla on Suomelle erittäin tärkeää. Tämä on olennaista myös yritysten omien vahvuuksien tehokkaan hyödyntämisen näkökulmasta. Suuri valiokunta pitääkin valtioneuvoston tavoin tärkeänä tavoitteena sitä, että tilapäisistä valtiontukisääntöjen joustoista irtauduttaisiin mahdollisimman nopeasti. Valtiontukikilpailu on ongelmallista Suomen kaltaisille pienille, vientivetoisille talouksille. Se on riski myös Euroopan yhtenäisyydelle ja sisämarkkinoiden toiminnalle. Erityisen kielteisesti tulee suhtautua kilpailua vääristäviin tuotantotukiin, jotka harvoin tuovat lisäarvoa markkinoille ja joista hyötyvät ennen muuta unionin suuret taloudet (TaVL 5/2024 vp). 

(15) Valiokuntien asiantuntijakuulemisissa korostui myös tarve varautua sellaiseen tilanteeseen, jossa valtiontukisääntöjen joustoista irtautuminen ei merkittävässä määrin toteudu tai se edellyttäisi muita EU-tason keinoja, joilla voidaan vastata kolmansien maiden valtiontuki- ja investointipolitiikkoihin. Asiantuntijat pitivät valtiontukijoustoista irti pääsemistä lähiaikoina epätodennäköisenä muun muassa Yhdysvaltojen tukipolitiikan vuoksi ainakaan ilman joitain muita EU-tason toimia globaaliin kilpailuun vastaamiseksi. 

(16) Suuri valiokunta katsoo, että tällaisessa tilanteessa Suomen tulisi korostaa mahdollisten uusien välineiden laatuperustaisuutta ja markkinaehtoisuutta, jotta niillä voitaisiin aidosti edistää EU:n kilpailukykyä ja tarjota tasapuoliset kilpailuedellytykset kaikkien jäsenvaltioiden yrityksille. Suuri valiokunta yhtyy talousvaliokunnan näkemykseen siitä, että mikäli uusia välineitä kehitettäisiin, Suomen olisi tärkeää varmistaa edellä mainittujen kriteerien lisäksi niiden teknologianeutraalius sekä niiden mielekäs kytkeytyminen strategisiin investointeihin ja TKI-politiikkaan. Keskeistä on, että yhteinen rahankäyttö palvelisi sellaisten EU-tason yhteisten julkisten hyödykkeiden luomista, joiden toteuttaminen EU-tasolla on tehokasta ja jotka muutoin jäisivät toteutumatta (TaVL 5/2024 vp).  

(17) Tulevaisuusvaliokunnan mielestä yksi keino vähentää tarvetta jäsenmaiden kansallisille valtiontuille olisi edelleen kehittää EU:n laajuisia investointivälineitä, tukijärjestelmiä ja yhteistyötä (kuten Horisontti Eurooppa -ohjelma, InvestEU-ohjelma ja EU:n Global Gateway) edellyttäen että, varojen jaon perusteena ovat teknologinen erinomaisuus ja vaikuttavuus (TuVL 1/2024 vp). Suomi on menestynyt hyvin näiden välineiden rahoitushauissa. 

(18) Kauppapolitiikka. Suuri valiokunta yhtyy ulkoasiainvaliokunnan tavoin valtioneuvoston näkemykseen siitä, että avoimella, sääntöperustaisella ja vastuullisella kansainvälisellä kaupalla on keskeinen merkitys Euroopan kilpailukyvylle. Suuri valiokunta korostaa, että EU:n tulee aikaisempaa tehokkaammin pyrkiä neuvottelemaan uusia kauppasopimuksia. Lisäksi on tarpeen päivittää jo voimassa olevia kauppasopimuksia. Niillä on tärkeä rooli EU:n talouden kilpailukyvyn ja kestävyyden parantamisessa ja yritysten pärjäämisessä globaalissa kilpailussa (UaVL 1/2024 vp).  

(19) Suuri valiokunta huomauttaa kauppapoliittisen tilannekuvan muuttuneen nopeasti ja voimakkaasti. Talous ja geopolitiikka nivoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Arvoketjuja ja riippuvuuksia hyödynnetään voimapolitiikan välineillä, ja tähän liittyvät riskit ovat tulleet selkeästi näkyviin. Riippuvuuksien vähentäminen on tärkeä tavoite. EU:n tulee tehdä kauppapolitiikassaan ratkaisuja omista lähtökohdistaan ja puolustaa etujaan säilyttäen samalla Euroopan avoimuuden kaupalle ja investoinneille. Pienenä, ulkomaankaupasta riippuvaisena jäsenvaltiona Suomen kannattaa pyrkiä huolehtimaan siitä, ettei strategisen autonomian toimeenpano tarkoita protektionismia (UaVL 1/2024 vp). 

(20) Pääomamarkkinaunioni. Suuri valiokunta kiinnittää talousvaliokunnan tavoin huomiota siihen, että Euroopan tuottavuuden heikko kehitys liittyy osaltaan myös heikosti kehittyneisiin riskipääoman markkinoihin, jotka eivät riittävällä tavalla mahdollista innovaatioiden skaalautumista. Tämän vuoksi myös pääomamarkkinaunionin edistämistä tulisi korostaa. 

(21) Osaava työvoima. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen on keskeistä Euroopan kilpailukyvylle. Työvoiman saatavuuden merkitystä kilpailukyvylle korostettiin myös asiantuntijakuulemisissa. Kuten tulevaisuusvaliokunta toteaa, osaavan työvoiman tarve on koko ikääntyvälle Euroopalle yhteinen ja keskeinen haaste. Globaali kilpailu osaavasta työvoimasta on jo nyt kovaa ja kasvaa edelleen. 

(22) Osaaminen ja liikkuvuuden edistäminen. Suuri valiokunta tukee sivistysvaliokunnan tavoin valtioneuvoston tavoitteita koulutustason nostamisesta ja jatkuvan oppimisen vahvistamisesta EU-tasolla Euroopan kilpailukyvyn turvaamiseksi. Jatkuvat panostukset Erasmus+:n kaltaisiin ohjelmiin tukevat näitä tavoitteita. Valiokunta on yhtä mieltä siitä, että EU:n on oltava kilpailukykyinen alue sekä huippututkimukselle että opiskelijavaihdolle.  

(23) Suuri valiokunta kannattaa sivistysvaliokunnan tavoin osaamisen liikkuvuuden edistämistä ja liikkuvuuden esteiden poistamista, kuitenkin siten, että päätöksenteko koulutuspolitiikasta pysyy jäsenmailla (SiVL 2/2024 vp). Opiskelijaliikkuvuuden taloudellista ja sosiaalista saavutettavuutta sekä houkuttelevuutta tulee lisätä. Opiskelijaliikkuvuuden tukeminen erityisillä vaihto-ohjelmilla parantaa osaltaan tiedon ja osaamisen vapaata liikkumista ja näin suoraan ja välillisesti nostaa tutkimuksen laatua. Suuri valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan toteamukseen siitä, että EU:n alueella asuu lähes 75 miljoonaa 15–29-vuotiasta nuorta ja ilman heidän panostaan ei yksikään avaintavoite tule toteutumaan. Osaavat ja uteliaat nuoret ovat avainasemassa muun muassa Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistamisessa.  

EU:n teknologiapolitiikka

(24) Murrosteknologiat. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että EU:n digitaalinen johtajuus edellyttää investointeja erityisesti murrosteknologioihin, kuten tekoälyratkaisuihin, suurteho- ja kvanttilaskentaan, siruteknologiaan sekä 6G:hen. Näitä teknologioita tulee kehittää entistä strategisemmin niiden koko potentiaalin hyödyntämiseksi datavetoisen talouden kehityksessä. Suuri valiokunta korostaa, että monilla näistä murrosteknologioista on myös turvallisuuspoliittista merkitystä (TuVL 1/2024 vp ja UaVL 1/2024 vp). 

(25) Suuri valiokunta katsoo tulevaisuusvaliokunnan tavoin, että teknologian kehityksellä on niin suuri vaikutus kilpailukykyyn, että murrosteknologioiden täysimääräiseen hyödyntämiseen tähtäävä teknologiapolitiikka tulisi nostaa Suomen EU-vaikuttamisen yhdeksi painopisteeksi. Suomella on merkittäviä teknologisia kyvykkyyksiä, joiden asemaa EU:n teknologiapolitiikassa pitää edistää aktiivisesti. Tällaista kyvykkyyttä ja globaalia edelläkävijyyttä liittyy esimerkiksi tekoälyyn ja kielimalleihin, supertietokoneisiin (LUMI-supertietokone), kvanttiteknologiaan, langattomiin tietoverkkoihin, mikroelektroniikkaan, puolijohteisiin, virtuaalisiin maailmoihin, avaruusteknologiaan, biopohjaisiin uusiin materiaaleihin sekä bioteknologiaan (mukaan lukien lääkkeet ja terveysteknologia) ja solumaatalouteen. Suomella on myös kilpailuetuja vetytaloudessa, jonka merkitys murrosteknologiana on kasvamassa niin puhtaassa siirtymässä kuin huoltovarmuudessakin (TuVL 1/2024 vp). 

(26) Tekoäly. Suuri valiokunta yhtyy tulevaisuusvaliokunnan näkemykseen siitä, että EU:n tulisi varmistaa omavaraisuutensa luotettavien yleiskäyttöisten tekoälyratkaisujen tuottamisessa kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Generatiiviset tekoälymallit, etenkin pohjamallit, voidaan mieltää taloudellisen innovaation ja tuotekehityksen ja sitä kautta arvonluonnin infrastruktuuriksi, joka tukee muiden teknologioiden hyödyntämistä. Kilpailukykyiset ja luotettavat eurooppalaiset kielimallit ovat välttämättömiä uusien sovellusten ja kaupallisten palveluiden rakentamisessa. 

(27) Suuri valiokunta yhtyy liikenne- ja viestintävaliokunnan näkemykseen siitä, että tekoälyn eurooppalaisessa sääntelyssä on samalla huolehdittava sekä EU:n kilpailukyvyn edistämisestä että kansalaisten perusoikeuksien turvaamisesta (LiVL 4/2024 vp). On arvioitava mistä lähtökohdista tekoälyä kehitetään. Tekoälyn kehittämisessä on tärkeää analysoida myös siihen liittyviä riskejä ja edistää tekoälyn vastuullista ja ihmiskeskeistä kehittämistä. Sama koskee myös muita uusia teknologioita. Niiden kehittämisen tulee perustua eurooppalaiselle arvopohjalle. 

Puhdas siirtymä, biotalous ja kiertotalous

(28) Ilmastonmuutos. Suuri valiokunta pitää ympäristövaliokunnan tavoin erittäin hyvänä sitä, että valtioneuvosto on nostanut ilmastonmuutoksen hillinnän ja puhtaan siirtymän yhdeksi painopisteeksi. Puhdas siirtymä on Suomen etu talouden, huoltovarmuuden ja ekologisen kestävyyden kannalta. Tämä edellyttää mahdollistavaa, ennakoitavaa, teknologianeutraalia ja investointeihin kannustavaa sääntely-ympäristöä (TaVL 5/2024 vp).  

(29) On tärkeää, että EU jatkaa johdonmukaista ilmastonmuutoksen vastaisten ja luonnon monimuotoisuutta vahvistavien politiikkatoimien tekemistä ottaen samalla huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Huomioon on otettava myös toimimattomuuden kustannukset. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden arvioidaan aiheuttavan jo mittavia vahinkoja ja siten aineellisia menetyksiä. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on omiaan lisäämään myös yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa irtautuminen fossiilisesta energiasta on ollut helpompaa niille jäsenmaille, jotka olivat jo tehneet määrätietoisia toimia uusiutuvan energian lisäämiseksi (YmVL 1/2024 vp). 

(30) Kuten ympäristövaliokunta toteaa, johdonmukainen ja pitkäjänteinen ilmastopolitiikka luo pohjan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavalle energiamurrokselle eli yritysten merkittäville ja oikea-aikaisille käytännön investoinneille sekä teknologioiden kehittämiselle. Kunnianhimoinen EU:n ilmastopolitiikka tasaa myös kilpailuolosuhteita ottaen huomioon Suomen EU:ta pidemmälle menevät kansalliset ilmastotavoitteet. Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin, että alkava lainsäädäntökausi on kriittinen puhtaan siirtymän investointien saamiseksi Suomeen. 

(31) Suuri valiokunta yhtyy ympäristövaliokunnan näkemykseen siitä, että kustannustehokkuus on olennainen ilmastopolitiikan edellytys. Päästökauppajärjestelmän keskeinen asema tulee säilyttää ja sitä tulee vahvistaa. Sääntelyn pääpaino tulee pitää päästövähennyksissä, päästökaupan kehittämisessä sekä puhtaiden teknologioiden kehitys- ja innovaatiotoimien edistämisessä. Teknologianeutraaliuden tulee säilyä keskeisenä periaatteena, ja EU-sääntelyn tulee mahdollistaa kaikkien uusien ilmastoteknologioiden kehitys ja käyttöönotto. 

(32) Kuten maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouden harjoittamisen edellytyksiin monella tavalla. Tukivarojen suuntaaminen jatkossa nimenomaan aktiivisesti ruokaa tuottavien tilojen käyttöön voi edistää sekä päästövähennyksiä että tuottavuutta. Kestävä kotimainen ruokajärjestelmä lisää omavaraisuutta, kuormittaa vähemmän ympäristöä ja tuottaa puhdasta ja terveellistä ruokaa (MmVL 3/2024 vp). Suuri valiokunta yhtyy ympäristövaliokunnan näkemykseen siitä, että kaikkien sektoreiden tulee osallistua päästövähennyksiin, mutta kustannustehokkuuden varmistaminen on aina olennaista. Yhteisen maatalouspolitiikan sisäisin keinoin on tärkeää vahvistaa alan ympäristötoimia varmistamalla samalla ruoantuotannon jatkuvuus ja maatalouden tuottava harjoittaminen koko EU:n alueella (YmVL 1/2024 vp).  

(33) Fossiiliset polttoaineet. Suuri valiokunta kannattaa sitä, että uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden toimien prioriteettina on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Valiokunta korostaa talousvaliokunnan ja valtioneuvoston tavoin puhtaan energian investointien edistämistä. Fossiilisista polttoaineista luopuminen vahvistaa osaltaan myös strategisen kilpailukyvyn ja autonomian tavoitteita ja siten myös kriisinkestävyyttä. On tärkeää, että pyrittäessä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota kansalaisten arjen kustannusten kohtuullisina pysymiseen. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että myös rahoitusjärjestelmä tukee puhdasta siirtymää: EU:n taksonomiakriteerien tulee huomioida kattavasti uusiutuvan energian tuotanto sekä ydinvoima. Lisäksi tulee aktiivisesti edistää tyyppihyväksyttyjen SMR-reaktoreiden käyttöönottoa edistävän regulaation valmistelua (TaVL 5/2024 vp). 

(34) Metsiä ja maankäyttöä koskeva sääntely. Kuten ympäristövaliokunta toteaa, ilmastonmuutos ja luontokato ovat monin tavoin kytköksissä toisiinsa ja siksi niiden keskinäiset riippuvuudet tulee tunnistaa ja ratkaista yhdessä. Suuri valiokunta pitää ympäristövaliokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan (YmVL 1/2024 vp, MmVL 3/2024 vp) tavoin olennaisena sitä, että metsiä ja maankäyttöä koskevassa säätelyssä otetaan huomioon jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavat olosuhteet, suojelutoimien lähtötaso ja mahdollisuudet kustannustehokkaisiin kansallisiin toimiin. On myös tärkeää, että tunnistetaan metsiin liittyvät elinkeinomahdollisuudet. Metsillä on keskeinen merkitys Suomen kansantaloudelle, aluekehitykselle ja työllisyydelle. 

(35) Suuri valiokunta korostaa ympäristövaliokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin, että metsäpolitiikan tulee olla jatkossakin kansallisen päätäntävallan piirissä, vaikka EU vaikuttaakin välillisesti metsäpolitiikan sisältöön muun muassa ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikan kautta. Suomen on jatkossakin aktiivisesti vaikutettava EU:n metsiin liittyviin politiikkoihin.  

(36) Suuri valiokunta korostaa erikoisvaliokuntien tavoin, että luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja metsien talouskäyttö eivät ole toisiaan poissulkevia. Monimuotoisuuden ja metsien kasvun edistäminen toteutetaan parhaiten osana aktiivista ja oikea-aikaista kestävää metsätaloutta. Hyvinvoivat metsät turvaavat myös maamme huoltovarmuutta ja muutoskestävyyttä. Suomen on tehtävä vahvaa vaikuttamistyötä EU:ssa sen eteen, että tietoisuus kestävän metsätalouden ratkaisuista ja mahdollisuuksista kasvaa. On myös pyrittävä tarjoamaan ratkaisuja, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta tavalla, joka ei aseta Suomea luonnonolosuhteineen epäedulliseen asemaan. Metsäteollisuustoimialoilla arvonlisäyksen nostaminen on tärkeä tavoite niin Suomen kansantalouden kuin koko EU:n kannalta. Puurakentamisella arvonlisä voidaan kaksinkertaistaa lisäämättä hakkuita, kun mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita jatkojalostetaan nykyistä pidemmälle EU:n alueella. Metsien ilmastohyötyjä voidaan kasvattaa panostamalla pitkäikäisiin tuotteisiin sekä huolehtimalla riittävän suuren metsänielun toteutumisesta (MmV 3/2024 vp).  

(37) Kierto- ja biotalous. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että kiertotalouden edistäminen on valtioneuvoston pääpainopisteissä ja että sisämarkkinoiden ja teollisuuspolitiikan vahvistamisessa korostetaan resurssitehokkuutta, kiertotalouden ratkaisuja ja hiilineutraalien materiaalien kehittämistä. On myös hyvä, että valtioneuvoston tavoitteena on biotalouden kasvun mahdollisuuksien huomioiminen vahvasti EU:n teollisuuspolitiikassa. Laajat biologiset luonnonvarat yhdistettynä korkeaan teknologiseen osaamiseen antavat Suomessa hyvät mahdollisuudet uusien kierto- ja biotalousratkaisujen kehittämiseen. 

(38) Suuri valiokunta katsoo, että kiertotalouden periaatteiden kytkeminen entistä vahvemmin osaksi EU:n keskeisiä politiikka-alueita, kuten sisämarkkinoita ja yhteistä maatalouspolitiikkaa, voi edistää yhtä aikaa sekä EU:n kilpailukykyä, kasvua ja strategista autonomiaa että ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan tavoitteita (YmVL 1/2024 vp, TaVL 5/2024 vp). Talousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että vaikka bio- ja kiertotalous on nostettu painopisteiden joukkoon, niihin liittyviä konkreettisia vaikuttamistavoitteita ei selvityksessä juurikaan tarkastella. Tulee tunnistaa ne sääntelyn esteet ja kehittämistarpeet ja mahdollisuudet EU-rahoituksen suuntaamisessa, joilla tavoitteita tulee konkreettisesti edistää.  

(39) Ympäristövaliokunta toteaa lausunnossaan, että oikein toteutettuna kasvava ja kestävämmäksi muuttuva biotalous tukee EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamista. EU:ssa tulee myös ymmärtää, että biotalous ja uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat osaltaan kestäviä ratkaisuja vähähiilisyyteen ja haitallisista riippuvuuksista irtautumiseen. Ilmastonmuutos ja luontokato edellyttävät kaikkien hyvien ratkaisujen käyttöönottoa, eikä ole järkevää pyrkiä rajoittamaan politiikkaa vain yhdenlaisen mallin varaan.  

(40) Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tärkeänä, että EU:n alueella panostetaan omiin teknologisiin ratkaisuihin bioperäisen hiilidioksidin talteenotossa ja varmistetaan yleisesti Euroopan vahvan aseman säilyttäminen biotalouden osaajana. On tärkeää, että EU:n teollisuuspolitiikassa tunnistetaan uusiutuvien luonnonvarojen tarjoamat kasvun mahdollisuudet EU:n taloudelle, jotta biotalouden tutkimuksen ja kehityksen panostukset realisoituvat myös investointeina Suomeen. 

Kokonaisturvallisuus ja vahvempi Eurooppa

(41) Kansainvälisessä toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos. Globaali vastakkainasettelu on kiristynyt ja suurvaltakilpailu kasvanut. Myös muut politiikan megatrendit, kuten esimerkiksi sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen kohtaamat haasteet ja protektionismin kasvu, vaikuttavat suoraan EU:n toimintaan. EU:ta rakennetaan aiempaa painokkaammin turvallisuusyhteisönä, jolla on vahva geopoliittinen ulottuvuus (UaVL 1/2024 vp). 

(42) Suuri valiokunta katsoo ulkoasiainvaliokunnan ja valtioneuvoston tavoin, että EU:n geopoliittista roolia tulee pyrkiä vahvistamaan muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja kiristyneen suurvaltakilpailun raamittamassa globaalissa asetelmassa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja siihen liittyvät toimet Venäjää vastaan ovat jälleen osoittaneet, miten tärkeää unionin yhtenäisyyden ja toimintakyvyn turvaaminen on. Valtioneuvosto toteaa selvityksessään, että toimintakykyä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja kehittää johdonmukaisesti. Suuri valiokunta yhtyy tähän näkemykseen. Tulee miettiä, millaisia kyvykkyyksiä, resursseja, rakenteita ja päätöksentekomenettelyitä tämä vaatii. 

(43) Ukraina. Valtioneuvoston selvityksen mukaan EU:n tulee jatkaa vahvaa poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukeaan Ukrainalle niin kauan kuin on tarpeen. Suuri valiokunta antaa tälle ulkoasiainvaliokunnan tavoin täyden tukensa. Suuri valiokunta painottaa, että EU:n poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea pitää jatkaa ja vahvistaa. Materiaaliapu ja humanitaarinen apu ovat tärkeäitä, samoin kuin samanaikainen valmistautuminen jälleenrakennukseen. Valiokunta korostaa myös pakotepolitiikan merkitystä niin Venäjää kuin Valko-Venäjääkin kohtaan ja pitää kriittisenä, että unioni löytää keinoja pakotteiden kiertämisen estämiseksi (UaVL 1/2024 vp). 

(44) EU:n ulkosuhteet. Suuri valiokunta yhtyy puolustusvaliokunnan (PuVL 3/2024 vp) ja ulkoasiainvaliokunnan näkemykseen siitä, että unionin kokonaisturvallisuutta tulisi käsitellä ja kehittää vahvassa yhteydessä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja ulkosuhteisiin. Suuri valiokunta katsoo puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan tavoin, että EU:n on luotava ja pidettävä yllä läheisiä ja toimivia kumppanuussuhteita laajasti eri puolille maailmaa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden näkemyksiä haastetaan aktiivisesti ja avoimesti. Läntisen maailman ja erityisesti EU:n painoarvon maailmassa arvioidaan pienentyneen, joten kumppaniverkoston ylläpito vaatii erityistä aktiivisuutta. Suuri valiokunta katsoo ulkoasiainvaliokunnan tavoin, että EU:n keskeisenä strategisena tavoitteena tulee olla myös monenkeskisten järjestelmien ja instituutioiden lujittaminen. 

(45) Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että Suomen tavoitteena tulee olla EU:n ja Yhdysvaltojen mahdollisimman tiivis ja strateginen yhteistyösuhde. Kuten puolustusvaliokunta toteaa, Yhdysvaltojen merkitys EU:n ja Euroopan poliittisena, taloudellisena ja sotilaallisena kumppanina on valtava samoin kuin Yhdysvaltain rooli Ukrainan sotilaallisessa tukemisessa.  

(46) Venäjän hyökkäyssota on tiivistänyt unionin kumppanuussuhteita esimerkiksi Australian, Etelä-Korean, Japanin, Kanadan ja Uuden-Seelannin kanssa. Suuri valiokunta yhtyy ulkoasiainvaliokunnan arvioon siitä, että EU:n on syytä huomioida Aasian sekä Intian ja Tyynenmeren alue myös poliittisen, taloudellisen ja teknologisen kehityksen kannalta keskeisenä. Globaalin etelän ja alueellisten suurvaltojen merkityksen arvioidaan tulevaisuudessa edelleen kasvavan. On tärkeää, että EU kehittää myös globaaleja kumppanuuksiaan ja tämä näkökulma otetaan huomioon tulevissa vaikuttamissuunnitelmissa (UaVL 1/2024 vp).  

(47) Unionin kriisinsietokyky ja varautuminen. Suuri valiokunta kannattaa erikoisvaliokuntien tavoin unionin kriisinsietokyvyn vahvistamista ja laaja-alaista varautumista mahdollisiin kriiseihin ja hybridiuhkiin. EU:n kriisinkestävyyden vahvistaminen on tärkeä osa strategista autonomiaa.  

(48) Suuri valiokunta katsoo hallintovaliokunnan tavoin, että hybridiuhkien tehokas torjunta edellyttää yhtenäistä ja ajantasaista tilannekuvaa myös EU-tasolla, sillä hybridiuhat ovat luonteeltaan tarkoituksellisen moniulotteisia ja niiden vaikutukset ja torjuntavastuut ulottuvat useiden kansallisten viranomaisten vastuulle. Valiokunta katsoo, että unionin häiriönsietokyvyn vahvistaminen vaatii sekä tehostettuja riskinhallintatoimia että lisäpanostuksia kriittiseen digitaaliseen infrastruktuuriin, kuten mobiiliverkkoihin ja merikaapeleihin sekä tulevaisuuden teknologiaratkaisuihin. Esimerkiksi niin sanottuihin pilvipalveluihin liittyy turvallisuusnäkökulmia, jotka tulee niitä kehitettäessä ottaa huomioon (HaVL 6/2024 vp). 

(49) Suuri valiokunta kannattaa sitä, että kokonaisturvallisuusajattelua ja suomalaista huoltovarmuuskonseptia edistetään EU-tasolla. Samalla on huolehdittava siitä, että EU-tason varautuminen ei heikennä vaan täydentää ja tukee kansallisia toimenpiteitä ja järjestelyitä (PuV 4/2024 vp, TuVL 1/2024 vp, HaVL 6/2024 vp). Kriisinkestävyyden rakentamisen tulisi perustua suomalaisen varautumisajattelun mukaisesti koko yhteiskunnan osallistavaan lähestymistapaan, jossa EU:n toimielimillä olisi koordinoiva rooli.  

(50) Suuri valiokunta pitää tärkeänä edistää EU-tason systemaattista varautumista erityisesti sellaisten huoltovarmuuden kannalta kriittisten hyödykkeiden ja palveluiden osalta, joiden tuotanto on hyvin keskittynyttä tai joiden kysyntä häiriötilanteissa nousisi erittäin merkittävästi tai nopeasti (TaVL 5/2024 vp). Suuri valiokunta myös korostaa infrastruktuurin ja liikenteen toimivuuden merkitystä huoltovarmuuden näkökulmasta. Suomen maantieteellinen sijainti ja arktiset olosuhteet asettavat tässä suhteessa erityisvaatimuksia, mikä tulee tuoda esiin Suomen EU-vaikuttamisessa (LiVL 4/2024 vp). 

(51) Suuri valiokunta korostaa sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan tavoin medialukutaidon merkitystä unionin kriisinsietokyvylle. Informaatiovaikuttaminen voi horjuttaa yhteiskunnan koossa pitävää luottamusta. Medialukutaidon ja mediakasvatuksen aseman merkitystä tulee pitää myös EU-tasolla esillä osana kokonaisturvallisuuden tavoitteita. Suuri valiokunta korostaa myös kansalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitystä kokonaisturvallisuudelle ja yhteiskuntien kriisinsietokyvylle. Hyvinvoinnilla on olennainen yhteys myös työvoiman saatavuuteen. Suuri valiokunta pitää tulevaisuusvaliokunnan tavoin tärkeänä kansalaisten digitaalista hyvinvointia ja korostaa erityisesti tarvetta suojella lapsia ja nuoria teknologian haittavaikutuksilta. Suuri valiokunta nostaa myös sivistysvaliokunnan tavoin esille sivistyksen ja kulttuurin sekä kansalaisten fyysisen toimintakyvyn merkityksen yhteiskunnan kriisinsietokyvylle (SiVL 2/2024 vp). 

(52) Kyberturvallisuus. Suuri valiokunta korostaa kyberturvallisuuden merkitystä. Sitä tulee vahvistaa sekä jäsenvaltioissa että EU-tasolla. Kyberturvallisuus on olennainen elementti yhteiskuntarauhan, kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden sekä hyvinvoinnin takaamisessa. Kyberturvallisuuteen liittyvät uhkat, häiriöt ja hyökkäykset voivat kohdistua yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin.  

(53) Suuri valiokunta korostaa hallintovaliokunnan tavoin, että kansallisella ja kansainvälisellä tiedonvaihdolla ja yhteistyöllä on keskeinen merkitys tällaisiin uhkiin varautumisessa ja kyberrikollisuuden torjunnassa. Puolustusvaliokunta katsoo, että EU:ssa tulisi saada aikaan reaaliaikainen, operatiivinen tilannekuva jäsenvaltioihin kohdistuvan tietojärjestelmiin vaikuttamisen ja kyberrikollisuuden valvonnan tueksi. Tilannekuvan pohjalta voitaisiin toteuttaa konkreettisia ennaltaehkäiseviä ja suojaavia toimenpiteitä. Tilannekuvan tulisi olla jäsenmaiden viranomaisten käytettävissä erilaisiin tarkoituksiin, mukaan lukien kansainvälinen verkkorikostutkinta. EU-tasolla on myös ohjattava ja luotava olosuhteet teollisuudelle uusien palveluiden ja ratkaisujen kehittämiseksi. Tämä tukee myös Suomen oman puolustus- ja kyberteollisuuden kyvykkyyttä uusien palveluiden tarjoamiseen (PuVL 3/2024 vp).  

(54) EU:n puolustusyhteistyön syventäminen. Valtioneuvoston selvityksessä tuetaan vahvasti EU:n puolustusyhteistyön syventämistä ja todetaan, että kehittämisessä tulee huomioida sekä EU:n kyky globaalina toimijana että oman puolustuksen vahvistaminen. Tällä tarkoitetaan muun muassa suorituskykyjen kehittämistä pysyvän rakenteellisen yhteistyön sitoumusten mukaisesti, sotilaallista liikkuvuutta, EU:n nopean toiminnan kyvyn vahvistamista, EU:n kriisinhallinnan mukauttamista toimintaympäristön muutoksiin, puolustustarvikemarkkinoita ja EU:n puolustusteollisuuden sisällyttämistä kestävän rahoituksen taksonomiaan sekä EU:n ja Naton välistä yhteistyötä. Suuri valiokunta pitää näitä tavoitteita puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan tavoin perusteltuina ja toivoo näitä yleisiä tavoitteita edelleen konkretisoitavan vaikuttamistyössä. 

(55) Suuri valiokunta haluaa ensinnäkin painottaa puolustusvaliokunnan tavoin, että on kriittisen tärkeää varmistaa, että sekä Ukrainan tukemisen että unionimaiden oman puolustuskyvyn kehittämisen osalta ammustuotannon ylösskaalaus saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti. EU:lla on tässä merkittävä rooli (PuVL 3/2024 vp).  

(56) Valtioneuvosto on selvityksessään asettanut tavoitteeksi puolustustarvikkeiden yhteismarkkinat. Suuri valiokunta pitää tätä tavoitetta oikeansuuntaisena ja myös hyvin kunnianhimoisena. Tähänastiset toimet ja voimassa olevan sääntelyn vaikutukset ovat jääneet melko heikoiksi (UaVL 1/2024 vp ja PuVL 3/2024 vp). Puolustusvaliokunta pitää erityisen ongelmallisena sitä, että lähes 15 vuotta voimassa ollut puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi (2009/81/EY) avoimien puolustusvälinemarkkinoiden luomiseksi ei ole johtanut käytännössä mihinkään. Monet jäsenmaat ovat jatkaneet protektionistisella, omaa teollisuuttaan suojelevalla linjalla. Puolustusvaliokunta katsookin, että Suomen tavoitteena tulee joka tapauksessa olla eurooppalaisten puolustustarvikemarkkinoiden toimivuuden varmistaminen jo olemassa olevan sääntelyn avulla. Valiokunta myös arvioi, että komission 5. maaliskuuta 2024 antamassa puolustusteollisuuspaketissa esitetty 1,5 miljardin euron määräraha puolustusteollisten hankkeiden vauhdittamiseen on täysin riittämätön tarpeeseen nähden. Eduskunta tulee käsittelemään näitä komission uusia ehdotuksia tarkemmin myöhemmin keväällä valtioneuvoston aiheesta antaman selvityksen pohjalta. 

(57) Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston avaintavoitteisiin sisältyvän sotilaallisen liikkuvuuden olevan Suomelle erityisen tärkeää. Valiokunta pitää puolustusvaliokunnan tavoin tärkeänä, että alueellisesti ja Euroopan laajuisesti kyetään muodostamaan yhteisen puolustuksen toimeenpanon edellyttämät liikennekäytävät. Alueellinen rajayhteistyö ja itä–länsi-akselin liikenneyhteyksien kehittäminen on nostettava aiempaa vahvemmin EU-agendalle. Suomi on pärjännyt hyvin hauissa, jotka koskevat sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden EU-rahoitusta, joka perustuu TEN-T-verkon toimeenpanoa varmistavaan Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineeseen. Suuri valiokunta pitää tärkeänä varmistaa, että sotilaallisen liikkuvuuden hankkeet huomioidaan jatkossakin asianmukaisesti EU:n liikenneagendaa kehitettäessä. Suuri valiokunta korostaa laajemminkin Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen merkitystä Suomelle. Rahoitus tulee jatkossakin järjestää niin, että se palvelee myös Suomen tarpeita. Valtioneuvoston tulee olla asiassa aktiivinen. 

(58) Suuri valiokunta tukee ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan tavoin ajatusta erillisen EU:n puolustusministerineuvostokokoonpanon perustamisesta. Suuri valiokunta suhtautuu valiokuntien tavoin myönteisesti myös puolustuskomissaarin tehtävän perustamiseen komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin esittämällä tavalla. Uuden komissaarin nimike voisi kuitenkin pikemminkin olla puolustusteollisuuskomissaari, kuten puolustusvaliokunta ja tulevaisuusvaliokunta lausunnoissaan arvioivat. Tämä kertoisi ulospäin tarkemmin, mikä olisi uuden komissaarin toimintakenttä. 

(59) Suuri valiokunta kannattaa tavoitetta syventää EU:n ja Naton yhteistyötä. Kuten ulkoasiainvaliokunta toteaa, omaa sotilaallista toimintakykyään kehittäessään EU:n on tärkeää pyrkiä läheiseen yhteistyöhön Naton kanssa, jotta vältetään kilpailu samoista resursseista. Päällekkäisyyksien välttäminen on tärkeää. Tavoitteena tulee olla selkeä työnjako ja koordinaatio Naton ja EU:n yhteistyölle EU:n puolustuksen varmistamisessa (TuVL 1/2024 vp).  

(60) Suuri valiokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota puolustusvaliokunnan lausunnon kirjaukseen siitä, että EU:n lyijyasetuksesta on vakavaa haittaa kansalliselle puolustukselle. Tuoreimman lyijyä koskevan rajoituksen mukaan lyijyhauleja ei saa käyttää tai kuljettaa mukana ampumistarkoituksessa kosteikkoalueilla ja niiden suojavyöhykkeellä. Rajoitus koskee myös urheiluammuntaa ja kattaa kosteikkoalueilla sijaitsevat ulkoampumaradat. Valmisteilla olevalla lyijy II -rajoitusehdotuksella olisi valiokunnan mukaan erityisen ongelmallisia vaikutuksia vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Valtioneuvosto on vaikuttanut asiassa aktiivisesti. Tätä vaikuttamistyötä pitää jatkaa (PuVL 3/2024 vp). 

(61) Sisäinen turvallisuus. Suuri valiokunta pitää hallintovaliokunnan tavoin tärkeänä, että järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan panostetaan. Järjestäytyneet rikollisryhmät vastaavat Suomessa suurelta osin huumausaineiden kaupasta, johon kytkeytyy myös ampuma-aserikollisuutta ja väkivaltaa. Muita merkittäviä toiminta-alueita ovat muun muassa ihmiskauppa ja työperäinen hyväksikäyttö, talousrikollisuus ja omaisuusrikollisuus. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta edellyttää tehokasta kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.  

(62) Suuri valiokunta kannattaa hallinto- ja lakivaliokunnan tavoin tavoitetta oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten toimintaedellytysten kehittämisestä vastaamaan merkittävästi muuttunutta turvallisuusympäristöä erityisesti viranomaisten tiedonvaihtoa ja tietoturvaa edistämällä (LaVL 5/2024 vp, HavL 6/2024 vp). 

(63) Suuri valiokunta yhtyy hallintovaliokunnan näkemykseen siitä, että viranomaisten keskinäisen tietojenvaihdon lisääminen jäsenvaltioiden välillä terrorismin ja muun rikollisuuden torjumiseksi on erittäin kannatettavaa. Tiedonvaihto on tärkeää sekä jäsenvaltioiden että EU:n toimielinten ja virastojen välillä. Esimerkiksi Europolin ja Frontexin tulee saada tehtäviensä hoitamisen kannalta olennainen tieto jäsenvaltioilta, ja jäsenvaltioiden tulee voida hyödyntää tätä tietoa. Hallintovaliokunta korostaa lausunnossaan Europolin merkitystä jäsenvaltioiden tukena ja katsoo, että Europolille tulisi turvata riittävät resurssit EU:n budjetista lisääntyneiden velvoitteiden hoitamiseen. 

(64) Ruokaturva ja huoltovarmuus yhteisessä maatalouspolitiikassa. Suuri valiokunta painottaa ruuantuotantoa maatalouden tärkeimpänä tehtävänä. Maataloudella ja elinvoimaisella maaseudulla on keskeinen merkitys omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta (MmVL 3/2024 vp, YmVL 1/2024 vp). Valtaosa (94,8 %) EU-alueen maatiloista luokitellaan perhetiloiksi eli tiloiksi, joilla perheenjäsenet vastaavat yli 50 prosentista maatilatalouteen käytetystä työstä. Suuri valiokunta korostaa maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin, että hajautettu maataloustuotanto on niin Suomessa kuin koko EU:n alueella ruokaturvan keskeinen perusta. Kuten valtioneuvoston selvityksessä todetaan, on kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeää, että maataloutta voidaan harjoittaa tuottavasti koko EU:n alueella. Suuri valiokunta kiinnittää myös huomiota tarpeeseen vauhdittaa koko EU:n tasolla peltojen siirtymistä uusien viljelijöiden aktiivikäyttöön sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Suomessa on jo tehty töitä asian eteen. Hallitusohjelman mukaan sukupolvenvaihdosten ja maatalouden tilusjärjestelyiden edistämistä jatketaan ja hallitus ryhtyy toimenpiteisiin aktiivisessa ruoantuotannossa olevien peltojen saamiseksi korvauskelpoisuuden piiriin. 

(65) Viime vuosien muutokset kansainvälisessä toimintaympäristössä ovat korostaneet kansallisen ruoantuotannon ja ruokaketjun toimintavarmuuden merkitystä. Maatalouden tuotantopanosten kustannukset lähtivät nousuun jo syksyllä 2021 pandemian jälkimainingeissa. Erityisesti lannoitteiden ja energian hintojen nousu voimistui Venäjän aloittaessa hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Globaalit kriisit ovat tehneet näkyväksi Suomen ja koko EU:n ruoantuotannon riippuvuuden ulkomaisista tuontipanoksista ja maailmanmarkkinoiden hintakehityksestä.  

(66) Suuri valiokunta katsoo maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin, että EU:ssa on tärkeää tunnistaa elintarvikehuollolle kriittiset tuotantopanokset ja selvittää, miten niiden kriisinkestävyyttä voidaan kehittää. Ruokasektorin kriittisimpien luonnonvarojen ja tuotantopanosten saatavuus sekä niiden eurooppalainen omistajuus on varmistettava. On muun muassa välttämätöntä lisätä suunnitelmallisesti lannoitteiden ja rehujen tuotannon omavaraisuutta.  

Muuttoliikkeen hallinta

(67) Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että unionissa on päästy monen vuoden neuvotteluiden jälkeen sopuun uudesta maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön kokonaisuudistuksesta (nk. maahanmuuttopakti). Suuri valiokunta yhtyy hallintovaliokunnan tavoin valtioneuvoston lähtökohtaan siitä, että kunkin jäsenvaltion tulee normaaliaikoina hoitaa itse muuttoliikepolitiikkaan liittyvät velvoitteensa ja huolehtia ulkorajansa turvallisuudesta. 

(68) Suuri valiokunta pitää hallintovaliokunnan tavoin tärkeänä, että muuttoliikepolitiikassa korostetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa toimia edistetään niin EU:n sisällä kuin suhteissa kolmansiin maihin. Vahvoihin ja toimiviin kumppanuuksiin kolmansien maiden kanssa tulee panostaa, jotta esimerkiksi palautuksia voidaan tehostaa. Muuttoliikepaineen hillintään ja ihmissalakuljetuksen ehkäisemiseen tulee löytää toimivia ratkaisuja. Samalla on tärkeää, että myös laillisia maahantuloväyliä ja esimerkiksi osaajien maahantuloa edistetään (HaVL 6/2024 vp ja TuVL 1/2024 vp). 

(69) Valtioneuvoston selvityksen mukaan Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa. Suuri valiokunta toteaa ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 1/2024 vp) tavoin, että tämä olisi iso muutos. Hallitusohjelman mukaan Suomi noudattaa muuttoliikepolitiikassa ihmisoikeus- ja muita kansainvälisiä sopimuksia, EU-lainsäädännön velvoitteita ja oikeusvaltioperiaatetta. Valiokunta pitää tärkeänä esitettyjen tavoitteiden arvioimista myös näistä näkökulmista, kun mahdollisten EU-tason toimien pohjaksi selvitetään erilaisia vaihtoehtoja. Niiden toteuttamiskelpoisuutta ja vaikutuksia on arvioitava huolellisesti (HaVL 6/2024 vp).  

(70) Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin vahvojen ulkorajojen merkitystä ja Schengen-säännöstön kehittämistä muuttoliikkeen hallitsemiseksi (HaVL 6/2024 vp). Suuri valiokunta pitää hallintovaliokunnan tavoin välttämättömänä, että ulkoisten toimijoiden mahdollisuudet käyttää muuttoliikettä unioniin kohdistuvan vaikuttamisen välineenä kyetään mahdollisimman tehokkaasti estämään. Tähän tulisi etsiä eurooppalaista ratkaisua sekä kartoittaa tällaiseen vaikuttamiseen liittyvät haavoittuvuudet sekä lähtö- että kohdemaissa ja tutkia tähän liittyvät muutostarpeet jäsenmaiden resilienssin vahvistamiseksi. Valtioneuvoston selvityksen mukaan Suomi edistää rakentavasti sellaisen EU-tason mekanismin käyttöönottoa, jolla laajamittaisen laittoman tai välineellistetyn maahanmuuton tilanteessa yksilöllisten turvapaikkahakemusten käsittely voidaan väliaikaisesti keskeyttää tilanteessa, jossa valtion suvereniteetti vaarantuu esimerkiksi vieraan valtion vihamielisten toimenpiteiden johdosta. Valiokunta painottaa kansainvälisen sopimusjärjestelmän ja sääntöpohjaisen yhteistyön merkitystä sekä sitä, että samalla on onnistuttava tunnistamaan välineellistetty maahantulo osana modernia hybridivaikuttamista. 

(71) Ulkoasiainvaliokunta muistuttaa lausunnossaan muuttoliikkeen globaalista kontekstista samoin kuin siitä, että suurin osa maailman pakolaisista elää kehittyvissä maissa. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että EU tehostaisi toimia, joilla vaikutetaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Kehitysapu on konkreettinen osa muuttoliikepolitiikan kokonaisuutta. Valiokunta pitää myös tärkeänä ihmiskaupan uhrien auttamiseen tähtäävistä toimista huolehtimista (UaVL 1/2024 vp).  

EU:n laajentuminen

(72) Suuri valiokunta katsoo, että onnistunut EU:n laajentuminen vahvistaisi unionin omaa turvallisuutta, globaalia asemaa sekä taloudellista hyvinvointia ja edistäisi demokratiaa, oikeusvaltiokehitystä ja perusoikeuksien toteutumista. Euroopan unionin on pystyttävä tarjoamaan jäsenyysprosessissa mukana oleville maille uskottava näkymä EU-jäsenyyteen edellyttäen, että ne ovat sitoutuneet täyttämään asetetut ehdot (SuVL 13/2023 vp).  

(73) Suuri valiokunta katsoo laajentumisprosessin onnistumisen edellyttävän sitä, että jäsenyyskriteereistä pidetään kiinni. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että kukin hakijamaa etenee omin ansioin ja maita kohdellaan tasapuolisesti. Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston kantaa siitä, että laajentumisen kannalta keskeisimpiä uudistuksia hakijamaissa käsitellään sekä jäsenyysneuvottelujen aluksi että viimeiseksi ennen neuvottelujen sulkemista, jotta niiden toteutumista ja muutosten juurtumista ennen jäsenyyttä voidaan parhaalla tavalla tukea. Suuri valiokunta katsoo, että vakaa oikeusvaltio, demokraattiset instituutiot, tehokas korruptiontorjunta ja toimiva markkinatalous ovat keskeisiä EU-jäsenyyden edellytyksiä. 

(74) Kuten suuri valiokunta on aiemminkin todennut (SuVL 13/2023 vp), on tärkeää, että Euroopan unioni pyrkii omalla toiminnallaan siihen, että hakijamaiden motivaatio jäsenyyden edellyttämien uudistusten toimeenpanoon säilyy prosessin edetessä. Asteittainen lähentyminen on tästä näkökulmasta kannatettava lähestymistapa. Yhteistyön asteittainen syventäminen tuo EU-jäsenyyden edut hakijamaiden ja hakijamaiden kansalaisten nähtäville jo laajentumisprosessin aikana ja auttaa näin pitämään motivaatiota uudistuksiin yllä.  

(75) Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että unionin tulee jatkaa tukea hakijamaille lähentymisen vauhdittamiseksi ja jäsenyyskriteerien täyttämiseksi. Asteittaisen lähentymisen tavoitteena tulee säilyä täysjäsenyys, ja otettujen askelten tulee perustua kunkin hakijamaan meriitteihin ja olla tarpeen mukaan peruttavissa. 

(76) Valtioneuvosto katsoo, että liittymisprosessin rinnalla unionin tulee edetä tarvittavassa sisäisessä työssä laajentumiseen valmistautumiseksi. Suomen näkemyksen mukaan perussopimusmuutokset eivät ole ennakkoehto uusien jäsenvaltioiden hyväksymiselle unioniin, vaan EU:n toimintaa on uudistettava ja tehostettava ensisijaisesti nykyisten perussopimusten puitteissa. Suuri valiokunta yhtyy näihin näkemyksiin. 

(77) Suuri valiokunta pitää hyvin tärkeänä kysymystä siitä, miten turvataan laajentuneen unionin tehokas toiminta ja päätöksentekokyky. Määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen on mahdollista uusilla aloilla myös nykyisten perussopimusten puitteissa niin kutsuttujen siirtymälausekkeiden nojalla. Valtioneuvoston selvityksen mukaan se olisi valmis määräenemmistöpäätösten lisäämiseen vain rajatuilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan osa-alueilla. Suuri valiokunta viittaa ulkoasiainvaliokunnan lausuntoon, jossa todetaan unionin kannanmuodostuksen olevan nykyisin ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla välillä liian hidasta ja lopputulosten ajoittain vesittyvän. Yksimielisyysvaatimus voi myös lisätä kolmansien maiden pyrkimyksiä vaikuttaa EU:n jäsenvaltioihin ja sitä kautta EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon. Suuri valiokunta kannattaa ulkoasiainvaliokunnan tavoin pyrkimyksiä etsiä keinoja, joilla tällainen kehityskulku pysäytetään. Kyse on konkreettisesta ongelmasta unionin ulkosuhteissa, ja valtioneuvoston tulisi edistää sen ratkaisemista (UaVL 1/2024 vp). Kuten ulkoasiainvaliokunta huomauttaa, määräenemmistöpäätöksentekoa tasapainottaisivat tarvittaessa perussopimukseen sisältyvät suojalausekkeet. Valtioneuvoston selvityksen kirjaus siitä, että rakentavan pidättäytymisen tarjoamia mahdollisuuksia tulisi hyödyntää, on perusteltu. Yksittäinen jäsenvaltio voi tarvittaessa pidättäytyä äänestämästä ja antaa lausuman, jolloin unionin päätöksenteko ei esty. Kyseinen jäsenvaltio ei olisi velvollinen soveltamaan päätöstä, mutta päätös sitoisi unionia. 

(78) Suuri valiokunta viittaa päätöksenteon uudistamisen osalta myös tulevaisuusvaliokunnan lausuntoon, jossa todetaan, että asiantuntijakuulemisten perusteella EU tarvitsee innovatiivisia ratkaisuja muun muassa jäsenmaiden erityispiirteiden entistä parempaan huomioimiseen sekä tilanteisiin, joissa yksi jäsenvaltio pitää unionia panttivankinaan estäen kollektiivisen päätöksenteon (TuVL 1/2024 vp). 

(79) Laajentuminen tarkoittaisi merkittäviä muutoksia EU:n politiikka-aloille, varsinkin maatalous- ja koheesiopolitiikkaan, sekä EU:n budjettiin. Vaikka mikään ehdokasmaista ei vielä liittyisikään unioniin vuoden 2027 jälkeisellä rahoituskehyskaudella, tulevaan kehykseen odotetaan sisältyvän nykyistä huomattavasti merkittävämpää rahoitustukea ehdokasmaille. Lisäksi on odotettavissa, että laajentuminen luo jo ennakollisesti painetta uudistaa ja modernisoida EU:n tulevaa rahoituskehystä.  

(80) Suuri valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston näkemystä siitä, että tasapainoisen ja globaalia ruokaturvaa tukevan ratkaisun löytäminen nykyarvion mukaan edellyttäisi riittävän pitkiä siirtymäaikoja sekä maataloustukijärjestelmän uudistamista vastaamaan uutta tilannetta.  

(81) Komissio antoi 20. maaliskuuta 2024 tiedonannon, jossa tarkastellaan laajentumisen vaikutuksia neljällä keskeisellä alalla – arvot, politiikan alat, talousarvio ja hallinto – ja luodaan perusta laajentumista edeltäville politiikan uudelleentarkasteluille. Uuden komission on tarkoitus tehdä nämä uudelleentarkastelut vuoden 2025 alussa. Suuri valiokunta käsittelee tarkemmin laajentumisen vaikutuksia, kun se saa valtioneuvostolta E-selvityksen komission edellä mainitusta tiedonannosta. 

(82) Suuri valiokunta korostaa, että Suomen on oltava ajoissa liikkeellä ja osallistuttava aktiivisesti keskusteluun siitä, miten unionia tulisi laajentumista varten sisäisesti uudistaa. Kysymys on merkittävä, etenkin taloudellisesti.  

Talous ja rahoitus

(83) Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin jäsenmaiden vastuuta julkisen taloutensa kestävyydestä ja tukee ratkaisuja, joiden tavoitteena on vahvistaa jäsenvaltioiden velkakestävyyttä. Suuri valiokunta pitää perusteltuna selvityksen kirjausta siitä, ettei valtioneuvosto sitoudu toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan (TaVL 5/2024 vp).  

(84) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että EU-budjetin taso tulee säilyttää kohtuullisena, ja lisärahoitusta tärkeisiin kohteisiin tulisi etsiä ensisijaisesti budjetin sisältä. Suuri valiokunta suhtautuu valtioneuvoston tavoin kriittisesti EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Keskeistä on hakea ratkaisuja, jotka pohjautuvat reiluun kilpailuun ja parhaaseen osaamiseen. Suuri valiokunta katsoo, että elpymisväline oli poikkeuksellinen ja kertaluontoinen ratkaisu. Suuri valiokunta ei hyväksy vastaavanlaisen järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluontoiseksi.  

(85) Suuri valiokunta pitää hyvänä, että selvityksessä todetaan, että tuleviin rahoituskehysneuvotteluihin valmistauduttaessa tulee kansallisia neuvottelutavoitteita asetettaessa tunnistaa myös mahdollisen EU:n laajenemisen budjettivaikutukset. Suuri valiokunta tuo esiin, että joissain asiantuntijalausunnoissa nähtiin haastavana kaikkien avaintavoitteiden edistäminen, mukaan lukien Ukrainan tukeminen, ja unionin aseman vahvistaminen nykyisen kokoisella rahoituskehyksellä, erityisesti mahdollinen laajentuminen huomioiden.  

(86) Suuri valiokunta yhtyy näkemykseen siitä, että seuraavalla rahoituskehyskaudella varoja tulisi suunnata entistä enemmän tutkimusta, innovaatioita ja osaamista sekä digitalisaatiota ja puhdasta siirtymää edistäviin toimiin (TaVL 5/2024 vp). Suuri valiokunta korostaa tulevaisuusvaliokunnan ja talousvaliokunnan tapaan TKI-toiminnan strategista merkitystä. Tulevaisuusvaliokunta ehdottaa lausunnossaan, että EU:n tulisi laatia Suomen TKI-tiekarttaa vastaava kunnianhimoinen tiekartta, jossa olisi tavoitteena nostaa Euroopan TKI-intensiteettiä tiettyyn prosenttilukuun (TuVL 1/2024 vp). 

(87) Suuri valiokunta korostaa horisontaalisia ja kilpailuun perustuvia rahoitusvälineitä, kuten tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa (Horisontti Eurooppa) ja InvestEU-ohjelmaa, jotka perustuvat korkeaan toiminnan laatuun, eivät kiintiöihin tai aluekriteereihin (SiVL 2/2024 vp, TaVL 5/2024 vp, TuVL 1/2024 vp). Avoin kilpailu nostaa laatua ja vivuttaa sellaista yksityistä TKI-rahoitusta, joka voi johtaa myös kilpailukykyisiin ja kestäviin teollisiin investointeihin. Suuri valiokunta katsoo, että tämän tyyppisten ohjelmien suhteellista osuutta unionin rahoituksessa tulisi kasvattaa. Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin, että esimerkiksi elpymisrahaston 750 miljardin kokonaisuudesta edellä mainitut kilpailuun perustuvat ohjelmat saivat vain 10 miljardia. Horisontti Eurooppa on ollut Suomelle tärkeä EU-rahoitusohjelma, jossa Suomi on selvä nettosaaja. Tällaisten ohjelmien painoarvon lisääminen palvelisi myös koko EU:n strategisen kilpailukyvyn tavoitteita tuen suuntautuessa kilpailukykyisimmille yrityksille. 

(88) Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston kantaa siitä, että unionin rahoitusta tulisi kohdentaa enemmän kokonaisturvallisuutta ja EU:n ulkorajoja vahvistaviin toimiin.  

(89) Koheesiopolitiikka. Koheesiopolitiikan uudistamiselle on suuria paineita. Laajentumisen myötä koheesiopolitiikan painopiste siirtyisi entistä enemmän itäiseen Eurooppaan. Suuri valiokunta katsoo hallintovaliokunnan tavoin, että selvityksessä esitetyt avaintavoitteet – strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen – ovat teemoja, joita on mahdollista edistää myös koheesiopolitiikan välineiden avulla. Suomen tulisi pyrkiä hyödyntämään täysimääräisesti koheesiopolitiikkaa uusien investointien ja asukkaiden saamiseen Suomen eri alueille. 

(90) Valtioneuvoston mukaan modernisoitaessa koheesiopolitiikkaa ja sen varojenjakokriteerejä tulisi entisestään painottaa Euroopan unionin ulkoraja-alueiden merkitystä ja niiden tulevaisuuden toimintaedellytyksiä sekä koheesiopolitiikan varojen jakautumista vaikuttavasti. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa valtioneuvosto korostaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen merkitystä koko Euroopan turvallisuudelle.  

(91) Suuri valiokunta pitää näitä painotuksia kannatettavina. Suuri valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Suomi tavoittelisi EU-rahoitusta sulkeutuneen itärajan haittavaikutusten lieventämiseen. Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin, että Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuus on turvallisuuskysymys koko EU:lle. Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa ja itärajan sulkemisella on pitkäaikaisia vaikutuksia Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa erityishuomiota tarvitaan niin elinkeinojen, osaavan työvoiman, energiantuotannon, investointien kuin kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuudenkin vahvistamiseen. Suuri valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tilanne on vaikuttanut myös ulkorajayhteistyön rahoittamiseen, joskin rahoitusta on saatu tälle kehyskaudelle uudelleen kohdennettua EU-maiden välisiin hankkeisiin. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU-rahoituksen jatkuvuus Suomen ulkoraja-alueilla varmistetaan myös tulevalla rahoituskehyskaudella. 

(92) Helmikuussa 2024 julkaistussa koheesiopolitiikan korkean tason työryhmän raportissa Euroopan ulkorajoihin kohdistuva negatiivinen kehitys nostetaan esille osana koheesiopolitiikkaa. EU:n Venäjän vastaiset pakotteet ja turvallisuusympäristön muutos heijastuvat voimakkaasti Suomen itärajan maakuntiin ja niiden toimintaedellytyksiin, ja vastaavia EU:n itäisiä ulkoraja-alueita on eräissä muissakin EU-maissa. Suuri valiokunta katsoo, että rahoitus voitaisiin tavoitella toteutettavaksi esimerkiksi hallintovaliokunnan lausunnossa kuvatulla tavalla erillisellä, nykyisen NSPA-tuen rinnalle tulevalla EU:n ulkorajarahoituksella, joka perustuu uuteen erityiskohtelukriteeriin. Uusien kriteerien mukainen EU:n ulkorajarahoitus, tullessaan lisärahoituksena nykyisen NSPA-tuen lisäksi, parantaisi myös Suomen rahoituksen nettosaantoa (HaVL 6/2024 vp). Suuri valiokunta korostaa hallintovaliokunnan tavoin, että Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) erityisasema tulee turvata. Tämä erityisasema perustuu kylmän ilmaston, pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen aiheuttamaan pysyvään kilpailukykyhaittaan. Alueelle kohdennetun erityistuen avulla on pystytty lieventämään erityisolosuhteista aiheutuneita negatiivisia vaikutuksia. On kuitenkin huomattava, että kyse on rakenteellisista epäkohdista, jotka eivät ole poistuneet, vaan ne ovat edelleen olemassa.  

(93) Suuri valiokunta yhtyy hallintovaliokunnan näkemykseen siitä, että erityisrahoituksen lisäksi tulee turvata myös riittävä koheesiopolitiikan perusrahoitus koko Suomessa sisältäen muun muassa harvaan asuttujen alueiden kriteerin (< 12,5 asukasta/km2). EU:n alue- ja rakennepolitiikan tuen merkitys Suomessa harvaan asuttujen alueiden ja näillä alueilla toimivien yritysten kehittämisedellytyksille on suuri. Samalla se on keskeinen koko Suomen EU-saannon kannalta, koska se pienentää Suomen nettomaksuosuutta.  

(94) Hallintovaliokunta huomauttaa myös, että nykyisessä julkisen talouden tilanteessa EU:n koheesiopolitiikan rahoituksella on entistä suurempi merkitys elinvoiman edistämiselle kunnissa ja kaupungeissa. Kaupunkien keskeinen merkitys niin talouden, digitalisaation kuin puhtaan siirtymänkin vetureina tulee tunnistaa seuraavalla ohjelmakaudella (HaVL 6/2024 vp). Ympäristövaliokunta korostaa tarvetta pitää esillä arktisen alueen haasteita muuttuvassa ilmastossa. Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa arktinen politiikka on määriteltävä uudelleen (YmVL 1/2024 vp). 

(95) Maataloustukipolitiikka. EU:n maatalouspolitiikan rahoitus on jatkossakin tärkeä osa EU:n monivuotista rahoituskehystä. Suuri valiokunta korostaa maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin, että maatalouspolitiikan toimien johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys ovat olennaisia maataloustuotannon toimintaympäristöä vakauttavia tekijöitä. Maataloustuilla on merkittävä vaikutus maanviljelijöiden toimeentuloon. Suuri valiokunta katsoo, että tukijärjestelmää on kehitettävä ja yksinkertaistettava siten, että maataloustuet kohdistuvat nykyistä paremmin varsinaiseen ruoantuotantoon. Samalla valiokunta korostaa, että huoltovarmuuden ja ruokaturvan kannalta on tärkeää, että Suomessa harjoitetaan kattavasti maan eri osissa monipuolista maataloutta useilla eri tuotantosuunnilla (MmVL 3/2024 vp). 

(96) Kuten maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, maaseutupolitiikan toimenpiteitä tarvitaan pitämään yllä maaseudun elinvoimaa, houkuttelemaan nuoria viljelijöitä alalle ja monipuolistamaan yritysrakennetta. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU:n päätöksenteossa otetaan huomioon, miten maaseudun säilyminen asuttuna ja elinvoimaisena tukee erityisesti itärajalla rajaturvallisuuden ylläpitämistä. Maataloudessa itäisessä Suomessa on koettu suuri rakennemuutos, joka jatkuu voimakkaana edelleen. Elintarviketeollisuus on itäisestä Suomesta vähentynyt, ja jalostusta on tuotannon tavoin siirtynyt länteen. Myös kokonaistuotannon määrä alueella jatkaa laskuaan. Ilman jalostavaa teollisuutta ei ole myöskään elinvoimaista alkutuotantoa.  

Parempi sääntely

(97) Suuri valiokunta pitää hyvänä, että valtioneuvosto kiinnittää selvityksessään huomiota parempaan sääntelyyn. Tätä tuettiin laajasti myös erikoisvaliokuntien lausunnoissa. Kuten selvityksessä todetaan, sääntelyn tulisi olla selkeää, oikeusvarmuutta lisäävää ja kilpailuympäristöä vahvistavaa. Liian yksityiskohtaista sääntelyä ja tarpeetonta hallinnollista taakkaa tulee välttää.  

(98) Suuri valiokunta on tyytyväinen, että nykyinen komissio on alkanut karsia liiallisia ja päällekkäisiä raportointivelvoitteita. Tätä työtä tulee jatkaa. Esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että maataloustukien hakemista ja valvontaa koskevien vaatimusten monimutkaistuminen muodostaa päinvastaisista tavoitteista huolimatta jatkuvasti kasvavaa hallinnollista taakkaa tuensaajille (MmVL 3/2024 vp). 

(99) Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin, että lainsäädäntöehdotusten tulee perustua riittävän kattaviin vaikutusarvioihin. Erityisen tärkeää olisi arvioida entistä paremmin eri säädösten kokonais- ja ristikkäisvaikutuksia. Tulisi esimerkiksi pyrkiä arvioimaan, aiheuttaako useiden säädösten yhteisvaikutus alakohtaisia negatiivisia vaikutuksia innovaatioiden syntymisen edellytyksiin. 

(100) Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU:n lainsäädäntöehdotusten valmistelussa otetaan entistä paremmin huomioon jäsenmaiden erityispiirteet ja jäsenmaiden lähtötasot. Suomen tulee vaikuttamisessa myös selkeästi ja ajoissa tuoda esiin erityispiirteitä ja -olosuhteita, jotka sääntelyssä on otettava huomioon. Näitä ovat muun muassa maantieteellinen sijainti, kylmä ilmasto (ml. talvimerenkulun haasteet), metsäisyys sekä pitkät välimatkat.  

(101) Suuri valiokunta korostaa lainsäädännön tehokkaan toimeenpanon tärkeyttä. Toimeenpanolle ja lainsäädännön toimivuuden arvioinnille tulee myös jättää tarpeeksi aikaa ennen kuin lainsäädäntöä muutetaan uudelleen. Kuluvalla lainsäädäntökaudella on esimerkiksi hyväksytty erittäin paljon vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyviä säädöksiä. Tulevalla kaudella tulisi erityistä huomiota kiinnittää hyväksytyn lainsäädännön toimeenpanoon ja sen arviointiin. 

(102) Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että EU:n toissijaisuusperiaatetta tulee kunnioittaa EU:n lainsäädännössä ja päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia. Suuri valiokunta pitää myös tärkeänä, että unionin lainsäädännössä kunnioitetaan unionin toimivaltarajoja. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnon huomioihin toimivallan käytöstä koulutussektorilla.  

(103) Suuri valiokunta kiinnittää myös huomiota lakivaliokunnan näkemykseen siitä, että EU:n oikeusasioissa jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen lähentämisen tulee olla vastavuoroiseen tunnustamiseen nähden toissijaista. Tällä tavoin kunnioitetaan jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien ja perinteiden eroja, jotka erityisesti rikos- ja siviilioikeuden alalla voivat olla huomattavia (LaVL 5/2024 vp). 

EU-vaikuttaminen

(104) Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että Suomen tulee olla aktiivinen, luotettava ja ratkaisuhakuinen jäsenmaa, joka toimii aloitteellisesti, rakentavasti ja ennakoivasti edistääkseen omia tavoitteitaan. EU-vaikuttamisen tulee olla pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Suomen tulee sekä vaikuttaa aktiivisesti EU-toimielimiin että etsiä samanmielisiä jäsenmaita. Vaikuttamisen tulisi perustua visioon siitä, mihin suuntaan Suomi haluaa EU:ta kehittää (SuVL 17/2022 vp, SuVL 15/2022 vp). Suomen tulisi pystyä tarjoamaan ratkaisuvaihtoehtoja, jotka edistävät sekä Suomen että koko EU:n tavoitteita.  

(105) Suuri valiokunta katsoo, että Suomen pidemmän aikavälin EU-tavoitteiden määrittelyssä on tärkeää hyödyntää ennakointityötä. Suomessa on kansainvälisestikin arvioiden laadukas ennakointijärjestelmä, jonka puitteissa syntynyttä tietoa tulee hyödyntää päätöksenteossa. Ennakoinnin hyödyntäminen auttaa varautumaan paremmin myös vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Pidemmän aikavälin tavoitteiden määrittelyn tulisi perustua analyysiin siitä, minkälaisia tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia EU:lla tulevina vuosina on (TuVL 1/2024 vp).  

(106) Tavoitteiden määrittelyssä on hyvä huomioida globaali toimintaympäristö ja siinä tapahtuneet muutokset. Talousvaliokunta korostaa lausunnossaan, että haasteiden ohella on tärkeä pystyä tunnistamaan ja hyödyntämään myös muuttuneen toimintaympäristön tuomat mahdollisuudet (TaVL 5/2024 vp). Ulkoasiainvaliokunta korostaa tarvetta huomioida vaikuttamisstrategioissa globaalit kehitystrendit, kuten ilmastonmuutos ja luontokato ja EU:n toimet niihin liittyen (UaVL 1/2024 vp). 

(107) Suuri valiokunta kiinnittää huomiota valtioneuvoston aikomukseen tuoda eduskuntaan vuosittain EU-vaikuttamisstrategia, jossa määritellään komission työohjelman pohjalta Suomelle ennakkovaikuttamisen kannalta keskeisimmät EU-aloitteet. Näistä painopisteeksi valituista aloitteista toimitettaisiin eduskuntaan myös erilliset, yksityiskohtaisemmat E-selvitykset, kuten nykyäänkin tapahtuu. Suuri valiokunta pitää tätä toimintatapaa kannatettavana. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että strategisessa suunnittelussa käytettävät menettelytavat turvaavat eduskunnan vaikutusmahdollisuudet asianmukaisesti ja että eduskunnan vaikutusmahdollisuudet ovat riittävän säännölliset (LaVL 5/2024 vp). 

(108) Valtioneuvosto on usealla vaalikaudella antanut EU-selonteon (ks. VNS 4/2009 vp, VNS 6/2013 vp ja VNS 7/2020 vp). Selonteko on menettelyltään raskaampi, mutta sen yhtenä etuna on Suomen pidemmän aikavälin EU-tavoitteiden käsittely täysistunnossa. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU-asioista on mahdollisuus käydä keskustelua aika ajoin valtioneuvoston ja koko eduskunnan välillä myös täysistunnossa. EU-avaintavoitteista käytiin täysistunnossa ajankohtaiskeskustelu 3. huhtikuuta 2023. Suuri valiokunta katsoo, että vastaavia keskusteluita voisi olla hyödyllistä käydä useamminkin, esimerkiksi vuosittaisten EU-vaikuttamisstrategioiden käsittelyn yhteydessä. 

(109) Suuri valiokunta kiittää valtioneuvostoa siitä, että ennakkovaikuttamista on edelleen kehitetty systemaattisemmaksi 25. tammikuuta 2024 hyväksytyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä EU-ennakkovaikuttamisen järjestämisestä ja ennakoivasta kannanmuodostuksesta EU-asioissa. On tärkeää, että periaatepäätöksen mukaisesti vaikuttamisen suunta muodostetaan keskeisten linjojen osalta yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa. Tämä vastaa perustuslain säännösten tarkoitusta eduskunnan osallistumisesta Suomen EU-kantojen valmisteluun.  

(110) Kuten suuri valiokunta on aiemmin todennut, vaikuttamisen ja harjoitetun politiikan tuloksellisuutta on kyettävä säännöllisesti arvioimaan. Ministerineuvostokuulemiset suuressa valiokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa ovat tärkeä osa tätä prosessia. Ne ovat olennainen osa Suomen perustuslaissa säänneltyä kansallista EU-kannanmuodostusta. Kuulemisten kautta suuri valiokunta voi arvioida sitä, miten valtioneuvosto on edistänyt eduskunnan U- ja E-asioissa ilmaisemia kantoja ja kuinka hyvin tavoitteiden edistämisessä on onnistuttu. Suuri valiokunta voi myös tarvittaessa tarkentaa eduskunnan kantoja EU-tason neuvottelujen loppuvaiheessa ja arvioida sitä, onko ministerin esittelemä viime hetken neuvottelutilannetta koskeva ratkaisu kokonaisuutena arvioiden eduskunnan hyväksyttävissä (SuVL 15/2022 vp). Suuri valiokunta pitää hyvänä periaatepäätöksen kirjausta siitä, että suurelle valiokunnalle ja/tai ulkoasiainvaliokunnalle annettaisiin aikaisempaa systemaattisemmin tilannekuvaa ennakkovaikuttamisesta myös suullisesti ministerikuulemisien yhteydessä. 

(111) Suuri valiokunta pitää ulkoasiainvaliokunnan tavoin EU-rekrytointeja tärkeänä osana EU-vaikuttamista. Suomalaiset virkahenkilöt edesauttavat Suomen erityisolosuhteiden tunnetuksi tekemistä ja ymmärtämistä EU-toimielimissä ja helpottavat suoraa yhteydenpitoa. Suomalaisten suhteellinen osuus toimielimissä on muun muassa eläköitymisten vuoksi vähenemässä. Valtioneuvoston tulee jatkaa ja edelleen tehostaa systemaattista työtä suomalaisten virkahenkilöiden lisäämiseksi EU-toimielimissä. Suuri valiokunta pitää tässä yhteydessä tärkeänä myös ministeriöiden virkakunnan kannustamista ja tukemista EU-tehtäviin.