Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia (1290/2002) ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia (555/1998). Esityksen mukaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavasta peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusosasta ja ansiopäivärahan korotetusta ansio-osasta luovutaan. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan jatkossa samansuuruista työttömyysetuutta kuin työttömänä ollessa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, ettei liikkuvuusavustusta voida maksaa enää työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla korotettuna, jos työpaikka tai koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 kilometrin etäisyydellä henkilön tosiasiallisesta asuinpaikasta taikka työn tai siihen liittyvän koulutuksen takia tehtyä muuttoa edeltävästä tosiasiallisesta asuinpaikasta. Liikkuvuusavustus on esityksen mukaan jatkossa aina peruspäivärahan suuruinen.
Osittaisen työmarkkinatuen määrää esitetään muutettavan siten, että osittaisen työmarkkinatuen vähimmäismäärä on nykyisen 50 prosentin sijaan 35 prosenttia tuen hakijalle muutoin maksettavasta työmarkkinatuesta. Lisäksi esitetään muutosta työmarkkinatuen hakijan vanhempien, joiden taloudessa hän asuu, tuloina huomioitaviin tuloihin. Vanhempien tuloina ei esityksen mukaan oteta huomioon omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettua omaishoitajan hoitopalkkiota eikä perhehoitolaissa (263/2015) tarkoitettua perhehoitajan hoitopalkkiota, jos toimeksiantosopimusta perhehoidosta ei ole tehty ansaintatarkoituksessa.
Esityksen taustalla on hallitusohjelma, jonka mukaan hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön suositukset ja selvitykset huomioiden. Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki. Yhteen perusturvaetuuteen on tarkoitus siirtyä vaiheittain tukien määräytymisperusteita yhdistämällä. Valmisteluun liittyy hallitusohjelman mukaan työmarkkinatuen, peruspäivärahan, sairauspäivärahan, Kelan kuntoutusrahan ja vanhempainpäivärahojen vähimmäistason yhtenäistäminen ja lapsikorotusten, korotusosien ja suojaosien poisto. Lisäksi hallituksen esityksellä tavoitellaan julkisen talouden vahvistamista 26 milj. eurolla.
Kannustin osallistua työllistymistä edistäväiin palveluihin
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien poistuminen vaikuttaa työttömän tulotasoon palveluiden ajalta. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat 37,21 euroa päivässä ja kuukaudessa keskimäärin 800 euroa. Peruspäivärahassa ja työmarkkinatuessa korotusosa palveluiden ajalta on 5,29 euroa päivässä, joka tekee kuukaudessa keskimäärin 113,74 euroa. Ansioturvassa korotetun ansio-osan suuruus riippuu henkilön tuloista, joiden mukaan ansiopäiväraha määritellään.
Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen. Liikkuvuusavustukseen maksettava korotusosa vastaa suuruudeltaan peruspäivärahan korotusosaa. Liikkuvuusavustusta maksetaan enintään 60 päivältä, joten yksittäiselle saajalle korotusosan poistuminen tarkoittaa yhteensä enintään 317,40 euron menetystä.
Hallituksen esityksessä korotusosien poistumisen arvioidaan voivan heikentää työnhakijan kannustimia osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy hallituksen esityksessä esitettyyn arvioon, kiinnittäen kuitenkin huomiota siihen, että työvoimaviranomaisen palvelut ovat jatkossakin lähtökohtaisesti työttömyysetuuden saajaa velvoittavia ja palveluista kieltäytymisestä tai muusta palvelun laiminlyönnistä voi aiheutua etuusseuraamuksia.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan varsinaista tutkittua tietoa korotusosien vaikutuksista työttömiin työnhakijoihin ei ole. Kannustimien poistumisen oletetaan kuitenkin vähentävän erityisesti sellaisten palveluiden kysyntää, joiden arvioidaan epätodennäköisesti johtavan työllistymiseen. Toisin sanoen vaikutuksen arvioidaan kohdistuvan palveluihin, joiden kysyntää on nykyisin lisännyt siihen osallistumisesta saatava lisäetuus, eikä niinkään palvelusta saatava muu hyöty.
Hallituksen esityksen mukaan on todennäköistä, että työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavien korotusosien poistamisen vaikutus työllisyyteen on merkitykseltään vähäinen. Samoin liikkuvuusavustuksen korotusosan poistamisen vaikutus työllisyyteen arvioidaan vähäiseksi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy tältä osin hallituksen esityksessä esitettyihin arvioihin. Valiokunta toteaa, että muutoksen jälkeenkin työttömillä on mahdollisuus saada liikkuvuusavustusta peruspäivärahan suuruisena ilman korotusosaa. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että korotusosista luopumisesta huolimatta useimpien työttömyysturvalaissa tarkoitettujen työllistymistä edistävien palveluiden ajalta on edelleen mahdollista saada kulukorvausta.
Ennen lain voimaatuloa alkaneet palvelut
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jos työllistymistä edistävä palvelu on alkanut ennen lain voimaantuloa, palvelun ajalta voidaan maksaa peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusosaa tai korotettua ansio-osaa lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta palvelun loppuun saakka, kuitenkin kokonaisuudessaan enintään 200 päivältä. Jos palvelu kuitenkin järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että jaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, korotusosaa tai korotettua ansio-osaa ei makseta palvelujakson ajalta, joka alkaa lain voimaantulosta tai myöhemmin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että myös liikkuvuusavustuksen korotusosaa voidaan maksaa viimeistään 31.12.2024 alkaneeseen työhön tai työhön liittyvään koulutukseen lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta sen koko enimmäisajan.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena edellä kuvattua ratkaisua, jonka mukaan lainsäädäntöön tehtävät muutokset koskevat lähtökohtaisesti vain työllistymistä edistäviä palveluita, jotka alkavat lain voimaantulon jälkeen. Valiokunta toteaa, että tällä suojataan palveluihin osallistuvien työnhakijoiden odotuksia siitä, että palveluun osallistumisen vaikutukset etuusoikeuteen eivät muutu palvelun aikana.