JOHDANTO

Yleistä 55-valmiuspaketista

(1) Suuren valiokunnan saaman selvityksen mukaan 55-valmiuspaketin tavoitteena on saattaa EU:n lainsäädännöllinen kehys eurooppalaisen ilmastolain mukaiseksi ja panna osaltaan toimeen Euroopan vihreän kehityksen ohjelma oikeudenmukaisella, kustannustehokkaalla ja kilpailukykyisellä tavalla. Tavoitteiden saavuttamiseksi komissio ehdottaa, että EU-lainsäädännössä säädettäisiin laaja-alaisesti ohjauskeinoista, jotka koskevat hiilen hinnoittelua, olemassa olevien tavoitteiden kiristämistä ja vaatimusten tiukentamista sekä yleisiä tukitoimia vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi.  

(2) Paketilla vahvistetaan kaikkiaan kahdeksaa nykyistä säädöstä ja esitetään neljää uutta aloitetta. Ilmastolainsäädännön ohjausvaikutuksen tehostamiseksi muutoksia esitetään EU:n päästökauppajärjestelmään, taakanjakoasetukseen ja maankäyttösektoria koskevaan LULUCF- asetukseen. Energialainsäädännön alalta esitetään muutoksia uusiutuvan energian direktiiviin ja energiatehokkuusdirektiiviin. Liikennelainsäädäntöä tarkistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevan direktiivin ja henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeja koskevan asetuksen osalta. Lisäksi komissio ehdottaa energiaverodirektiivin tarkistamista. Uusia aloitteita ovat ehdotus hiilirajamekanismiksi, ehdotukset lentoliikenteen uusiutuvien lentopolttoaineiden ja meriliikenteessä käytettävien uusiutuvien polttoaineiden edistämiseksi sekä ehdotus sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta.  

(3) Suuri valiokunta katsoo, että 55-valmiuspakettiin sisältyvien esitysten jatkokäsittelyssä on tarpeen tarkastella niiden kokonaisvaikutuksia ilmaston lisäksi myös talouteen, kilpailukykyyn ja työllisyyteen.  

Lausunnon kohde

(4) Suuri valiokunta käsittelee lausunnossaan kokoavasti 55-valmiuspakettia koskevia Suomen neuvottelutavoitteita ja niitä keskeisiä periaatteita, joiden on ohjattava 55-valmiuspaketin kansallista valmistelua ja Suomen toimintaa EU:ssa. Suuri valiokunta arvioi lausunnossaan myös 55-valmiuspaketin yksittäisten lainsäädäntöehdotusten keskeisiä neuvottelukysymyksiä. 

(5) Suuri valiokunta ei ota lausunnossaan kantaa niihin kysymyksiin, jotka koskevat EU:n omien varojen uudistamista päästökaupan huutokauppatulojen ja hiilirajamekanismin tulojen tulouttamiseksi osaksi EU:n talousarviota, koska komissio ei vielä ole antanut omien varojen uudistusta koskevaa ehdotustaan. Jotta 55-valmiuspakettiin sisältyvien ehdotusten rahoituksellisia vaikutuksia voidaan arvioida yhtenä kokonaisuutena, suuri valiokunta ottaa omien varojen uudistusta koskevaan ehdotukseen aikanaan erikseen kantaa valtioneuvoston perustuslain 96 ja 97 §:n mukaisten selvitysten perusteella. Suuri valiokunta kiinnittää asian käsittelyn tässä vaiheessa huomiota kuitenkin siihen, että se on mietinnössään SuVM 1/2021 vp (91 kappale) käsitellyt omien varojen järjestelmän uudistuksen keskeisiä reunaehtoja Suomen kannalta. 

(6) Vastaavasti suuri valiokunta käsittelee kysymystä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksesta komission annettua asiasta ehdotuksen ja valtioneuvoston toimitettua asiasta U-kirjelmän.  

KESKEISET 55-VALMIUSPAKETIN VALMISTELUA OHJAAVAT PERIAATTEET

Tavoitetaso

(7) Suuri valiokunta toistaa mietinnössään SuVM 1/2021 vp (57 kappale) esittämänsä kannan siitä, että ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä on tavoite, jonka on ohjattava kaikkea päätöksentekoa EU:ssa. Jotta ilmastonmuutokseen voidaan vastata, EU:n on säilytettävä asemansa maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan suunnannäyttäjänä sekä edistettävä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita, etenkin lämpenemisen rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen. Tämä vaatii EU:ssa kunnianhimoisten ja johdonmukaisten keinojen käyttöönottoa. EU-tason toiminta on kytkettävä tiiviisti yhteen EU:n kansainvälisen toiminnan kanssa.  

(8) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU:sta tehdään hiilineutraali sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ennen vuotta 2050. Osana tätä tavoitetta on tärkeätä varmistaa se, että 55-valmiuspaketista käytävien neuvottelujen lopputuloksena vuodelle 2030 asetettu 55 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan tai ylitetään. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että neuvotteluissa varmistetaan se, että 55-valmiuspaketin kunnianhimon taso todellisten päästövähennysten saavuttamisessa kokonaisuudessaan säilyy. Suuri valiokunta muistuttaa, että Glasgow'n ilmastokokouksen loppuasiakirjan mukaan kaikki osapuolet ovat sitoutuneet vuosittain tarkastelemaan kansallisia panoksiaan 1,5 celsiusasteen tavoitteen valossa. Arviona on, että mikäli osapuolet toteuttavat sitoumuksensa, ollaan lähempänä Pariisin sopimuksen mukaisia päästöpolkuja kuin koskaan aiemmin. EU:n ja Suomen toiminnan on tuettava tätä kehitystä.  

Ohjauskeinot

(9) Suuri valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston linjaa siitä, että ehdotuksia on arvioitava sekä kansallisen että eurooppalaisen kokonaisedun näkökulmasta. Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta katsoo, että 55-valmiuspaketin sääntelyn on tuettava kustannustehokkaalla tavalla päästövähennyksiä, kannustettava vähähiilisiin investointeihin ja ohjattava EU:n siirtymää kohti hiilineutraalia taloutta. Velvoitteiden on jakauduttava jäsenvaltioille tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. 

(10) Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että 55-valmiuspaketti toteutetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi sekä alueellisesti ja paikallisesti oikeudenmukaisella tavalla luontokadon ehkäisy ja digitaalinen siirtymä huomioon ottaen. Suuri valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisissa esitettyyn arvioon siitä, että näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ohjauskeinojen säätämisen lisäksi panostamista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, digitalisaatioon, koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen sekä työllisyystoimiin. Myös tulevaisuusvaliokunta korostaa kestävän työllistävän kasvun edistämisen merkitystä oikeudenmukaisen vihreän siirtymän kannalta (TuV:n kannanotto, TuVP 17/2021 vp, 4 §). 

(11) Suuri valiokunta pitää tärkeänä sitä, että neuvottelujen tuloksena syntyvä sääntely on selkeää, oikeasuhtaista, johdonmukaista ja teknologianeutraalia. Asiantuntijakuulemisissa on korostettu, että 55-valmiuspaketista tulee keskeinen markkinamekanismi tarvittavan muutoksen aikaansaamiseksi, eikä vielä kehitteillä olevia päästövähennyskeinoja tule lainsäädännön keinoin sulkea ennalta pois. Suuri valiokunta painottaa, että politiikkajohdonmukaisuus ja sääntelyn vakaus sekä sen ennustettavuus ovat elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisen ja suotuisan investointiympäristön kannalta olennaisia tekijöitä. Ilmastonmuutosta ei voida torjua yksin julkisin varoin, vaan hiilineutraaliin talouteen siirtyminen edellyttää mittavia yksityisiä investointeja vähähiilisiin teknologioihin kaikilla talouden aloilla. Myös sääntelyn toimeenpanolle on varattavasti riittävästi aikaa. Ohjauskeinojen päällekkäisyyttä, ristiriitaisuutta ja niistä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa on vältettävä. 

(12) Suuri valiokunta kiinnittää huomioita myös EU:n toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumisen varmistamiseen. EU-tason toimin ei pidä ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tehokkaammin hoidettavissa jäsenvaltiotasolla, eikä EU:n toiminnan pidä ylittää sitä, mikä on tarpeellista EU-perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä periaatteita on noudatettava myös silloin, kun jäsenvaltiot Euroopan unionin neuvostossa ja Euroopan parlamentti säätävät komissiolle annettavista valtuuksista antaa alemman asteisia täytäntöönpano- ja delegoituja säädöksiä. Jatkovalmistelussa on huolehdittava siitä, että komission toimivalta näissä tilanteissa on EU:n perussopimuksissa edelletyllä tavalla tarkoituksenmukaista sekä selkeästi ja tarkasti rajattua eikä säädös- ja täytäntöönpanovaltaa siirretä sellaisissa kysymyksissä, joiden on katsottava koskevan säädöksen keskeisiä osia. Ehdotusten oikeudellista arviota on tehtävä koko neuvotteluprosessin ajan.  

EU:n ulkoinen toiminta

(13) Suuri valiokunta katsoo, että valmistelussa on varmistettava 55-valmiuspaketin johdonmukaisuus EU:n ulkoisten toimien kanssa. Suuri valiokunta toteaa, että EU:lla on kansainvälisessä ilmastopolitiikassa suunnannäyttäjän asema, ja Suomi voi EU:n kautta edistää kansallisia ilmastotavoitteitaan myös tätä kautta. On selvää, että EU:lla on yksittäistä jäsenvaltioita paremmat mahdollisuudet vaikuttaa globaalisti ilmastopolitiikan kehityksen lisäksi ilmastoratkaisujen markkinoiden ja puhtaan teollisuuden kehittymiseen tavalla, jossa suomalaisella teollisuudella ilmasto- ja energiainnovaatioiden kehittäjänä voi olla hyvin merkittävä asema. Suuri valiokunta arvioi, että 55-valmiuspaketin toimet hyvin toteutettuina kirittävät kansainvälisten ilmastotoimien aikaansaamista, lisäävät globaaleja kannustimia siirtyä vähäpäästöiseen tuotantoon ja edistävät ilmastotoimien vahvistumista kolmansissa maissa. Tällaiselle kehitykselle on kilpailuolosuhteiden tasaamiseksi selkeä tarve EU:n nostaessa kunnianhimon tasoa ja vahvistaessa päästöohjausta EU:ssa. Hiilivuotoriskin vähentämiseksi EU:n on vahvistettava pyrkimyksiä kehittää hiilen globaalia hinnoittelua ja järjestelmien yhteensopivuutta kansainvälisellä tasolla.  

Poikkihallinnollinen valmistelu

(14) Valtioneuvoston selvityksistä käy ilmi, että 55-valmiuspaketin ehdotuksia on valmisteltu poikkihallinnollisena yhteistyönä eri ministeriöiden kesken muun muassa useissa eri EU-asioiden valmistelujaostoissa. Suuri valiokunta pitää valmistelutapaa perusteltuna 55-valmiuspaketin laaja-alaisuus huomioon ottaen. Suuri valiokunta pitää erikoisvaliokuntien tavoin välttämättömänä, että kokonaisuuden hallintaan kiinnitetään poikkihallinnollisena valmisteluna huomiota koko neuvotteluprosessin ajan, jotta ohjauskeinojen yhteis- ja ristikkäisvaikutukset tunnistetaan ja mahdolliset päällekkäiset ohjauskeinot sekä säännösten väliset ristiriidat vältetään. Lisäksi on tärkeää systemaattisesti kiinnittää huomiota kansalaisten hyvinvointia koskeviin vaikutuksiin.  

(15) Suuri valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kansallinen ja EU-tason valmistelu tukeutuvat kattaviin vaikutusarviointeihin. Suuri valiokunta yhtyy asiantuntijoiden näkemykseen siitä, ettei komissio ole riittävästi arvioinut ehdotusten vaikutuksia jäsenvaltioissa eikä arvioinnissa ole otettu kattavasti huomioon muuttuneita olosuhteita, kuten päästöoikeuksien voimakkaasti kohonnutta hintaa. Suuri valiokunta pitää tarpeellisena, että komission laatimia vaikutusarviointeja täydennetään kansallisilla tutkittuun tietoon perustuvilla arvioinneilla. Syventämällä ymmärrystä jäsenmaiden olosuhteista voidaan tunnistaa ne kysymykset, joiden osalta on erityisen tärkeää varmistaa EU-sääntelyn joustavuus, oikeasuhtaisuus ja tasapuolisuus. Suomen osalta tällaisiksi kysymyksiksi on katsottava Suomen pohjoinen sijainti, harva asutus ja pitkät etäisyydet, maatalouden ja ruoantuotannon toimintaedellytysten ja huoltovarmuuden turvaaminen sekä säädöskokonaisuuden vaikutukset Suomen ja EU-alueen kilpailukykyyn, valtion tulokertymään sekä maksuihin EU:lle. Suuri valiokunta käsittelee näitä kysymyksiä tarkemmin jäljempänä yksittäisiä ehdotuksia arvioidessaan ja kiinnittää valtioneuvoston huomiota myös niihin havaintoihin, joita erikoisvaliokunnat ovat 55-valmiuspaketin osalta esittäneet.  

(16) Suuri valiokunta katsoo, että säädösehdotuksien erillis- ja kokonaisvaikutuksia sekä sääntelyratkaisujen merkitystä ilmasto- ja päästötavoitteiden saavuttamisen ja kustannusvaikutusten kannalta on arvioitava keskitetysti koko neuvotteluprosessin ajan. Tämän lisäksi on arvioitava EU:n toimia suhteessa globaaleihin toimiin, ja tässä arvioinnissa on haettava edullisimmat tavat päästä nopeisiin päästövähennyksiin.  

(17) Suuri valiokunta toteaa, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan kohdistaa yhteiskuntaan ja talouden rakenteisiin merkittävän muutospaineen. Tämä muutos aiheuttaa kustannuksia mutta sisältää myös mahdollisuuksia. Kallein vaihtoehto on toimettomuus. Edellä esitetystä seuraa, että lyhyenajan taloudellisten vaikutusten lisäksi huomiota on 55-valmiuspaketin valmistelussa kiinnitettävä siihen, miten nyt säädettävät toimet vähentävät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sääntelyn kohteena olevien sektoreiden kustannuksia ja luovat investointi- ja työllistämismahdollisuuksia sekä mahdollistavat vihreää siirtymää edistävän liiketoiminnan kehittymisen. Suuri valiokunta toistaa näkemyksensä siitä, että EU-tason ilmastotoimien ja kansainvälisten sitoumusten kautta voidaan rakentaa uutta liiketoimintaa ja edistää sellaista talouden ja teollisuuden murrosta, joka luo kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja myös Suomessa ja edistää suomalaisten puhtaisiin teknologioihin keskittyneiden yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntää (Ks. SuVM 1/2021 vp, SuVL 5/2020 vp, SuVL 4/2020 vp).  

55-VALMIUSPAKETIN EHDOTUSTEN TARKASTELU

Hiilen hinnoittelua koskevat ehdotukset

Päästökaupan vahvistaminen ja laajentaminen (U 60/2021 vp)

(18) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää päästökaupan vahvistamista ja laajentamista keskeisimpänä välineenä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta ja katsoo, että nykyisen päästökaupan päästövähennysten osuutta suhteessa taakanjakosektorin päästövähennyksiin tulisi edelleen kasvattaa. Suuri valiokunta toteaa, että yhtenäinen ja riittävän korkea päästöjen hinnoittelu on kustannustehokkain tapa saavuttaa päästövähennystavoitteet tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Päästömarkkinat ohjaavat päästöoikeudet sinne, missä päästöjen vähentäminen on halvinta. Asiantuntijakuulemisissa on painotettu, että hiilen vahvempi hinnoittelu vahvistaa päästökaupan ohjausvaikutusta, luo ennustettavuutta, kannustaa teknologisiin innovaatioihin ja varmistaa päästöjen vähentämisen.  

(19) Suuri valiokunta pitää keskeisenä neuvottelutavoitteena sitä, että uudistuksen jälkeen päästöoikeuden hinta pysyy riittävän korkeana, jotta se ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Samalla tulee huolehtia suomalaisen ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä ottaen huomioon hiilivuotoriski. Investointien kannalta ennakoitavuus, yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys sekä sääntelyn ja ohjauksen tarkkarajaisuus ja selkeys markkinoiden sääntelyssä on tärkeää, jotta yrityksillä on riittävästi aikaa sopeutua uuteen sääntelyyn. 

(20) Suuri valiokunta pitää tarpeellisena, että lineaarista päästövähennyskerrointa kiristetään, päästökattoa leikataan 61 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi ja markkinavakausvarantoa vahvistetaan. Liikkeellä olevien päästöoikeuksien ylijäämää on vähennettävä merkittävästi, jotta päästövähennykset saavutetaan kustannustehokkaasti. Ilmaisjaosta tulee luopua hiilirajamekanismin mukaisten tuontituotteiden valmistuksen osalta samalla tahdilla kuin mekanismi mahdollisesti otetaan käyttöön. Ympäristövaliokunnan (YmVL 32/2021 vp) tavoin suuri valiokunta arvioi, että ehdotettu 79 miljoonan päästöoikeuden jakaminen markkinoille on suhteellisen suuri lisäys päästöoikeuksien tarjontaan, joka saattaa johtaa päästöoikeuksien liikatarjontaan ja siten vaikuttaa päästöoikeuden hintakehitykseen ja koko järjestelmän toimivuuteen. Kun päästökauppa on ilmastotoimien tärkein yksittäinen työkalu, sen toimivuudesta huolehtiminen on olennaisen tärkeää. 

(21) Suuri valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että laitokset, jotka käyttävät biomassaa 95 prosentin osuudella tai sen yli, rajattaisiin päästökaupan piiristä, koska se voi merkitä kannustinta käyttää fossiilista energiaa ja olla tekemättä kaikkia mahdollisia päästövähennyksiä, ja suhtautuu tämän vuoksi komission ehdotukseen tämän kysymyksen osalta erittäin varauksellisesti. Maa- ja metsätalousvaliokunta (MmVL 32/2021 vp) pitää tärkeänä, että sääntely kannustaa johdonmukaisesti investoimaan mahdollisimman suuren, kestävyyskriteerit täyttävän biomassaosuuden käyttöön. Eri tavoin saavutettuja päästövähennyksiä tulee myös kohdella teknologianeutraalisti. 

(22) Suuri valiokunta puoltaa meriliikenteen sisällyttämistä asteittain osaksi päästökauppaa. Meriliikenteen päästökaupassa on kuitenkin varmistettava, että talvimerenkulun vaatimukset ja sen aiheuttamat kustannukset, Suomen pohjoinen sijainti sekä etäisyys muihin EU-maihin ja vientimarkkinoihin huomioidaan oikeudenmukaisesti. Talousvaliokunta (TaVL 50/2021 vp) korostaa, että Suomen maantieteellisen sijainnin vuoksi meriliikenteen ja talvimerenkulun merkitys on ratkaisevan tärkeä maamme ulkomaankaupalle. Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää välttämättömänä, että jäänmurtajat jäävät päästökaupan ulkopuolelle (LiVL 31/2021 vp). Suuri valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien näkemyksiin. Lisäksi suuri valiokunta painottaa logistiikkajärjestelmien toimivuuden turvaamisen keskeisyyttä sekä vientiteollisuuden ja meriklusterin eli merellisten elinkeinojen muodostaman kokonaisuuden kilpailukyvyn turvaamista. EU:n ja Suomen on toimittava aktiivisesti Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa globaalien päätösten aikaansaamiseksi. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen edunvalvonta on aktiivista, koordinoitua, johdonmukaista ja kokonaisvaltaisesti liikennealan osaamista hyödyntävää kaikissa merenkulun sääntelyyn liittyvissä asioissa. Edunvalvonnassa on huomioitava keskeisesti Suomen sijainti ja tarve vientivetoisena maana turvata Suomelle erittäin tärkeä kysymys merikuljetusten kilpailukyvystä.  

(23) Suuri valiokunta toteaa, että valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti esitykseen erillisen tieliikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmän perustamisesta, koska se ohjaisi päästökauppaa kattavasti ja nykyistä tasapuolisemmin EU:n alueella. Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä saada esityksestä lisätietoja ennen yksityiskohtaista kannanmuodostusta. Suuri valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti siihen, ettei komission vaikutusarvio luo kattavaa ja tarkkaa kuvaa uuden päästökaupan kustannus- ja päästövähennysvaikutuksista jäsenvaltioissa. Suuri valiokunta katsoo, että esityksen osalta on myös pohdittava sitä, miten sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä voidaan esityksen osalta varmistaa tilanteessa, jossa sen vaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin. Oikein toteutettuna tällainen toimintatapa voi parantaa ilmastotoimien hyväksyttävyyttä ja olla järjestelmän toteuttamiskelpoisuuden tosiasiallinen edellytys. Suuri valiokunta toteaa, että asia liittyy läheisesti komission ehdotukseen ilmastotoimien sosiaalirahastosta, johon liittyy merkittäviä ongelmia ja jota suuri valiokunta käsittelee erikseen jäljempänä kappaleissa 74—80 .  

Lentoliikenteen päästökauppa (U 58/2021 vp)

(24) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä lentoliikenteen päästökaupan tehostamista päästöoikeuksien ilmaisjaon asteittaisen poistamisen ja lineaarisen vähennyskertoimen korottamisen kautta.  

(25) Lentoliikenteen osalta neuvotteluissa on varmistettava, ettei päästökaupan tehostaminen vaikuta kielteisesti lentoliikenteen saavutettavuuteen alueellisesti. Suomi tarvitsee maantieteellisen sijaintinsa vuoksi lentoyhteyksiä enemmän kuin moni muu jäsenvaltio. Erikoisvaliokuntien (LiVL 22/2021 vp, YmVL 23/2021 vp) tavoin suuri valiokunta painottaa, että Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailukyky ja erityisasema keskeisenä lentoliikenteen solmukohtana on turvattava. Tämä on tärkeätä, jotta lentoliikenne ei siirry reiteille, jotka voivat johtaa hiilivuotoon ja suurempiin päästöihin. 

(26) Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin tarvetta edistää päästövähennystoimia ja nostaa niiden kunnianhimon tasoa globaalisti. On selvää, ettei EU:n yksipuolisilla toimilla voida ratkaista koko lentoliikenteen ilmastohaasteita. Kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi ilmastotoimien kunnianhimon tasoa on pyrittävä ensisijaisesti nostamaan globaalisti mahdollisimman kattavasti Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ICAO:ssa. 

(27) Suuri valiokunta toteaa, että EU:n päästökaupan ja kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmä CORSIA:n yhteensovittamisessa on pyrittävä ratkaisuun, joka tasapainoisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla sovittaa yhteen ilmasto- ja kilpailukykyvaikutukset ja turvaa päästövähennystoimien tehokkuuden eikä vaaranna EU:n kansainvälistä vaikutusvaltaa tai synnytä kolmansien valtioiden vastareaktioita EU-toimia vastaan.  

Hiilirajamekanismi (U 57/2021 vp)

(28) Suuri valiokunta toistaa mietinnössään SuVM 1/2021 vp (kappale 78) esittämänsä kannan siitä, että hiilirajamekanismi CBAM on tärkeä ehdotus, jolla voidaan tehostaa hiilivuodon ehkäisyä, edistää ilmastotoimien vahvistumista EU-rajojen ulkopuolella ja vahvistaa EU:n ilmastotoimien — erityisesti päästökaupan — ohjausvaikutusta. 

(29) Suuri valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien (TaVL 49/2021 vp, VaVL 12/2021 vp, YmVL 30/2021 vp) arvioon siitä, että mekanismin toimeenpanoon ja toimintaan liittyy paljon avoimia kysymyksiä, joista tarvitaan lisää tietoa ja tarkempia vaikutusarviointeja ennen ehdotuksen yksityiskohtaista kannanmuodostusta. Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa, ehdotus liittyy kiinteästi myös omien varojen päätöksen muuttamiseen, johon suuri valiokunta ottaa myöhemmässä yhteydessä kantaa. 

(30) Suuri valiokunta toteaa, että keskeinen edellytys mekanismin käyttöönotolle on se, että mekanismi toteutetaan tavalla, joka ehkäisee hiilivuotoa paremmin kuin nykyisin käytössä olevat hiilivuotoa ehkäisevät toimet. Mekanismi on sovitettava huolellisesti yhteen EU:n päästökaupan ja muiden ohjauskeinojen kanssa. Sen toimivuutta on arvioitava myös suhteessa EU:n ulkopuolisten valtioiden harjoittamaan ilmastopolitiikkaan. Hiilirajamekanismin on luotava globaaleja kannustimia siirtyä vähäpäästöiseen tuotantoon ja hiilen hinnoitteluun. Mekanismi on toteutettava siten, että mekanismi voidaan laajentaa jatkossa koskemaan muitakin tuotteita. Talousvaliokunta katsoo, että järjestelmän tehokkuuden kannalta olisi perusteltua pyrkiä jatkossa laajempaan järjestelmään, joka kattaa päästökauppasektorin kokonaisuudessaan.  

(31) Kuten ympäristövaliokunta toteaa, 55-valmiuspaketin tavoitteiden saavuttamiseksi on johdonmukaista, että sähkö sisältyy hiilirajamekanismin soveltamisalaan. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että mekanismin käyttöönotossa on samalla otettava huomioon Suomen energiaintensiivisen teollisuuden asema ja arvioitava mekanismin vaikutukset tuontisähköön, sähkön markkinahintaan, toimitusvarmuuteen sekä laajemmin huoltovarmuuden kokonaisuuteen Suomessa. Valmistelussa on myös varmistettava se, että mekanismi ei vaaranna jäsenvaltioiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja vientiteollisuuden kilpailukykyä eikä synnytä kolmansien valtioiden vastareaktioita EU-toimia vastaan (Ulkoasiainvaliokunnan kannanotto, UaVP 66/2021 vp, 6 §). On myös ja pidettävä huoli siitä, että mekanismi on yhteensopiva Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen kanssa. Lisäksi tarvitaan lisäselvitystä siitä, kuinka mekanismin piirissä olevia tuontituotteita vastaavien EU-vientituotteiden hiilivuotoriskiä voidaan torjua tilanteessa, jossa niihin kohdistuvasta päästöoikeuksien ilmaisjaostoa luovutaan mekanismin käyttöönoton johdosta. 

Energiaverodirektiivin päivittäminen (U 56/2021 vp)

(32) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti energiatuotteiden ja sähkön verotuksen yhdenmukaistamiseen niiden energiasisällön ja ympäristöominaisuuksien perusteella. Asiantuntijakuulemisissa on katsottu, että energiaverodirektiivi on vanhentunut ja sitä tulisi päivittää EU:n ilmastopolitiikan mukaiseksi. On Suomen etu vähän tukia käyttävänä ja korkean verotuksen maana, että erilaisia veropoikkeuksia ja vapautuksia poistetaan ja vähimmäisverotasoja nostetaan jäsenvaltioissa yhdenmukaisemman verotuksen ja paremman päästöohjaavuuden saavuttamiseksi. Suuri valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien näkemyksiin (VaVL 11/2021 vp, LiVL 30/2021 vp, YmVL 31/2021 vp, TaVL 52/2021 vp, MmVL 30/2021 vp) siitä, että ehdotukseen liittyy kuitenkin useita avoimia kysymyksiä, jotka edellyttävät lisäselvitystä ennen yksityiskohtaista kannanmuodostusta. 

(33) Yleisenä arvionaan suuri valiokunta toteaa, että ehdotuksen jatkovalmistelussa on huomioitava laajasti suomalaisen energiaverotuksen ja energiajärjestelmän erityispiirteet ja ehdotuksen vaikutukset kansallisiin verotuottoihin sekä varmistettava energian saatavuus, Keski-Eurooppaan nähden edullisimmat energian hinnat ja energian kansallinen huoltovarmuus. Ehdotus ei saa heikentää Suomen kilpailukykyä, asettaa Suomea alueellisesti epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen, kun huomioidaan Suomen pitkät etäisyydet ja sijainti, tai johtaa Suomen ympäristö- ja valtiontaloudellisten tavoitteiden vastaiseen lopputulokseen. Energiaverodirektiivin tulee kannustaa uusiutuvan energian käytön lisäämiseen.  

(34) Lisäksi on tärkeätä, että energiaverodirektiivin uudistus toteutetaan tavalla, joka ei häiritse sisämarkkinoiden toimintaa, hidasta fossiilisten polttoaineiden korvaamista liikenteessä ja teollisuudessa sähköllä tai investointeja tuotannon päästövähennyksiin, vääristä kilpailua EU:n ulkopuolisten yritysten eduksi tai lisää verokilpailun riskiä. Hiilivuotoriskin vähentämiseksi lentoliikenteen ja merenkulun osalta on niiden kansainvälisen luonteen vuoksi tavoiteltava ensisijaisesti maailmanlaajuista sääntelyä. Pyrkimyksenä tulee olla päällekkäisyyksien välttäminen, EU:n ja muiden alueiden järjestelmien yhteensopivuus ja globaali hiilen hinnoittelu.  

(35) Ehdotuksen yksityiskohtia koskevina keskeisinä neuvottelutavoitteina suuri valiokunta pitää sen varmistamista, että Suomi pitkien etäisyyksien maana voi jatkossakin soveltaa dieselöljyyn bensiiniä alempaa verokantaa ja säilyttää nykyisen ammattiliikenteessä käytettävän dieselöljyn alennetun verotason kansallisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kuten valtiovarainvaliokunta ja liikennevaliokunta katsovat, moottoribensiinin ja dieselöljyn verotusta ei tule yhdenmukaistaa. Myös sähkön verotason eriyttämismahdollisuus elinkeinoelämän ja kotitalouksien välillä tulee säilyttää. Teollisuuden sähköistymiskehitystä ei tule estää veroluokkia poistamalla. Suuri valiokunta pitää myös tärkeänä säilyttää maatalouden energiaverohelpotukset muun muassa huoltovarmuuden ja elintarvikeomavaraisuuden kannalta.  

(36) Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto muodostaa selkeät kannat esityksiin  veropohjan laajentamisesta vetyyn, turpeeseen ja kiinteisiin biomassapohjaisiin polttoaineisiin ja täydentää kantojaan myös vaikutusarviointien osalta. Vaikutusarvioinnissa on otettava huomioon ehdotusten erillisvaikutusten lisäksi myös muiden 55-valmiuspaketin ehdotusten yhteisvaikutukset ja ohjauskeinojen mahdolliset päällekkäisyydet ja ristiriitaisuudet eri toimialoilla. Suuri valiokunta kiinnittää huomiota myös valtiovarainvaliokunnan näkemykseen siitä, että kysymystä veropohjan laajentamisesta tulisi tarkastella uudelleen, kun on arvioitu riittävän laajasti ilmastovaikutusten ohella Suomen kilpailukyky, verotuottojen kertyminen ja huoltovarmuus. Suuri valiokunta yhtyy valtiovarainvaliokunnan arvioon ja katsoo, että valtioneuvoston kantaa on täsmennettävä jatkokirjeellä. Perustuslain 96 §:ssä edellytetään, että valtioneuvosto hakee EU-asioissa ennakolta eduskunnan hyväksyntää toimintalinjalleen eduskunnan lainsäädäntö- tai budjettivallan piiriin kuuluvissa kysymyksissä. 

Tavoitteiden kiristämistä koskevat ehdotukset

Taakanjakoasetuksen tarkistus (U 55/2021 vp)

(37) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää hyvänä, että taakanjakoasetuksen sovelta-misala on tarkoitus pitää pääpiirteissään ennallaan. On myös perusteltua, että tieliikenne ja rakennusten lämmitys säilyvät edelleen taakanjaon piirissä vuoteen 2030 asti. Samalla on edistettävä sellaista kehityssuuntaa, jossa nykyisenkaltaisen taakanjakosektorin painoarvo EU:n ilmastopolitiikan kokonaisuudessa vähenee.  

(38) Suuri valiokunta pitää Suomelle esitettyä 50 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä kunnianhimoisena. Tämä edellyttää päästöjen merkittävää vähentämistä taakanjakosektorin kaikilla osa-alueilla suunniteltua enemmän ja nopeammin. Valtioneuvoston ja erikoisvaliokuntien (YmVL 33/2021 vp, TaV 47/2021 vp, MmVL 29/2021 vp, LiVL 26/2021 vp) tavoin suuri valiokunta korostaa toimien kustannustehokkuuden ja kansallisen kilpailukyvyn varmistamista ja joustojen merkitystä päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Toimet on toteutettava ruoantuotannon kannattavuutta ja toimialan huoltovarmuutta heikentämättä. Kustannustehokkuuden kannalta on tärkeätä, että nykyisin käytettävissä olevat eri sektoreiden väliset joustot, kuten LULUCF-jousto, ja sektorin sisäiset joustokeinot säilyvät. Päästökaupan ja taakanjakosektorin jousto on toteutettava tavalla, joka ei lisää teollisuuden hiilivuotoriskiä eikä suomalaisen teollisuuden kustannuksia suhteessa muihin jäsenmaihin. Lisäksi on tärkeätä, että päästökauppasektorin kertaluonteista one-off-joustomahdollisuutta kasvatetaan Suomelle ja muille korkeimman kansallisen tavoitteen omaaville jäsenmaille. Kuten valtioneuvosto toteaa, Suomen one-off-jousto on asetettu Suomen aiemman, huomattavasti nykyistä alemman jäsenmaakohtaisen tavoitteen saavuttamisen tueksi, ja Suomelle kohdennetun jouston tasoa on perusteltua tämän vuoksi nostaa.  

LULUCF-asetuksen tarkistus (U 49/2021 vp)

(39) Valtioneuvoston ja erikoisvaliokuntien (MmVL 28/2021 vp, TaVL 45/2021 vp, YmVL 29/2021 vp) tavoin suuri valiokunta suhtautuu LULUCF-ehdotukseen esitetyssä muodossaan myönteisesti. Kuten valtioneuvosto toteaa, maankäyttösektorilla ja nielujen sääntelyllä on merkittävä mutta rajallinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nielut ovat kustannustehokas ja tärkeä tapa vähentää nettopäästöjä ilmakehään lähitulevaisuudessa. Maankäyttösektori on myös avainasemassa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.  

(40) Suuri valiokunta tukee ehdotettua vaiheittaista ja pitkäjänteistä mallia. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää päästövähennysten lisäksi hiilinielujen vahvistamista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ehdotus kannustaa varastojen ja nielujen vahvistamiseen voimassa olevaa lainsäädäntöä paremmin ja mahdollistaa nielujen huomioimisen taakanjakosektorilla joustoina. Lisäksi ehdotus ottaa maankäyttösektorin hiilinielut ja varastot todenmukaisesti huomioon ilmastolaskelmissa eikä luo sellaista tilannetta, jossa jokin maa voi hyötyä Suomen metsänieluista ja jättää niiden avulla päästövähennyksiä tekemättä. Jatkovalmistelussa näitä perusperiaatteita ei saa heikentää. Valmistelussa on varmistettava, että LULUCF-asetus ohjaa maankäyttösektoria vähentämään suunnitelmallisesti päästöjä eikä malli sisällä mahdollisuutta siirtää vastuita yhdestä jäsenvaltioista toiseen. Maakohtaiset sitovat tavoitteet ovat tärkeitä, jotta jäsenvaltioita ja maankäytön eri muotoja kohdellaan oikeudenmukaisella tavalla.  

(41) Talousvaliokunta ja maa- ja metsätalousvaliokunta painottavat valmistelussa myös kestävän maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaamista. Toimet on kohdennettava niin, että ne eivät vähennä suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta tai vaaranna huoltovarmuutta. Metsillä ja metsäteollisuudella on suuri merkitys Suomen ilmastoneutraaliustavoitteelle, työllisyydelle ja taloudelle. Tarkoituksenmukaisesti valituilla metsänhoitotoimilla on mahdollistaa kasvattaa metsien hiilensidontaa ja varmistaa metsien hiilivaraston lisääntyminen. Ympäristövaliokunta, talousvaliokunta ja maa- ja metsätalousvaliokunta pitävät lisäksi tärkeänä sitä, että EU:n nielupolitiikka on toteuttava siten, että se edistää erityisesti korkean jalostusarvon ilmastoystävällisten puupohjaisten tuotteiden tuotantoa. Suuri valiokunta pitää näkemyksiä perusteltuina ja viittaa lisäksi mietinnössä SuVM 1/2021 vp esittämäänsä kantaan siitä, että metsäpolitiikka tulee jatkossakin olla kansallisen päätäntävallan piirissä (kappale 69). 

(42) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että ehdotettu -310 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin EU:n yhteinen velvoittava ja aikaisempaa tavoitetta korkeampi nielutavoite ja sen jyvittäminen jäsenvaltioille ehdotetulla nykyistä yksinkertaisemmalla tavalla on perusteltu EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Suomelle esitetty maankäyttösektorin velvoite -17,754 miljoonasta hiilidioksidiekvivalenttitonnista vuodelle 2030 vastaa Suomen kansallista hiilineutraaliustavoitetta. Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta ei kuitenkaan tue tätä korkeampia tavoitteita.  

(43) Suuri valiokunta suhtautuu ehdotukseen uudesta AFOLU-sektorista erikoisvaliokuntien tavoin alustavan myönteisesti, mutta edellyttää asiasta lisätietoa muun muassa monimuotoisuusvaikutusten huomioimisesta maankäytön kokonaisvaikutuksiin. Suuri valiokunta arvioi, että LULUCF-asetuksen soveltamisalan laajentaminen koskemaan taakanjakosektorin maatalouden metaani- ja typpidioksidipäästöjä vuodesta 2030 alkaen mahdollistaisi maatalouden ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltaisemman tarkastelun, koska tällä hetkellä maatalouden ilmastoimia tarkastellaan osana sekä taakanjako- että LULUCF-sektoria.  

Uusiutuvan energian direktiivin muutokset (U 59/2021 vp)

(44) Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että uusiutuvan energian käyttöä edistetään ja kannattaa esityksessä ehdotettua uusiutuvan energian tavoitteen nostamista jäljempänä kuvatuin reunaehdoin. Kuten ympäristövaliokunta toteaa (YmVL 22/2021 vp), tavoitteiden täyttämisen ei suurelta osin arvioida tuottavan vaikeuksia Suomelle, vaikka sääntelyn ennakoitavuuden kannalta voidaan pitää ongelmallisena sitä, että heti direktiivin täytäntöönpanoajan päätyttyä direktiiviä muutetaan ja siihen ehdotetaan odotettua laajempia muutoksia.  

(45) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että Suomen kannalta ehdotuksen keskeisimmät muutokset kohdistuvat metsäbiomassan käyttöön energian tuotannossa, kestävyyskriteerit mukaan lukien, ja lämmitys- ja jäähdytys- sekä liikennesektoreille.  

(46) Suuri valiokunta katsoo, että neuvotteluissa on varmistettava toimiva sääntelykehikko, joka jättää jäsenmaille tarpeellista joustovaraa ottaa huomioon jäsenvaltiokohtaisia ja alueellisia eroja ja päättää tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista keinoista ja joka ei vaikuta haitallisesti Suomen kilpailukykyyn. Etenkin metsäbiomassaa sekä lämmityssektoria ja liikennettä koskevassa sääntelyssä on syytä huomioida jäsenvaltioiden erityispiirteet, kuten maantieteelliset, ilmastolliset ja energiantuotantoon sekä elinkeinorakenteeseen liittyvät seikat. Lainsäädäntötyössä on myös kiinnitettävä huomiota investointivarmuuteen ja politiikkatoimien ennakoitavuuteen sekä vältettävä hallinnollista taakkaa.  

(47) Erikoisvaliokuntien (YmVL 22/2021 vp, TaVL 40/2021 vp, LiVL 28/2021 vp, MmVL 31/2021 vp) tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että sääntelyssä säilytetään teknologianeutraalisuus siten, ettei sääntelyllä haitata vaihtoehtoisten käyttövoimien ja polttoaineiden kehitystä, investointeja ja käyttöönottoa. Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää selvänä, että myös biopolttoaineita tarvitaan päästövähennysten saavuttamiseksi. Kestävyyskriteerit täyttävien uusiutuvien polttoaineiden raaka-ainevalikoimaa ei tule tarpeettomasti rajoittaa. 

(48) Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin kannatettavana kaskadiperiaatteen soveltamista siten, että metsäbiomassaa käytetään resurssitehokkaasti ensi sijassa tuotteisiin ja materiaaleihin energiakäytön sijasta jäsenvaltiokohtaiset ja alueelliset erot huomioon ottaen. Suuri valiokunta katsoo, että on perusteltua vahvistaa sellaisia ohjauskeinoja, jotka ehkäisevät aineispuun energiankäyttöä, estävät EU:n ulkopuolelta tulevien kestämättömien biomassojen kuljetusta ja käyttöä sekä kiinnittävät aikaisempaa suurempaa huomiota luonnon monimuotoisuuteen. Suuri valiokunta pitää kuitenkin ongelmallisena, että ehdotuksella komissiolle annettaisiin mahdollisuus antaa kaskadiperiaatteen soveltamisesta ja ainespuun käytön minimoimisesta delegoituja säädöksiä, koska kaskadiperiaatetta ei ole uusiutuvan energian käytön yhteydessä vielä tarkkarajaisesti määritelty. Siksi suuri valiokunta suhtautuu ehdotettuun delegoituun säädösvaltaan erittäin kriittisesti ja katsoo, ettei delegointia pidä esitetyssä muodossaan hyväksyä. 

(49) Suuri valiokunta ei pidä ongelmallisena ehdotukseen sisältyviä uusia tavoitteita tietyille liikenteen polttoaineille sekä rakennussektorin, lämmityksen ja jäähdytyksen uusiutuvan energian lisäystavoitteisiin, kunhan sektoreita koskevat erillistavoitteet asetetaan ohjeelliseksi sitovien tavoitteiden sijaan, jotta tarpeellinen kansallinen liikkumavara säilytetään.  

(50) Suuri valiokunta toteaa, että uusiutuvilla polttoaineilla on henkilöautoliikenteen lisäksi keskeinen merkitys erityisesti lentoliikenteen, meriliikenteen ja raskaan liikenteen päästöjen vähentämisessä. Ympäristövaliokunta ja talousvaliokunta painottavat tarvetta edistää RFNBO-polttoaineiden eli niin kutsuttujen sähköpolttoaineiden kehitystä ja käyttöä sekä järjestelmäintegraatiota, sillä näiden polttoaineiden kustannukset ovat vielä korkeita fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. EU-sääntely on toteutettava tavalla, joka luo kysyntää sähköpolttoaineille ja kannustaa yrityksiä investoimaan tutkimukseen, kehitykseen ja tuotantolaitoksiin.  

Energiatehokkuusdirektiivin muutokset (U 48/2021 vp)

(51) Suuri valiokunta pitää tärkeänä edistää EU:ssa energiatehokkuutta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Energiatehokkuustavoitteet ovat lähtökohtaisesti kustannustehokas tapa päästövähennysten toteuttamiseksi. Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää hyvänä tavoitteidenasettamisen lähtökohtaa, jossa jäsenvaltiossa voidaan ottaa huomioon energiatehokkuuteen vaikuttavat kansalliset erityispiirteet, kuten energianhankinnan muutokset, talouden kehitysennusteet ja energiaintensiivisen teollisuuden vähähiilistäminen. 

(52) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että ehdotuksen jatkovalmistelussa on edistettävä sellaisia ratkaisuja, joissa eurooppalaisen ilmastolain tavoitteet hiilineutraaliudesta ja 55 prosentin päästövähennyksistä asetetaan etusijalle. Suuri valiokunta muistuttaa, että Suomella on hiilineutraalisuuden osalta EU:ta selvästi kunnianhimoisempi tavoite eikä tätä tavoitetta saa energiatehokkuusdirektiivin muutoksilla vaarantaa. Energiatehokkuus ensin -periaatteen rinnalla ehdotuksen valmistelussa olisi korostettava vahvemmin päästöttömyys ensin -periaatetta keskeisenä valmistelua ohjaavana periaatteena.  

(53) Suuri valiokunta katsoo, että energiatehokkuusdirektiiviä on muutettava tavalla, joka antaa jäsenmaille mahdollisuuden päästä maakohtaisesti tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla todellisiin päästövähennyksiin. 

(54) Valtioneuvoston ja erikoisvaliokuntien (TaVL 38/2021 vp, LiVL 23/2021 vp, YmVL 28/2021 vp) tavoin suuri valiokunta ei tue komission esittämää mallia sitovasta energiatehokkuustavoitteesta ja energiansäästövelvoitteesta ja arvioi, että ehdotuksien taloudelliset vaikutukset on arvioitu puutteellisesti. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, että nykymuodossaan nämä ehdotukset eivät ole realistisia eivätkä ne ota riittävällä tavalla huomioon jäsenvaltioiden erilaisia olosuhteita, todellista vaikuttavuutta ja toimivuutta lähtötilanteiltaan hyvin erilaisissa jäsenvaltioissa. Myöskään ehdotettua erillissääntelyä julkisten rakennusten peruskorjausvelvoitteesta lähes nollaenergiatasolle ei voida pitää kustannustehokkaana ja oikeasuhtaisena tapana energiatehokkuuden lisäämiseksi, eikä sen osalta ole myöskään huomioitu riittävästi kehitystä, jossa lämmönlähteet tulevat muuttumaan vähäpäästöisiksi ja päästöttömiksi. Edellä esitetystä seuraa, että ehdotuksiin tulee esitetyssä muodossaan suhtautua kriittisesti.  

(55) Suuri valiokunta pitää erikoisvaliokuntien tavoin lisäksi tärkeänä, että jatkovalmistelussa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtötasot ja jo toteutetut kansalliset toimet. Jäsenvaltioille on jätettävä liikkumavaraa edistää energiatehokkuutta kustannustehokkaimmilla ja maakohtaisesti vaikuttavimmilla tavoilla ja ottaa huomioon myös energiatehokkuuteen vaikuttavat kansalliset erityispiirteet, kuten energianhankinnan muutokset ja energiaintensiivisen teollisuuden muut pyrkimykset energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen.  

(56) Asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota myös siihen, ettei ehdotus ota riittävällä tavalla huomioon vetytalouden kasvavaa roolia ja merkitystä päästöjen vähentämisessä. Suuri valiokunta katsoo, että valmistelussa on varmistettava sääntelyn teknologianeutraalisuus ja edistettävä digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille, että energiamurroksessa digitaaliset ratkaisut ja datan tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistavat entistä monimutkaisempien energiajärjestelmien energiatehokkaan hallinnan ja energiatehokkuutta edistävän käyttäjäohjauksen.  

(57) Puolustusvaliokunnan (PuVL 9/2021 vp) tavoin suuri valiokunta toteaa, että jatkovalmisteluissa on varmistettava lisäksi se, että sääntely sisältää asianmukaiset puolustusvoimien toimintaa koskevat poikkeukset. Kansallisen puolustuksen toimintaedellytykset on turvattava.  

Velvoitteiden kiristämistä koskevat ehdotukset

Uusien henkilö- ja pakettiautojen CO2-rajojen kiristäminen (U 52/2021 vp)

(58) Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin hiilidioksidipäästöjen raja-arvojen kiristämistä uusien henkilöautojen ja pakettiautojen päästörajoihin vuosille 2030 ja 2035. Kunnianhimoiset raja-arvot vähentävät liikenteen päästöjä, edistävät liikenteen sähköistymistä Euroopassa ja parantavat nollapäästöisten ajoneuvojen valikoimaa. Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston kantaa siitä, että raja-arvoja voidaan kiristää ehdotettua enemmän. Kuten ympäristövaliokunta (YmVL 27/2021 vp) toteaa, Suomelle liikenteen päästöjen vähentäminen autonvalmistajiin kohdistuvan velvoitteen kautta on edullinen ratkaisu. Mitä tiukemmat autoille asetetut raja-arvot ovat, sitä helpompaa on saavuttaa taakanjakosektorin päästövähennystavoite ja vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite, sillä liikenteen osuus päästöistä on merkittävä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. 

(59) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää Suomen ensisijaisena tavoitteena ehdotuksen kunnianhimon tason varmistamista suhteessa jäsenmaiden taakanjakosektorin 2030 tavoitteisiin sekä EU:n 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseen. Ehdotuksen jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota teknologianeutraalisuuteen ja kustannustehokkuuteen. Suuri valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisissa esitettyyn arvioon siitä, että Suomen tulee tehdä aktiivista vaikuttamistyötä, jotta myös muille puhtaille käyttövoimaratkaisuille jätetään tilaa. Liikenne- ja viestintävaliokunta (LiVL 25/2021 vp) katsoo, että raja-arvosääntelyä tulisi muuttaa siten, että myös kaasukäyttöiset autot ja kehittyneitä biopolttoaineita hyödyntävät energiatehokkaat hybridiautot olisi mahdollista pitää tuotannossa vuoden 2025 jälkeen. Suuri valiokunta pitää näkemystä perusteltuna.  

Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin kehittäminen (U 53/2021 vp)

(60) Suuri valiokunta pitää erikoisvaliokuntien tavoin (LiVL 27/2021 vp, TaVL 46/2021 vp, YmV 25/2021 vp) tärkeänä sitä, että vaihtoehtoisten polttoaineiden ja käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kehittymistä edistetään TEN-T-verkon puitteissa päästövähennys- ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. 

(61) Valtioneuvoston lailla suuri valiokunta suhtautuu myönteisesti tieliikenteen sähköla-tausinfrastruktuurin kehittämiseen. Niin raskaan liikenteen kuin henkilöautoliikenteenkin osalta tarvitaan kansallisia joustoja harvaan asutuilla alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä ja liikennöinti vähäistä. Raskaan liikenteen latausinfrastruktuurin osalta on tärkeää varmistaa se, että latausverkosto kehittyy logistiikka- ja kuljetusketjujen kannalta tarkoituksenmukaisiin paikkoihin ja että sähköverkon kapasiteetti on riittävää niin pidemmän latausajan latauspisteiden kuin nopeidenkin latauspisteiden osalta. Valmistelussa on huomioitava se, että Suomessa on käytössä paljon hyvin raskasta kalustoa ja myös muuta pitkien välimatkojen kuljetuskalustoa, jonka sähköistäminen voi olla — vaativat talviolosuhteet huomioiden — hankalaa. Sääntelyn on mahdollistettava riittävät joustomahdollisuudet, jotta kansalliset erityispiirteet, joita Suomelle ovat erityisesti liikennemäärät, pitkät etäisyydet, harva asutus ja talviolosuhteet, voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla huomioida. Samanaikaisesti on varmistettava se, että yritysten yhtäläiset kilpailu- ja toimintaedellytykset koko EU-alueella säilyvät. 

(62) Suuri valiokunta katsoo, että vetyasemia ja muita lataus- ja tankkausverkkoa koskevien vaatimusten on perustuttava keskeisiltä osin markkinaehtoisuuteen. Siirtymän edistäminen lainsäädännön ja rahoituksen keinoin on kuitenkin vallitsevassa toimintaympäristössä tarpeen. Puuttuva jakeluinfra ei saa muodostua kysynnän esteeksi. Asiantuntijakuulemisissa on katsottu, että vedyn jakeluinfrastruktuuria tulisi kehittää etupainotteisesti raskaan liikenteen tarpeisiin ottaen huomioon myös infrastruktuurin merkitys vetyteknologian markkinoiden kehittymiselle.  

(63) Suuri valiokunta katsoo, että teknologian kehittymisen ja riittävän joustavuuden takaamiseksi on kiinnitettävä huomiota sääntelyn teknologianeutraalisuuden varmistamiseen. Biokaasun rooli on huomioitava ehdotettua paremmin, koska liikennekäyttöön tarkoitettu biokaasu nähdään tärkeänä vaihtoehtoisena käyttövoimana erityisesti raskaassa liikenteessä ja meriliikenteessä. 

(64) Meri- ja sisävesiliikenteen osalta ehdotus sisältää kannatettavia vähimmäisvaatimuksia satamien maasähkölle ja merisatamien nesteytetyn kaasun jakelulle, erityisesti biokaasun potentiaalin näkökulmasta. Lentoliikenteen osalta tavoitteet lisätä maasähkön saatavuutta ovat perusteltuja, mikäli niiden osalta otetaan huomioon lentoasemien liikennemäärät. 

Uusiutuvien polttoaineiden käytön edistäminen lentoliikenteessä (U 50/2021 vp)

(65) Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin toimia, joiden kautta voidaan lisätä uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä lentoliikenteessä. Erikoisvaliokuntien (LiVL 21/2021 vp, TaVL 42/2021 vp, YmVL 24/2021 vp) mukaan uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen on tehokkain tapa päästöjen vähentämiseksi, koska vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten sähkön ja vedyn, käyttöönotto on muita liikennemuotoja hitaampaa.  

(66) Keskeisenä neuvottelutavoitteena suuri valiokunta pitää sitä, että uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä edistetään tavalla, joka vähentää tehokkaasti lentoliikenteen päästöjä ja huomioi alan toimintaedellytykset, kustannustehokkuuden vaatimukset, jäsenvaltioiden saavutettavuuden, erilaiset olosuhteet ja kilpailukyvyn. Suuri valiokunta korostaa myös teknologianeutraalisuuden vaatimusta. Raaka-aineiden ja uusiutuvan polttoaineen tuotannon riittävyyden varmistamiseksi suuri valiokunta katsoo, että polttoaineiden kestävästi tuotettujen raaka-aineiden määrää ei tule perusteettomasti rajata. 

(67) Suuri valiokunta toteaa, että tullessaan voimaan ehdotus voi aiheuttaa merkittäviä kustannusvaikutuksia toimialalle. Siksi valmistelussa on tärkeätä tarkastella kattavasti lentoliikenteeseen vaikuttavien ehdotusten yhteisvaikutuksia. Neuvotteluissa on myös varmistettava, ettei Helsinki-Vantaa-lentoaseman roolia lentoliikenteen tärkeänä solmukohtana heikennetä. Lisäksi on tärkeätä, että EU:ssa lisätään Kansainväliseen siviili-ilmailujärjestöön (ICAO) kohdistuvaa vaikuttamista uusiutuvia lentopolttoaineita koskevien velvoittavien toimenpiteiden hyväksymiseksi. Tämä edistäisi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja vähentäisi riskiä lentoliikenteen globaalin kilpailun vääristymisestä.  

Uusiutuvien polttoaineiden käytön edistäminen meriliikenteessä (U 51/2021 vp)

(68) Suuri valiokunta tukee ehdotuksen tavoitetta lisätä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä. Liikenne- ja viestintävaliokunta (LiVL 24/2021 vp) arvioi, että samalla luodaan edellytyksiä näiden polttoaineiden tuotannolle ja edistetään niiden saatavuutta. Suuri valiokunta katsoo, että uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämiseen tähtäävät toimet on toteutettava tavalla, joka vähentää päästöjä tehokkaasti ja huomioi jäsenvaltioiden kilpailukyvyn. Uusiutuvien polttoaineiden riittävän saatavuuden turvaaminen on olennainen kysymys varmistettaessa jäsenvaltioiden kilpailukykyä ja toimijoiden myönteistä suhtautumista uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoon. Suuri valiokunta näkee tärkeänä vahvistaa EU:n omaa uusiutuvien polttoaineiden tuotantoa, jolla voidaan turvata myös koko Euroopan huoltovarmuutta ja vähentää polttoaineiden tuontiriippuvuutta. 

(69) Suuri valiokunta tukee ehdotettua teknologianeutraalia lähestymistapaa ja sitä, että tavoitteita kiristetään vaiheittain, jotta yrityksillä on mahdollisuus suunnitella investointinsa ja jotta merenkulun puhtaan teknologian käyttöä voidaan tehokkaasti edistää. Talousvaliokunta (TaVL 44/2021 vp) katsoo, että alan kehityksen nopeutta on tässä vaiheessa vaikeaa ennustaa, ja tältä kannalta sääntelyyn voisi olla syytä rakentaa joustomekanismeja, jotka tarvittaessa mahdollistaisivat joustamisen mekaanisesta viiden vuoden välein kiristyvästä tavoitteesta. Ympäristövaliokunta (YmVL 26/2021 vp) korostaa puolestaan sitä, ettei ohjauksen tule olla liian yksityiskohtaista ja rajoittavaa, vaan sen tulee jättää tarpeellista joustoa polttoaineiden riittävyyden varmistamiseksi ja kustannusten optimoimiseksi. Polttoaineiden raaka-ainevalikoimaa ei myöskään saa perusteettomasti rajata. Suuri valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien arvioihin.  

(70) Suuri valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että ehdotuksen jatkovalmisteluissa ja koko-naisedunvalvonnassa tarkastellaan kattavasti meriliikenteeseen vaikuttavien ehdotuksen yhteisvaikutuksia Suomen merenkulun kilpailukyvylle sekä vientiteollisuuden toimialoille. Myös talvimerenkulun erityisolosuhteet, jäävahvisteisten alusten käyttö ja suurempaan polttoaineen kulutukseen liittyvät haasteet on huomioitava ehdotuksessa nykyistä paremmin. Talousvaliokunnan kannan mukaisesti talvimerenkulun erityisolosuhteiden hyvittämisen päästökaupassa on oltava Suomen keskeinen tavoite. Kuten liikenne- ja viestintävaliokunta tuo esille, merenkulun päästövähennyksiä on edistettävä ensisijaisesti globaalin sääntelyn ja standardien kautta tasapuolisten globaalien kilpailuedellytysten varmistamiseksi. EU-sääntelyn on kaikilta osin oltava yhteentoimivaa Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) toimenpiteiden kanssa. 

Vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän tukitoimet

Innovaatioiden edistäminen ja vihreän siirtymän rahoitus (U 60/2021 vp)

(71) Suuri valiokunta toteaa, että 55-valmiuspaketin on muodostettava kokonaisuus, joka tukee vähähiilistä teknologiaa koskevia innovaatioita ja huomioi vihreän siirtymän suuren investointitarpeen. Suuri valiokunta katsoo, että hiilineutraaliin talouteen tehtävät investoinnit vauhdittavat talouskasvua ja työllisyyttä ja lisäävät kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.  

(72) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, että jäsenvaltioiden on tarkoituksenmukaista hyödyntää ilmastotoimissa ja vihreän siirtymän tukemisessa aikaisempaa enemmän päästöoikeuksien huutokauppatuloja (ks. myös YmVL 32/2021 vp, TaVL 50/2021 vp). Suuri valiokunta korostaa valtion talousarviossa noudatettavan yleiskatteisuuden periaatteen merkitystä ja katsoo, että jäsenvaltioiden tulee ensisijaisesti voida valita, kohdistavatko ne ilmastoimiin huutokauppatulonsa vai niitä vastaavan summan. Määrällisesti arvioiden komission ehdotusta ei voida pitää ongelmallisena, sillä Suomen vuosittain ilmastotoimiin kohdistamat budjettivarat ovat jo vuosia ylittäneet monikertaisesti Suomen vuosittaiset huutokauppatulot. 

(73) Suuri valiokunta suhtautuu alustavan myönteisesti esitettyyn innovaatiorahaston koon kasvattamiseen ja sen kattavuuden laajentamiseen vastaamaan laajennettua päästökauppajärjestelmää. Rahaston avulla voidaan tukea vihreää siirtymää, ja se voi tarjota myös Suomen kannalta varteenotettavan rahoituskanavan edistyksellisen teknologian ja innovaatioiden edistämiseksi. On perusteltua, että myös modernisaatiorahasto mukautetaan uusiin ilmastotavoitteisiin, jotta sen kautta rahoitettavat investoinnit ovat yhdenmukaisia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja eurooppalaisen ilmastolain tavoitteiden kanssa. Osana kokonaisratkaisua suuri valiokunta voi tarkastella modernisaatiorahaston koon kasvattamista. 

Ilmastotoimien sosiaalirahasto (U 61/2021 vp)

(74) Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että ilmastotoimien alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen toteutumiseen on kiinnitettävä 55-valmiuspaketin valmistelussa huomiota. Ilman kansalaisten tukea siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan ei voida onnistuneesti saavuttaa. Ilmastopolitiikan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta on tarpeen, että ilmastotoimien mahdollisia haitallisia välittömiä ja välillisiä tulonjakovaikutuksia kompensoidaan etenkin pienituloisille ja haavoittuvassa asemassa oleville. Energia- ja liikenneköyhyyden kehitystä on seurattava myös Suomessa ja tehtävä tarvittavia toimia energia- ja liikenneköyhyyden vähentämiseksi kansallisesti. Asiantuntijakuulemisissa esitettyihin näkemyksiin yhtyen suuri valiokunta ei kuitenkaan pidä komission esitystä ilmastotoimien sosiaalirahastosta toimivana ratkaisuna ja oikeana keinona edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotukseen sisältyy myös merkittäviä ongelmia. 

(75) Suuri valiokunta suhtautuu erikoisvaliokuntien tavoin (VaVL 13/2021 vp, YmVL 34/2021 vp, HaVL 33/2021 vp, TaVL 51/2021 vp, LiVL 23/2021 vp) ehdotukseen ilmastotoimien sosiaalirahastoon esitetyssä muodossaan kielteisesti. Suuri valiokunta katsoo, että Suomi ei voi edistää mallia, jossa EU toimisi jäsenvaltioiden rinnalla suorien sosiaalietuuksien rahoittajana maksamalla EU:n talousarviosta kotitalouksille suoria tulotukia. 

(76) Suuri valiokunta toistaa mietinnössään SuVM 1/2021 vp esittämänsä kannan siitä, että EU-politiikan toteutuksessa valtioneuvoston on varmistettava se, että sosiaalipolitiikka ja -järjestelmät ovat jatkossakin kansallisessa toimivallassa (kappale 138) ja katsoo, ettei tällaisia kysymyksiä tule välillisestikään ehdotetun rahaston kaltaisin järjestelyin siirtää EU:n kautta toteutettaviksi. On jäsenvaltioiden tehtävänä vastata perusturvan vähimmäistasosta kansallisten sosiaaliturva- ja -huoltojärjestelmien kautta. Lisäksi ehdotus lisäisi kohtuuttomasti Suomen maksutaakkaa, ja komission ehdottamat varojenjakokriteerit olisivat myös Suomelle epäedullisia ja epätarkoituksenmukaisia suhteessa rahaston tavoitteisiin. Lisäksi rahasto olisi kooltaan suuri ottaen huomioon äskettäin sovitun monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisvälineen huomattavat lisäpanostukset ilmastotoimiin. Rahastoon sisältyy myös päällekkäisyyden riski EU:n muiden instrumenttien, kuten Euroopan sosiaalirahasto plussan, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) sekä Invest EU, kanssa. 

(77) Suuri valiokunta suhtautuu myös erittäin kriittisesti ehdotettuun voimassa olevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen avaamiseen, sen huomattavan kasvattamiseen ja ennakollisiin sitoumuksiin EU:n tulevalle rahoituskehyskaudelle vuoden 2028 jälkeen. Kuten hallintovaliokunta toteaa, rahasto kilpailisi muiden EU:n rahoitusinstrumenttien kanssa vuoden 2027 jälkeisestä EU:n varojen käytöstä päätettäessä ja voisi vähentää EU:n perussopimusten mukaisten rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston, osuutta EU:n menoista. Esitystä ei voi myöskään tästä näkökohdasta pitää perusteltuna.  

(78) Erikoisvaliokunnat ovat kiinnittäneet perustellusti huomiota myös oikeusperustan riittävyyttä ja ehdotuksen suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteen mukaisuutta koskeviin oikeudellisiin kysymyksiin, joita on selvitettävä erityisen kattavasti ja perusteellisesti. 

(79) Ottaen huomion edellä esitetty kielteinen kanta komission ehdottamaan lähestymistapaan suuri valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto edistää 55-valmiuspaketin tavoitetta alueellisesta ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta siirtymästä ja energia- ja liikenneköyhyyden vähentämisestä muilla keinoilla. Asiantuntijakuulemisissa on katsottu, että jäsenvaltioiden käytössä on muitakin tapoja, joilla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edesauttaa oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Onkin tärkeätä, että 55-valmiuspaketin käsittelyn edetessä tarkastellaan vaihtoehtoisia malleja, jotka ovat kansallisesti hyväksyttävissä. 

(80) Suuri valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että oikeudenmukaista ja vihreää siirtymää tuetaan jo nyt EU-varoin monin eri keinoin. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että näiden jo olemassa olevien lisäpanostusten mahdollinen osittainen uudelleenkohdentaminen mahdollisen liikenteen ja rakennusten päästökaupan negatiivisten vaikutusten kompensointiin energiaköyhyyden näkökulmasta edellyttää lisäselvitystä. Suuri valiokunta katsoo, että jäsenvaltioiden tulisi keskustella myös sellaisista käytänteistä, jotka kannustaisivat jäsenvaltioita hyödyntämään niille kertyneitä huutokauppatuloja myös energia- ja liikenneköyhyyden torjumiseen. 

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTOIMINTA

(81) Suuri valiokunta edellyttää, että eduskunta on pidettävä hyvin informoituna neuvottelujen etenemisestä. Yksittäisiä lainsäädäntöehdotuksia koskevien U-jatkokirjeiden lisäksi suuri valiokunta pitää välttämättömänä, että 55-valmiuspakettia koskevaa E-kirjettä täydennetään neuvottelujen kuluessa jatkokirjelmin, jotta eduskunnalla on koko ajan käytössään ajantasainen kokonaiskuva 55-valmiuspaketin neuvottelutilanteesta, eri esityksiin tehdyistä muutoksista, jäsenvaltioiden asemoitumisesta sekä ehdotuksien erillis- ja kokonaisvaikutuksista.  

(82) Suuri valiokunta toistaa kantansa siitä, että eduskunnalle annetun informaation on oltava kattavaa ja oikea-aikaista siten, että eduskunnalla on tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa kansallisiin neuvottelutavoitteisiin ja sitä kautta neuvottelutulokseen (SuVM 1/2021 vp, kappale 150). Myös jatkokirjelmät on toimitettava eduskuntaan oikea-aikaisesti siten, että eduskunnalla on riittävä aika käsitellä niitä laaja-alaisen valmistelun pohjalta. 

(83) Suuri valiokunta korostaa, että Suomen neuvottelijoiden on vaikutusvallan lisäämiseksi toimittava 55-valmiuspaketin käsittelyssä aktiivisesti ja rakentavasti omia ratkaisumalleja tarjoten ja pidettävä tiivistä yhteyttä kaikkiin keskeisiin toimijoihin Suomen kantojen edistämiseksi. Myös niiden kysymysten osalta, joihin suhtaudutaan kriittisesti, tulisi pyrkiä etsimään ja esittämään vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, jotta voidaan varmistaa se, että 55-valmiuspaketista käytävien neuvottelujen lopputuloksena vuodelle 2030 asetettu 55 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan tai ylitetään. Jäsenvaltioiden ja Euroopan komission lisäksi vaikuttamista on suunnattava Euroopan parlamenttiin, jossa myös suomalaisia Euroopan parlamentin jäseniä on 55-valmiuspaketin valmistelussa keskeisillä paikoilla. Myös vaikuttamistyö edellyttää tiivistä yhteistyötä valtioneuvoston ja eduskunnan välillä.