Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO:n piirissä on vuodesta 2005 lähtien pyritty yhdenmukaistamaan teollismalleja koskeviin hakemuksiin liittyviä menettelyjä. Euroopan unioni on aktiivisesti kannattanut näitä pyrkimyksiä ja mallioikeutta koskevan yleissopimuksen hyväksymistä. WIPO on kutsunut koolle diplomaattikonferenssin, jonka tavoitteena on saada sopimus hyväksytyksi vuoden 2024 loppuun mennessä. Komission 6.6.2024 antaman suosituksen mukaisesti neuvosto valtuutti komission neuvottelemaan Euroopan unionin puolesta mallioikeutta koskevasta yleissopimuksesta. Neuvottelumandaatti hyväksyttiin Coreperissa 18.9.2024 ja kilpailukykyneuvostossa 26.9.2024. Tavoitteena on, että mallioikeutta koskevan yleissopimuksen sopimusteksti hyväksytään ja avataan allekirjoituksille Riadissa Saudi-Arabiassa järjestettävässä diplomaattikonferenssissa 11.— 22.11.2024.
Mallisuoja on immateriaalioikeus, jolla suojataan tuotteen ulkoasua. Mallioikeutta koskevan yleissopimuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa teollismallihakemuksiin liittyviä menettelyjä niin, että yleissopimuksen osapuolina olevissa valtioissa hakemusprosessit olisivat mahdollisimman yhdenmukaiset. Näin voitaisiin helpottaa suunnittelijoiden mahdollisuuksia suojata ja kaupallistaa malleja sekä parantaa mallioikeutta koskevien hakemusmenettelyjen oikeusvarmuutta. Asiantuntijalausuntojen mukaan sopimuksella ei olisi suoria vaikutuksia Suomessa voimassa olevaan mallioikeussuojaan tai mallioikeutta koskeviin menettelyihin.
Valtioneuvoston kirjelmän ja asiantuntijalausuntojen arvioiden mukaan neuvoteltavana oleva kansainvälinen mallioikeussopimus liittyy kauppapolitiikkaan ja kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Toimivallanjako tulee vielä yksityiskohtaisesti arvioitavaksi, kun sopimusteksti on valmis. On kuitenkin selvää, että neuvottelujen tässä vaiheessa yksittäisellä jäsenvaltiolla on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa sopimuksen sisältöön.
Sopimusluonnoksen keskeisten määräysten arviointia
Komission neuvottelumandaatin lähtökohtana on, että kansainvälisen mallioikeussopimuksen määräysten tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaiset EU:n mallioikeutta koskeva sääntelyn kanssa. EU:ssa mallioikeudesta ja sitä koskevista menettelyistä säädetään yhteisömallista annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 6/2002 ja mallien oikeudellisesta suojasta annetussa direktiivissä 98/71/EY.
Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että mallioikeutta koskeva yleissopimus hyväksytään ja että se saadaan voimaan mahdollisimman pian. Valiokunta katsoo myös, että sopimuksen tulee olla selkeä ja tarkkarajainen, jotta se aidosti edistää sille asetettuja kansainväliseen kauppaan ja tasavertaisiin kilpailuedellytyksiin liittyviä tavoitteita. Valiokunta yhtyy myös valtioneuvoston näkemykseen, jonka mukaan EU:n tulee voida liittyä sopimuksen osapuoleksi ja äänestää yhtä monella äänellä kuin sillä on jäsenvaltioita.
Valtioneuvosto katsoo EU:n neuvottelutavoitteen mukaisesti, että sopimukseen ei tulisi sisällyttää erityistä geenivaroja, perinnetietoa tai perinteisiä kulttuuri-ilmaisuja koskevaa ilmoitusvelvollisuutta. Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston kantaa perusteltuna ja toteaa, että yksittäisen jäsenvaltion mahdollisuudet vaikuttaa sopimuksen sisältöön neuvottelujen tässä vaiheessa ovat erittäin vähäiset.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös asiantuntijalausunnoissa esiin tuotuun armonaikaa koskevaan sopimusmääräykseen. Armonajalla tarkoitetaan sitä, että hakija ei menetä oikeutta saada mallisuojaa, vaikka hän on tuonut mallin markkinoille tai muuten julkistanut sen ennen mallisuojan hakemista. EU:n mallioikeutta koskevan sääntelyn mukaan armonajan pituus on 12 kuukautta. Valiokunta katsoo, että myös armonaikaa koskevan sääntelyn tulisi olla yhdenmukaista EU-sääntelyn kanssa.