Yleistä lausunnon kohteesta
(1) Suuri valiokunta esittää lausunnossaan keskeisiä kokoavia huomioita EU:n vuoden 2040 päästövähennystavoitteesta ja sen toimeenpanon ohjauskeinoista (E 10/2024 vp), teollisesta hiilenhallinnasta (E 9/2024 vp) ja ilmastoriskien hallinnasta (E 28/2024 vp). Perustelujen osalta suuri valiokunta viittaa asiassa annettuihin erikoisvaliokuntien lausuntoihin YmVL 6/2024 vp, MmVL 5/2024 vp ja TaVL 10/2024 vp (E 10/2024 vp), TaVL 11/2024 vp, YmVL 5/2024 vp ja MmVL 6/2024 vp (E 9/2024 vp) sekä MmVL 9/2024 vp ja YmVL 7/2024 vp (E 28/2024 vp).
EU:n vuoden 2040 ilmastotavoite (E 10/2024 vp)
(2) Suuri valiokunta uudistaa kantansa siitä, että EU:n tulee jatkaa johdonmukaista ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja luonnon monimuotoisuutta vahvistavien politiikkatoimien tekemistä ottaen samalla huomioon kestävän kehityksen. EU:n kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on omiaan lisäämään EU:n ja sen jäsenvaltioiden kriisinsietokykyä. Huomioon on otettava myös toimimattomuuden kustannukset. (SuVL 3/2024 vp, 29 kappale)
(3) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää perusteltuna ehdotettua päästöt ja poistumat kattavaa EU:n 90 prosentin nettopäästövähennystavoitetta vuodelle 2040. On tärkeätä, että EU:n vuoden 2040 ilmastotavoite tukee uskottavasti ja vaikuttavasti EU-tason ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä, on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden sekä vältetään vahinkoa -periaatteen kanssa ja perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon. Suuri valiokunta arvioi, että vuoden 2040 ilmastotavoitteesta sopiminen luo hyvän pohjan edistää ilmastotoimia G20-maiden kanssa ja myös muutoin globaalilla tasolla. EU:lla on yksittäistä jäsenvaltioita paremmat mahdollisuudet globaalisti vaikuttaa ilmastopolitiikan kehityksen lisäksi ilmastoratkaisujen markkinoiden ja puhtaan teollisuuden kehittymiseen tavalla, jossa suomalaisella teollisuudella ilmasto- ja energiainnovaatioiden kehittäjänä voi olla merkittävä asema.
(4) Suuri valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien näkemykseen siitä, että EU:n ilmastopolitiikan pääpainon tulee olla kustannustehokkaissa ja vaikuttavissa päästövähennyksissä sekä puhtaiden uusien teknologioiden kehitys- ja innovaatiotoimien teknologianeutraalissa edistämisessä huomioiden myös strateginen autonomia, kriisinkestävyys ja tavoite EU:n talouden kestävästä ja globaalisti kilpailukykyisestä uudistumisesta.
(5) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta katsoo, että vain hyvin toimivien sisämarkkinoiden, reilun kilpailun, kannustavan investointiympäristön sekä markkinaehtoisuuden kautta EU:n puhtaat tuotteet ja ratkaisut voivat skaalautua kustannustehokkaasti niin, että ne saavat aikaan pysyviä taloudellisia hyötyjä ja luovat EU:lle ja Suomelle selkeää kilpailuetua. Asiantuntijakuulemisissa on arvioitu, että EU:n ilmastotavoitteen toimeenpano luo Suomen taloudelle ja viennille merkittäviä mahdollisuuksia puhtaaseen siirtymään liittyvissä arvoketjuissa, vähähiilisissä ratkaisuissa sekä bio- ja kiertotaloudessa. Tätä kehitystä on EU-tasolla syytä määrätietoisesti edistää. Myös EU:n varoja tulee voida hyödyntää mahdollisimman joustavasti EU:n kilpailukyvyn, resilienssin ja puhtaan siirtymän edistämiseen.
(6) Suuri valiokunta pitää myönteisenä sitä, että komission avauksissa painotetaan EU:n teollisuuspolitiikan sekä kestävän bio- ja kiertotalouden sekä ydinenergian, mukaan lukien pienet modulaariset reaktorit (SMR), kasvavaa merkitystä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden toimien prioriteettina tulee olla fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja puhtaan energian osuuden lisääminen vedyn käyttö ja biopohjainen uusiutuva energia mukaan lukien. Jäsenvaltiokohtaiset puhtaaseen siirtymään tarvittavat teknologiat tulee huomioida tasavertaisesti.
(7) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että jäsenvaltiolla on liikkumatilaa ja joustoa toimeenpanna ilmastotavoitteet kunkin jäsenvaltion erityispiirteet huomioiden. Suomen osalta suuri valiokunta korostaa erityisesti pohjoisen sijainnin, pitkien etäisyyksien ja talvimerenkulun vaatimusten sekä mitoiltaan- ja massoiltaan suurempien ajoneuvoyhdistelmien suhteellisesti alempien päästöjen huomioimista EU-toimissa. Suuri valiokunta painottaa aktiivisen vaikuttamisen merkitystä, jotta tavoite kansallisesta liikkumavarasta ja kansallisten erityispiirteiden huomioimisesta saavutetaan.
Ohjauskeinot (E 10/2024 vp)
(8) Suuri valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisissa esitettyyn arvioon siitä, että EU:n päästövähennystavoitteen tason kiristyminen edellyttää muutoksia nykyiseen ilmasto- ja energia-arkkitehtuuriin ja päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorin välisiin suhteisiin.
(9) Suuri valiokunta pitää keskeisinä ohjauskeinojen valmistelua ohjaavina periaatteina ilmastotoimien vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta, kokonaisarkkitehtuurin selkeyttä ja teknologianeuraalisuutta. Velvoitteiden ja kustannusten on jakauduttava jäsenvaltioille tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Toimeenpanossa on kiinnitettävä huomiota politiikkatoimien ennustettavuuteen ja johdonmukaisuuteen sekä vältettävä hallinnollista taakkaa ja liian yksityiskohtaista ja päällekkäistä sääntelyä ottaen huomioon myös kansainvälinen sääntely. Meri- ja lentoliikenteen päästövähennyksiä tulee edistää ensisijaisesti riittävän määrätietoisesti kansainvälisin toimin alueellisen EU-tason sääntelyn sijaan.
(10) Suuri valiokunta toistaa lausunnossaan esittämänsä näkemyksen siitä, että päästökauppajärjestelmän keskeinen asema tulee säilyttää EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan toimeenpanossa (SuVL 3/2024 vp, 31 kappale) ja sitä tulee edelleen vahvistaa ja tarvittaessa uudistaa. Samalla tulee huolehtia suomalaisen ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä globaaleilla markkinoilla ottaen huomioon hiilivuotoriski. Nämä tulisi huomioida myös hiilirajamekanismin (CBAM) toimeenpanossa ja edelleen kehittämisessä. EU:n tulee toiminnallaan teollisuus-, kilpailu-, kauppa-, data- ja digipolitiikan keinoin tasata kilpailuolosuhteita, ehkäistä epäreilua kilpailua, edistää vähähiilisiä ratkaisuja koskevien kansainvälisten standardien kehittämistä ja tukea puhtaiden teknologioiden ja tuotteiden pääsyä kolmansille markkinoille.
(11) Erikoisvaliokuntien tavoin suuri valiokunta katsoo, että yli 95 prosenttia kestävää biomassaa polttoaineena käyttävät laitokset tulee sisällyttää uudelleen EU:n yleiseen päästökauppaan, jotta laitokset voivat hyödyntää päästökaupan kannustinta teknisille nieluille. Kyseisten laitosten sisällyttäminen yleisen päästökaupan piiriin on tärkeätä sisämarkkinoiden tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi. Lisäksi nämä laitokset ovat potentiaalisimpia kohteita ilmastohyötyjen toteuttamiselle biogeenisen hiilidioksidin talteenoton keinoin.
(12) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, ettei taakanjakoasetus nykymuodossaan edistä kestävästi ja kustannustehokkaasti eikä jäsenvaltioiden kesken riittävän tasapuolisesti siirtymää kohti EU:n ilmastoneutraaliutta. Tältä osin suuri valiokunta kiinnittää erityisesti huomiota asukaskohtaiseen bruttokansantuotteeseen perustuvaan jäsenmaakohtaisen velvoitteen asettamismetodin ongelmallisuuteen. Kustannustehokkuuden edistämiseksi taakanjakosektorilla olisi tärkeää mahdollistaa erilaisten joustojen käyttö nykyistä laajemmin. Suuri valiokunta suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti sellaisiin muutoksiin, joissa taakanjakosektorin päästöjen vähentämisessä edettäisiin tehostamalla uutta jakelijoiden päästökauppaa ja joissa LULUCF-taakanjakosektorin maatalouden päästöt siirrettäisiin maankäyttösektorin päästöjen ja poistumien kanssa yhteiseen niin sanottuun AFOLU-sektoriin samalla varmistaen ettei maankäyttösektoriin kohdistu suhteettoman suurta painetta.
(13) Suuri valiokunta toteaa, että mahdolliset uudet markkinapohjaiset toimintamallit, kuten vapaaehtoiset hiilimarkkinat, voivat osaltaan pienentää taakanjakosektorin roolia ja luoda kustannustehokkaan tavan vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää kestävää ruoantuotantoa. Kaikissa toimissa on huomioitava maatalouden heikko kannattavuustilanne, maatalouden ensisijainen ruoantuotantotehtävä ja huoltovarmuus. Maatalouden tuottava harjoittaminen on taattava koko EU:n alueella. Maatalouden ilmastotoimiin liittyen suuri valiokunta kiinnittää huomiota myös turvepeltojen merkitykseen maatalouden ilmastopäästöjen vähentämisen ja kotimaisen ruokaturvan kannalta. Ratkaisuja on löydettävissä myös innovatiivisista ruoantuotantotavoista.
(14) Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston ja erikoisvaliokuntien tavoin, että ilmastopolitiikan tulee asettaa riittäviä EU-tason velvoitteita ja kannustimia maankäyttösektorin hiilinielujen aikaansaamien poistumien kasvattamiseksi sekä teknisten nielujen käyttöönotolle. Hiilinieluille ei tule kuitenkaan osoittaa suhteettoman isoa osaa EU:n ilmastotavoitteen toteutumisessa. Jäsenmaakohtaiset velvoitteet on asetettava oikeasuhtaisesti ottaen huomioon muun muassa nielulaskentaa koskevat epävarmuudet, ruoantuotannon turvaaminen, kestävä uusiutuvien luonnonvarojen käyttö, teollisuuden puunsaatavuus, ekosysteemipalvelut, asutus ja infrastruktuuri sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset nieluihin.
(15) Biotalouden raaka-aineen sekä metsien pitkän aikavälin hiilensidonnan varmistamiseksi tulee panostaa aktiiviseen ja kestävään metsänhoitoon. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, että metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen tavalla, joka huomioi riittävästi jäsenvaltioiden eroavaisuudet ja olosuhteiden muutokset, on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Suuri valiokunta toistaa kantansa siitä, että metsäpolitiikan tulee kuitenkin jatkossakin olla kansallisen päätäntävallan piirissä (SuVL 3/2024 vp, 35 kappale ja SuVL 2/2024 vp, 6 kappale).
Teollinen hiilenhallinta (E 9/2024 vp)
(16) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää hiilidioksidipäästöjen talteenoton, hyödyntämisen, poiston ja varastoinnin edistämistä tärkeänä EU:n ilmastopolitiikan keinona. Päästövähennysten lisäksi EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan teollisen hiilenhallinnan kokonaisvaltaista kehittämistä ja arvoketjun luomista erityisesti vaikeasti vähennettävien päästöjen hillitsemiseksi ja negatiivisten päästöjen saavuttamiseksi. Suuri valiokunta tukee komission esittämää asteittaista lähestymistapaa ja korostaa liian yksityiskohtaisen ja päällekkäisen sääntelyn välttämisen tärkeyttä ottaen huomioon myös jo voimassa oleva sääntely.
(17) Erikoisvaliokuntien tapaan suuri valiokunta korostaa biogeenisen hiilidioksidin talteenoton roolia ja painottaa, että tulevassa sääntelyssä tulee erottaa biogeeninen ja fossiilinen hiilidioksidi ottaen huomioon biogeenisen hiilidioksidin talteenoton rooli negatiivisten päästöjen mahdollistajana. Asiantuntijakuulemisissa on korostettu, että teollisella hiilenhallinnalla on talouden ja viennin kehittämisen sekä hiilikädenjäljen kasvattamisen näkökulmasta suuri merkitys Suomelle, jonka bioraaka-aineen resurssit mahdollistavat biopohjaisen hiilidioksidin talteenoton toteuttamisen merkittävässä mittakaavassa. Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta katsoo, että sääntelyn on teknologianeutraalisti kannustettava kestävään biotalouteen ja uusiin ratkaisuihin, joissa bioperäistä hiilidioksidia voidaan hyödyntää monipuolisesti. Myös uusiutuvan sähköntuotannon kapasiteetin kasvu ja siihen pohjaava vetyteknologian kehittäminen on varmistettava talteen otetun hiilen polttoainekäytön mahdollistamiseksi.
(18) Suuri valiokunta katsoo, että biogeenisen hiilidioksidin talteenoton taloudellinen kannustin edellyttää, että se luetaan osaksi päästökauppamekanismia. Lisäksi on tarpeen kehittää teollisen hiilenhallinnan ratkaisujen päästölaskentaa ja ryhtyä nopeasti toimiin geologisen varastointikapasiteetin tasapuolisen saatavuuden ja kuljetusinfrastruktuurin kehittämiseksi siten, että ne vastaavat biogeenisen hiilidioksidin kuljettamisen tarpeisiin, varmistavat eri kuljetusmuotojen saumattoman yhteistoiminnan ja huomioivat pitkien etäisyyksien päässä sijaitsevien talteenottolaitosten kuljetustarpeet luomalla merikuljetuksille edellytykset myös lähimerenkulussa EU:n sisällä ja sen satamista kolmansiin maihin.
Ilmastokestävyys (E 28/2024 vp)
(19) Saamansa selvityksen perusteella suuri valiokunta toteaa, että Suomessa ilmaston ennakoidaan lämpenevän monia muita alueita nopeammin. Asiantuntijakuulemisissa ja erikoisvaliokuntien lausunnoissa on tuotu esille, että ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt merkittäviä suoria ja epäsuoria kustannuksia, uhkaa yhä suurempaa osaa lajistostamme ja vaikuttaa haitallisesti muun muassa elinkeinojen harjoittamiseen ja ruokaturvaan.
(20) Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa otetaan huomioon politiikkatoimien vaikutukset kansalaisten arkeen, elinkustannuksiin ja hyvinvointiin ja edistetään toimia, jotka tähtäävät ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviin kokonaisratkaisuihin.
(21) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta katsoo, että osana johdonmukaista ilmastopolitiikkaa yhteiskuntien ilmastokestävyyttä ja ilmastoriskien hallintaa tulee vahvistaa vaikuttavasti ja poikkihallinnollisesti parasta käytettävissä olevaa tieteellistä tietoa hyödyntäen. Varautumis- ja sopeutumistoimiin on ryhdyttävä strategisesti ennakoiden ja kiireellisesti. Suuri valiokunta pitää myös kustannustehokkuutta tärkeänä toimeenpanoa ohjaavana periaatteena. Suuri valiokunta korostaa lisäksi, ettei sopeutumista koskevia kustannuksia tule käyttää perusteena uuden EU-tason rahoitusinstrumentin perustamiselle. Sopeutumista koskeva päätöksenteko on jatkossakin tehtävä ensisijaisesti kansallisista lähtökohdista käsin jäsenvaltioiden erityispiirteet huomioiden ja toissijaisuusperiaatetta sekä EU:n ja jäsenvaltioiden toimivallanjakoa kunnioittaen.