Hallituksen esityksen tavoitteena on panna täytäntöön kaksi tekijänoikeuksiin liittyvää direktiiviä eli tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790 (ns. dsm-direktiivi) sekä lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavien tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja neuvoston direktiivin 93/83/ETY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2019/789 (ns. verkkolähetysdirektiivi).
Dsm-direktiivin tarkoituksena on modernisoida EU:n tekijänoikeussääntelyä, ja se on hallituksen esityksessä todetun mukaisesti merkittävin uudistus tekijänoikeuden alalla yli kahteenkymmeneen vuoteen. Direktiivissä säädetään mm. tekijänoikeuden rajoituksista (tiedonlouhinta, opetuskäyttö, parodia, kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten käyttö kulttuuriperintölaitoksissa), sopimussuhteista (asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus, oikeus saada selvitys, peruutusoikeus tekijöille ja esittäville taiteilijoille), lehtikustantajan lähioikeudesta sekä suojatun sisällön käytöstä verkkopalveluissa.
Dsm-direktiiviin kuulumattomana elementtinä ehdotetaan tekijänoikeuslaissa säädettäväksi kuvatallenteella esiintyvän esittävän taiteilijan yksinoikeuden laajentamisesta. Muut EU-sääntelyyn kuulumattomat kansalliset säädöstarpeet on siirretty myöhempään valmisteluun.
Verkkolähetysdirektiivissä säädetään lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden verkossa tarjottavista oheispalveluista, televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksestä sekä ohjelmien lähetyksestä suoran siirron menetelmällä. Direktiivin tarkoituksena on viedä EU:n lainsäädäntöä teknologianeutraalimpaan suuntaan.
EU:n säädösehdotusten johdosta on laadittu v. 2016 valtioneuvoston kirjelmät, joista U 63/2016 vp koskee dsm-direktiiviä ja U 61/2016 vp verkkolähetysdirektiiviä. Talousvaliokunta on antanut lausuntonsa ensin mainitussa asiassa (TaVL 3/2017 vp). Talousvaliokunta on todennut tuolloin, että direktiiviehdotukseen on koottu joukko toimenpiteitä, jotka eivät sellaisenaan liity toisiinsa vaan joilla pyritään pistemäisesti paikkaamaan järjestelmän ongelmakohtia, ja että ehdotuksen kokonaisvaikutuksia luovan alan toimintaedellytyksiin ja markkinoiden toimivuuteen on vaikea arvioida. Valiokunta katsoo, että direktiiviehdotukseen kohdistunut toteamus vaikutusten arvioinnin vaikeudesta pätee myös nyt käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen.
Talousvaliokunta toteaa, että sille annetuissa asiantuntijalausunnoissa on esitetty keskenään ristiriitaisia näkemyksiä erityisesti dsm-direktiivin 17 artiklaa ja verkkolähetysdirektiiviä koskevan sääntelyn osalta. Osa lausunnonantajista toteaa, että esitetyt muutokset vastaavat hyvin direktiivien säännöksiä, kun taas toisissa lausunnoissa katsotaan, että ehdotettu sääntely poikkeaa EU-sääntelystä. Monissa asiantuntijalausunnoissa tuodaan esiin hallituksen esityksen vaikutustenarvioinnin puutteellisuus. Lausunnonantajissa on myös herättänyt hämmennystä se, että syksyllä 2021 lausunnolla ollut esitysluonnos on osittain ollut sisällöltään hyvin erilainen kuin nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys.
Valiokunta pitää tärkeänä, että tekijänoikeussääntelyssä otetaan tasapainoisella tavalla huomioon eri osapuolten intressit. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen lainsäädäntö, vaikka direktiivien ja tekijänoikeuslain tulkinta tuleekin todennäköisesti muovautumaan monin osin vasta tuomioistuinten oikeuskäytännön kautta.
Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan tekijänoikeuslainsäädännön tulee olla lähtökohdiltaan mahdollistavaa ja teknologianeutraalia. Talousvaliokunta katsoo, ettei sääntelyssä tule rajoittaa sopimusvapautta siltä osin kuin se ei ole välttämätöntä. Näin ollen esimerkiksi verkkolähetysdirektiivin täytäntöönpanoon liittyvissä säännöksissä kollektiivihallinnoinnin tulee olla ainoastaan täydentävä lisensiointimuoto tilanteissa, joissa direktiivi mahdollistaa suoran sopimisen eri osapuolten välillä.
Talousvaliokunta korostaa aiempia lausuntojaan vastaavasti tekijänoikeusmarkkinoiden tasapainoisten kilpailuolosuhteiden merkitystä. Sisältöjen laillinen saatavuus sekä toimivat ja tasapainoiset tekijänoikeusmarkkinat ovat merkityksellisiä niin luovan alan kuin kuluttajien näkökulmasta.
Ehdotettu tekijänoikeuslain uudistus on syytä saada voimaan niin pian kuin mahdollista, sillä saadun selvityksen mukaan komissio on jo ryhtynyt toimenpiteisiin direktiivien kansallisen täytäntöönpanon viivästyksen vuoksi. Valiokunta katsoo, että tekijänoikeuslain uudistustyötä on syytä myös jatkaa kansallisten muutostarpeiden osalta.