Yleistä
Suomen kestävän kasvun ohjelmassa esitetyillä uudistuksilla ja investoinneilla on tarkoitus vauhdittaa ilmastonmuutoksen torjuntaa, vahvistaa tuottavuutta ja talouden kasvupotentiaalia sekä nopeuttaa tarpeellisia rakennemuutoksia työllisyysasteen nostamiseksi ja tuotannon ja kulutuksen saattamiseksi kestävälle perustalle. Tavoitteena on edistää sekä nopeavaikutteista talouden elpymistä että pitkällä aikavälillä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista.
Keskeisenä osana ohjelmaa on vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittaminen innovatiivisin ratkaisuin ja uuden teknologian avulla. Tärkeänä pidetään osaamistason nostamista sekä vientimahdollisuuksien luomista suomalaisille yrityksille. Lisäksi ohjelmalla halutaan vahvistaa sosiaalista ja alueellista eheyttä sekä yhteiskunnan toipumista koronaviruskriisin kielteisistä vaikutuksista.
Ohjelmassa asetetaan etusijalle hankkeet, jotka vaikuttavat työllisyyteen, kilpailukykyyn, julkisen talouden kestävyyteen sekä nettopäästövähennyksiin, kiertotalouden vahvistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Selonteossa linjatut painopistealueet valmistellaan ja toteutetaan toisiaan tukevasti, jolloin niiden puitteissa on mahdollista korostaa useita tavoitekokonaisuuksia.
Kestävän kasvun ohjelma muodostaa puitteet EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta rahoitettavien uudistusten ja investointien sekä niiden toimeenpanon ja seurannan valmistelulle. Selontekoa yksityiskohtaisempi investointi- ja uudistuskohteet sisältävä Suomen kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma annetaan EU:lle keväällä 2021. Suomessa kansallisesti toteutettavat hankkeet esitetään kehys- ja budjettimenettelyiden yhteydessä.
Valiokunnan kannanotot. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää selonteossa esitettyjä investointi- ja uudistuskokonaisuuksia ja valittuja painopistealueita yleisellä tasolla kannatettavina ja tarkoituksenmukaisina ja ohjelmaa tärkeänä askeleena kohti yhteiskunnan kestävää vahvistamista. Muutos avaa Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia kehittyä vihreän talouden huippuosaajaksi.
Kestävän kasvun ohjelman investointi- ja uudistuskokonaisuuksien valinnassa (priorisoinnissa) vaikuttavuus on keskeinen kriteeri. Vaikuttavuustavoitteita ja ohjelman painopistealueita ei ohjelmassa kuitenkaan aseteta keskenään tärkeysjärjestykseen. Valiokunta katsoo, että ohjelman toteuttaminen edellyttää vielä suunnitelmien täsmentämistä rahoituksen sirpaloitumisen estämiseksi.
Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan uudistusten ja investointiohjelmien sekä painopistealueiden väliset yhteydet jäävät selonteossa ohuiksi, ja niiden tavoitteet saattavat olla osin jopa keskenään ristiriitaisia. Kestävän kehityksen haasteet, kuten vihreä siirtymä ja työmarkkinat ovat vahvasti kietoutuneet toisiinsa, joten valiokunnan mielestä ohjelmassa tulisi priorisoida toimenpiteitä, jotka luovat synergiaetuja näiden välille. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa tähän kiinnitetään vakavaa huomiota.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde ja kohteet jäävät selonteossa paikoin epäselviksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeita ja palveluita tarkastellaan kokonaisuutena niin, että elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ei ehdoteta päällekkäisiä palveluja nykyisten palveluiden rinnalle. Painopisteen on oltava uusissa palveluissa ja toimintavoissa, ja toteuttamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota EU:n tukirahoituksen saatavuuden varmistamiseen.
Painopiste 5: Työmarkkinoiden toiminta ja kohtaanto, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen
Ohjelman viidennessä painopisteessä korostuvat pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpano, TE-palvelujen vahvistaminen ja digiloikka, mukaan lukien yritysyhteistyön ja kansainvälisten rekrytointien edistäminen, äkillisen rakennemuutoksen edellyttämät toimenpiteet, nuorten ja maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyn edistäminen sekä työhyvinvoinnin ja työelämässä olevien työkyvyn edistäminen.
Valiokunta pitää painopisteessä kuvattuja toimia tärkeinä ja tarpeellisina. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että toimenpiteet ovat osin samoja, joita ollaan jo kehittämässä hallitusohjelman mukaisesti, ja pitää tärkeänä, että ohjelman kautta saatavaa rahoitusta ei käytetä hallitusohjelmassa jo sovittujen uudistusten toteuttamiseen.
Kestävän kasvun ohjelman lähtökohtana on kehittää ratkaisuja ensisijaisesti työttömien palveluihin ja siten lisätä työvoiman tarjontaa ja työllisyyttä. Työttömyysturvaan liittyvät kysymykset on rajattu kestävän kasvun ohjelman ulkopuolelle. Valiokunta huomauttaa, että tutkimusnäytön perusteella työttömyyden aikainen toimeentulon lasku alentaa työttömien toimintakykyä, hyvinvointia, itsetuntoa ja luottamusta ympäröivään yhteiskuntaan. Valiokunta tähdentää, että ihmisten toimintakyvyn säilymistä tulee tukea työllisyyspalvelujen lisäksi myös kohtuullisella ja ennakoitavalla työttömyyden aikaisella toimeentulolla.
Työmarkkinoiden toiminta. Vihreän rakennemuutoksen ja ilmaston lämpenemisen tai koronapandemian vaikutuksia työmarkkinoihin ei vielä tunneta. Selvää on, että nämä ilmiöt tuottavat tulevaisuudessa osin myös ennakoimattomia muutoksia työmarkkinoille. Lisäksi vaikutukset saattavat olla eri ryhmille ja yksilöille hyvin erilaisia. Nämä laajat rakenteelliset muutokset tulisi ohjelman vaikuttavuustavoitteissa ottaa nyt esitettyä selkeämmin huomioon. Lisäksi olisi huomioitava työntekijöiden oikeudenmukainen siirtymä sekä mahdolliset siirtymistä ja toimenpiteistä työntekijöille aiheutuvat työllisyys- ja tulonjakovaikutukset.
Valiokunta katsoo, että työmarkkinoiden ja työvoimapalveluiden ratkaisuissa tulee epävarmaan ja ennakoimattomaan työmarkkinatilanteeseen reagoimiseksi tähdätä yksilöllisyyttä, joustavuutta ja resilienssiä lisääviin ratkaisuihin. Tämä edellyttää koulutusta ja investointia uuteen, mutta myös tehokkaita ja toimivia muutosturvan välineitä. Tärkeä osa tätä prosessia on riittävän, luotettavan ja oikea-aikaisen tiedon takaaminen yksilöille ja yrityksille, jotta näiden on mahdollista tehdä järkeviä ratkaisuja nopeasti muuttuvissa tilanteissa.
Työnhakijoiden palvelut. Työllisyyspalveluja kehitetään kestävän kasvun ohjelman mukaan sekä määrällisesti että laadullisesti kohti nk. pohjoismaista työvoimapalvelumallia. Tämä tarkoittaa muun muassa asiakaslähtöisyyttä, monialaista yhteistyötä, yritysyhteistyötä ja kansainvälisyyttä.
Suomi on muihin Pohjoismaihin verrattuna panostanut tähän asti työttömien työllistymistä edistäviin palveluihin varsin vähän. Pohjoismaisessa mallissa työttömän säännöllinen henkilökohtainen ohjaus ja työnhaun tukeminen korostuvat. Valiokunta kannattaa pohjoismaiseen työllisyyspalvelumalliin siirtymistä ja tähdentää samalla, että uudistus edellyttää riittävien henkilöstöresurssien osoittamista TE-palveluihin. Valiokunta muistuttaa, että hyvästäkään palvelumallista ei saada hyötyä, ellei ohjaustyötä resursoida riittävällä tavalla.
Digitalisaatio ja digitaidot. Työnhakijoiden tehokkaat palvelut edellyttävät myös työvoimapalveluiden digipalveluiden kiireellistä kehittämistä. Työmarkkinatori ja muut työttömien nykyaikaiset digipalvelut on saatava mahdollisimman nopeasti käyttöön.
Samalla kun valiokunta tähdentää palvelujen nopean digitalisoinnin tärkeyttä, valiokunta muistuttaa, että yksilöiden digitaidoissa ja mahdollisuuksissa käyttää digitalisoituja palveluita on suuria eroja. Tämä täytyy ottaa huomioon paitsi palvelujen tarjoamisessa myös digitalisaation kehittämisessä.
Koulutus. Kestävän kasvun ohjelman mukaan työn murroksen myötä ammatin vaihtaminen on välttämätöntä yhä useammalle työn murroksen ja erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation vuoksi. Uusissa ammateissa ja tehtävissä vaaditaan selonteon mukaan pääosin korkea-asteen koulutuksen tasoista osaamista, ja ammatillinen koulutus on vaatimuksena vain pienessä osassa uusia tehtäviä. Valiokunta kuitenkin muistuttaa, että tämän lisäksi myös olemassa olevien ammattien työnkuvissa on tapahtunut ja todennäköisesti tapahtuu jatkossakin merkittäviä muutoksia kaikilla koulutustasoilla.
Selonteossa ehdotetaan, että tarvittavan osaamisen varmistamiseksi on toteutettava jatkuvan oppimisen uudistus, lisättävä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja ja nopeutettava opintoihin sijoittumista. Valiokunta pitää ehdotuksia kannatettavina mutta tähdentää, että jatkuvan oppimisen uudistuksen yhteydessä on pidettävä huolta siitä, että koulutusjärjestelmä ei pirstaloidu entisestään, ja varmistettava selkeä osaamisen kartoitus- ja koulutuspalveluiden kokonaisuus.
Lisäksi valiokunta huomauttaa, että on tärkeää tunnistaa myös uudet osaamistarpeet. Vihreä rakennemuutos edellyttää muutoksentekijöiden kouluttamista kaikilla relevanteilla aloilla ja myös täydennyskoulutuksen instituutioissa.
Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajien työllistymistä tuetaan ohjelman mukaan laajentamalla TE-palvelujen ja muiden kotoutumista edistävien palvelujen palvelutarjontaa, vahvistamalla palvelujen laatua ja tehostamalla palveluprosesseja. Lisäksi kehitetään palveluita, jotka tukevat erityisesti maahanmuuttajanaisten kotoutumista, kielen oppimista ja työmarkkinoille pääsyä. Valiokunta pitää toimenpiteitä tarpeellisina ja tärkeinä.
Valiokunta muistuttaa, että maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä, jossa tarvitaan myös yksilöllistä ohjausta ja hyvinkin toisistaan poikkeavia toimenpiteitä. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää myös työmarkkinoista johtuviin työllistymisen esteisiin esimerkiksi tukemalla anonyymin rekrytoinnin yleistymistä.
Kestävän kasvun ohjelmalla pyritään työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisten rekrytointien helpottamiseen ja prosessien nopeuttamiseen. Tässä tarkoituksessa tuotetaan ohjelman mukaan automaatiota hyödyntävä, sujuva ja asiakaslähtöinen työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kokonaisprosessi digitaalista infrastruktuuria vahvistamalla.
Nuorisopaketti. Kestävän kasvun ohjelman nuorisopaketilla vauhditetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille vahvistamalla Ohjaamoiden monialaisuutta sekä tukemalla lastensuojelun jälkihuollon asiakkaiden aikuistumista. Ammatillisen koulutuksen roolia vahvistetaan alueellisiin työllisyystarpeisiin vastaamisessa yhteistyössä TE-toimistojen ja Ohjaamojen kanssa.
Koronapandemia on vaikuttanut erityisesti nuoriin ikäluokkiin ja lisännyt nuorten työttömyyttä rajummin kuin ikääntyneempien ikäluokkien kohdalla. Valiokunta pitääkin Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamista tärkeänä. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa korkeastikin koulutettujen nuorten on vaikea löytää työtä. Valiokunta tähdentää, että nuorten työllistymishaasteiden ratkaiseminen vaatii usein myös sote-palveluja. Kaikissa Ohjaamoissa tulee tarjota myös terveydenhoitajan palveluja.
Koronakriisin aikana työttömiksi jääneet. Valiokunta kiinnittää huomiota koronan ja koronasta aiheutuneiden rajoitusten vuoksi työnsä menettäneiden yrittäjien ja työntekijöiden nopeaan uudelleen työllistämiseen.
Yli 55-vuotiaiden työllisyyden edistämistoimet. Valiokunta toteaa, että iäkkäämpien ikäluokkien työllistymisen edistäminen jää ohjelmassa muita työttömien ryhmiä vähäisemmälle huomiolle. Valiokunta katsoo, että yli 55-vuotiaiden työllistyminen edellyttää laajasti erilaisia toimia työttömyysturvan lisäpäivien eli ns. eläkeputken poistamisen rinnalle.
Työhyvinvointi, tuottavuus ja työkyvyn kehittäminen työelämässä. Kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on edistää työhyvinvointia ja työelämässä olevien työkykyä tavalla, joka tukee työllisyysasteen nostamista ja tuottavuutta. Osatyökykyisten osalta tavoitteena on, että he työllistyvät ja pysyvät työssään entistä paremmin. Osana työelämän kehittämisen kokonaisuutta on tarkoitus luoda kokonaiskuva työhyvinvointiin ja työkykyyn kohdennettavista toimenpiteistä ja niiden työllisyysvaikutuksista ja toteuttaa toimenpidekokonaisuudet. Tavoitteena on lyhyellä aikavälillä tukea Suomen toipumista koronakriisistä ja pidemmällä aikavälillä turvata talouden kehitystä tukemalla työpaikkojen omaa kehittämistoimintaa ja uuden teknologian hyödyntämistä.
Ohjelmassa ei erikseen arvioida koronakriisin vaikutuksia työhyvinvointiin tai työssäjaksamiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koronapandemialla on kuitenkin ollut merkittävä vaikutus erityisesti sote-alan työhyvinvointiin. Sote-alalla työhyvinvointi on vähentynyt ja stressi lisääntynyt merkittävästi. Yleisesti voidaan olettaa, että koronapandemian pitkittyminen lisää sote-sektorilla ongelmien määrää ja niiden vaikutusta henkilöstön fyysiseen ja henkiseen työkykyyn. Samalla sote-muutokseen liittyvä yleinen epävarmuus ja muutosrasitus tulevat heikentämään tilannetta edelleen ennen kuin uuden toimintamallin mukaiset tuottavuus- ja hyvinvointihyödyt toteutuvat. Valiokunta pitää tarpeellisena suunnata toimenpiteitä työhyvinvoinnin vahvistamiseen erityisesti sote-sektorilla mutta myös muilla aloilla.
Valiokunta pitää tärkeänä, että erityisesti työelämän kehittämiseen liittyvää suunnitelmaa ja toimenpidepakettia vielä kehitetään esimerkiksi siten, että ohjelmassa arvioidaan työelämäinnovaatioiden tärkeitä työelämää uudistavia mahdollisuuksia. Työhyvinvoinnin, tuottavuuden sekä työkyvyn kehittäminen voidaan yhdistää vihreään digitalouteen erilaisten kokeilujen ja parhaiden käytäntöjen rakentamisen kautta. Valiokunta katsoo, että rakennemuutoksen hallitsemisesta ja johtamisesta olisi kehitettävissä Suomelle keskeinen kilpailuetu työn murroksessa.
Sukupuolivaikutusten arviointi
Ilmastonmuutoksen torjumisesta, taloudesta ja kuluttamisesta sekä työelämästä puhuttaessa on tärkeää huomioida päätösten vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon. Nämä ovat kaikki yhteiskunnan alueita, jotka tällä hetkellä ovat eri tavoin voimakkaan sukupuolittuneita. Ilman tarkkaa sukupuolivaikutusten arviointia ja toisaalta mahdollisten taloudellisten investointien sukupuolitietoista budjetointia yhteiskunnan epätasa-arvoiset rakenteet ovat vaarassa syventyä tai niitä voi pahimmillaan syntyä lisää.
Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että Suomen kestävän kasvun ohjelmassa uudistusten ja investointien sukupuolivaikutuksia ei ole arvioitu. Ainoa maininta sukupuolivaikutuksista on selonteon sivulla 47, jossa käsitellään maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja työllistymistä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomen kestävän kasvun ohjelman sukupuolivaikutukset arvioidaan asianmukaisella tavalla.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällä hetkellä ei ole saatavilla laajaa tutkittua tietoa siitä, millaisia pidempikestoisia ja mahdollisesti pysyviä vaikutuksia koronaviruskriisillä on työelämään ja tasa-arvoon Suomessa. Jonkin verran on saatavilla alustavia arvioita (esim. Eurostat 2020; GSE 2021; Tilastokeskus 2020) ns. akuutin vaiheen vaikutuksista. Näiden arvioiden perusteella koronaviruskriisin negatiiviset työmarkkinavaikutukset ovat olleet Suomessa pienemmät kuin monissa muissa Euroopan maissa, mutta myös Suomessa negatiiviset vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti tietyille aloille (esimerkiksi matkailu-, tapahtuma- ja ravintola-alat) sekä naisiin ja nuoriin.
Valiokunta toteaa, että tutkittua tietoa tulee lähitulevaisuudessa olemaan nykyistä enemmän. Siksi valiokunta pitää tärkeänä, että kestävän kasvun ohjelman toimenpiteiden konkreettisessa suunnittelussa, kuten myös toimeenpanovaiheessa hyödynnetään tuolloin olemassa olevaa tutkittua tietoa niin koronaviruskriisin seurauksista työelämään ja tasa-arvoon kuin näiden seurausten kohdentumisesta eri työntekijäryhmiin.