Johdanto

(1) Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta kokoaa yhteen hallitusohjelmaan sekä hallituksen muihin relevantteihin selontekoihin ja strategioihin kirjatut toimet Agenda2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanemiseksi. Sen valmisteluaikataulu yhteensovitettiin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon valmistelun kanssa siten, että edellä mainitut selonteot annettiin eduskunnalle ensin ja niiden linjaukset saatiin mukaan Agenda2030-selontekoon. Lisäksi selonteossa kuvataan eri ministeriöiden pitkäaikaisempaa kestävän kehityksen työtä ennen kaikkea kansainvälisissä verkostoissa. Selonteossa ei ole tehty uusia Suomen kestävän kehityksen politiikkaa ja Agenda2030:n toimeenpanoa koskevia linjauksia, vaan se kokoaa yhteen hallituksen useissa eri politiikka- ja valmisteluprosesseissa päätetyt toimet. 

(2) Ulkoasiainvaliokunta pitää selontekoa kattavana kokonaisuutena, jossa on koottu yhteen kestävyyttä edistäviä kansallisia linjauksia ja konkreettisia toimia. Valiokunta toistaa pitkäaikaisen kantansa Agenda2030:n tärkeydestä sen edustaessa kokonaisvaltaisinta ja tavoitteellisinta kansainvälisen yhteisön ponnistusta ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi ja kestävän kehityksen saavuttamiseksi maailmanlaajuisesti. 

(3) Ulkoasiainvaliokunta keskittyy lausunnossaan erityisesti selonteon globaaliin ulottuvuuteen ja Suomen toimiin kansainvälisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Valiokunta on käsitellyt näitä kysymyksiä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta 4.12.2024 antamassaan mietinnössä (UaVM 14/2024 vp—VNS 3/2024 vp) että erityisesti kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta 12.12.2024 antamassaan mietinnössä (UaVM 15/2024 vp—VNS 4/2024 vp). 

(4) Kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikassa myös Agenda2030:n toimeenpanossa Suomen tulee pitää kiinni tärkeistä arvoista, kuten demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, kansainvälisestä oikeudesta ja ihmisoikeuksista, rauhasta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. 

(5) Ajallisesti on tärkeää suunnata Suomen ja kansainvälisen yhteisön katseet myös jo vuoden 2030 jälkeiseen aikaan ja analysoitava tulevia tarpeita ajoissa kehityshaasteisiin vastaamiseksi. 

Globaali yhteistyö

(6) Valiokunta pitää myönteisenä, että YK:n viimeisimmässä kestävän kehityksen raportissa arvioidaan Suomen saavuttaneen kaikkein parhaiten Agenda2030:n kansalliset tavoitteet sekä sitä, että myös muut Pohjoismaat ovat vahvasti edustettuina rankingissa. Ruotsi on Suomen jälkeen toisena, Tanska kolmas ja Norja seitsemäs. Kestävän kehityksen edistäminen jatkossakin vaatii talouskehityksestä huolehtimista niin kotimaissa kuin kehittyvissä ja kehitysmaissa. Globaalilla tasolla valiokunta korostaa Pohjoismaiden välisen yhteistyön tärkeyttä kestävän kehityksen tavoitteiden yhteiseksi edistämiseksi kehityspolitiikan keinoin. Maiden arvot ja painopisteet kehityspolitiikassa ovat pitkälti samankaltaisia, ja yhteistyöllä voidaan vahvistaa kehitystavoitteiden edistämistä sekä toiminnan vaikuttavuutta multifoorumeilla. 

(7) Toisaalta huolestuttavaa on niin Suomen kuin sen verrokkimaiden toiminnan kielteiset ulkoisvaikutukset ja niiden kuormitus erityisesti ympäristölle sekä se, että maailmanlaajuisesti katsottuna kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta ollaan vielä kaukana ja osittain niiden savuttamisessa on otettu takapakkia. 

(8) Valiokunta pitää tärkeänä, että sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, että Agnda2030 selonteko huomioivat painokkaasti planetaarisen kolmoiskriisin eli ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen. Valiokunta painottaa, että luonnon ja ilmaston eteen tehtävillä toimilla on kiire, sillä ilmastonmuutos ja luontokato etenevät voimakasta vauhtia. Ilmastonmuutos ja kiihtyvä luontokato vaikuttavat konflikteihin kärjistävästi ja vaikuttavat esimerkiksi ruuan tuotantoon ja ruokaturvaan, energiasiirtymiin, huoltovarmuuteen ja tautien esiintyvyyteen. Valiokunta painottaa, että saastumiseen, ilmastonmuutokseen ja luontokatoon vastaaminen sekä ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaativat kunnianhimoisia globaaleja panoksia, yhteistyötä ja kestäviä rahoitusvaihto- ehtoja. (UaVM 14/2024 vp, kpl 29). 

(9) Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvaa kansainvälistä yhteistyötä erityisesti EU:n ja YK:n puitteissa sekä kehitysrahoituksen rahoituspohjan vahvistamista myös uusien kumppanien kanssa. Erityisen tärkeää tämä on nyt, kun Yhdysvaltojen uusi hallinto on käynnistänyt selvitystyön kehitysyhteistyövarojen leikkaamisesta ja jäädyttänyt rahoituksen usealta keskeiseltä järjestöltä. Saadun selvityksen mukaan Yhdysvaltojen osuus vastaa noin 30 prosenttia virallisesta kehitysyhteistyörahoituksesta. Humanitaarisen avun osalta Yhdysvallat maksoi 47 prosenttia globaalista humanitaarisen avun tarpeista vuonna 2024. Rahoituskeskeytysten lisäksi Yhdysvaltojen hallinto on aloittanut 180 päivää kestävän tarkastelun kansainvälisten organisaatioiden (YK-järjestelmä ja kehityspankit) ja sopimuksien osalta sekä vetäytynyt WHO:sta ja YK:n Ihmisoikeusneuvostosta. 

(10) Huomioiden Yhdysvaltojen keskeinen merkitys globaalina kehitysyhteistyö- ja humanitaarisen avun toimijana valiokunta pitää tärkeää, että Suomi osallistuu aktiivisesti samanmielisten rahoittajien kanssa keskusteluun siitä, miten ensisijaisesti tärkeistä tehtävistä pystytään huolehtimaan sekä siitä, miten rahoituslähteitä tarkastellaanja rahoitusvajetta voidaan tasapainottaa, samoin kuin keskeisten intressien ja arvojen vastaiseen työhön voidaan vastata. Valiokunta pitää selvänä, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan jatkossakin työtä laajalla rintamalla niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. On tärkeää panostaa yhteistyösuhteeseen myös Yhdysvaltojen suuntaan. 

(11) Mahdolliset leikkaukset heikentävät myös YK-järjestöjen mahdollisuuksiin toimeenpanna mandaattejaan. Valiokunta korostaa YK-järjestöjen keskeisyyttä ja tärkeyttä Agenda2030:n edistämisessä. On tärkeää, että YK:ssa tehtävä työ on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, mukaan lukien kehityspolitiikan keskiössä jatkossakin. YK-yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet, ja se nauttii laajaa kansansuosiota. YK-järjestöjen rahoituksessa on pyrittävä sellaiseen pitkäjänteisyyteen, joka lisää Suomen vaikutusmahdollisuuksia niissä YK-järjestöissä, joiden toimintaa priorisoimme. Tämän tulee sisältää myös tavoitteet suomalaisten sijoittumiseen erilaisiin YK-tehtäviin. (UaVM 15/2024 vp, kpl 48). 

(12) Valiokunta pitää myönteisenä ja tärkeänä, että selonteossa painotetaan ja huomioidaan EU-tasolla tehtävä työ Agenda2030:n toimeenpanemiseksi. EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä maailman suurin kehitysyhteistyörahoittaja, ja unionin merkittävyys kehityspolitiikan toimijana on huomattava. Valiokunta toistaa pitkäaikaisen kantansa siitä, että Suomen on tärkeää tehostaa ja ajaa kehityspolitiikan tavoitteitaan vahvasti myös EU-tasolla tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi (UaVM 15/2024 vp, kpl 19). Myös EU:n ja Ison-Britannian yhteistyö nousee entistä tärkeämmäksi. 

Rahoitus

(13) Selonteossa on oikein todettu, että vain pieni osa kestävän kehityksen tavoitteista voidaan toteuttaa julkisella kehitysyhteistyörahoituksella. Siihen tarvitaan erityisesti yksityisten pääomien liikkeelle saamista sekä kaikkien maiden omien resurssien tehokkaampaa mobilisointia. Tällä hallituskaudella Suomi pyrkii yhä enemmän vahvistamaan yksityisen sektorin roolia ja osallistumista kehitysyhteistyöhön ja -rahoitukseen. Yhdistämällä julkista ja yksityistä rahoitusta on mahdollista moninkertaistaa kestävän kehityksen kokonaisrahoitusta ja aikaansaada laajempia kehitysvaikutuksia. Valiokunta korostaa erityisesti kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten tärkeyttä huomioiden niiden käytettävissä olevan rahoituksen volyymi ja mahdollisuudet sen kasvattamiseen. Säännöllinen vuorovaikutus järjestöjen ja instituutioiden kanssa on tärkeää samoin kuin niiden päätöksenteko- ja hallintoelimissä vaikuttaminen ja toimiminen. Euroopan tasolla tärkeää on aktiivinen osallistuminen unionirakenteiden lisäksi Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) työhön. Yksityiset ja institutionaaliset sijoittajat tekevät yhä enenevässä määrin sijoituksia kestävän kehityksen käsitteen alla, ja tähän toimintaan tulee vahvistaa yhtenevät kriteerit ja kehittää seurantaa (UaVM 15/2024 vp, kpl 38). 

(14) Ulkoasiainvaliokunta tukee selonteon linjausta yksityissektorin roolin kasvattamisesta kehitysyhteistyössä. On myönteistä, että suomalaisyrityksiä kannustetaan enenevässä määrin tarjoamaan kehitysmaiden markkinoille kehitystä tukevia, kaupallisesti kannattavia ratkaisuja. Tämä on kaikkia osapuolia hyödyttävää toimintaa. Kuten kaikella kehitysyhteistyöllä, myös kehitys- maiden kanssa tehtävällä taloudellisella yhteistyöllä tulee tavoitella Agenda 2030:n mukaisia kestävän kehityksen tavoitteita. On myös tärkeää, että kehitysmaissa toteutettava liiketoiminta on aina yhteiskuntavastuullista. Tässä on tärkeää hyödyntää YK- ja EU-linjauksia asiaan liittyen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi on sitoutunut ihmisarvoisen työn, ILO:n työelämän perusoikeuksien, yritysvastuun sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden (UNGP) edistämiseen.  

Kansalaisjärjestöt, demokratian tila

(15) Kestävän kehityksen tavoite 16 koskee demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämistä. Valiokunta korostaa näiden olevan kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. On tärkeää, että Suomen kehitysyhteistyöllä edistetään näiden edellytysten globaalia toteutumista. Kehitysyhteistyöllä tulee jatkaa Suomen ihmisoikeuspoliittista linjaa muun muassa naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden ja sukupoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi. Valiokunta pitää huolestuttavana demokratian tilan heikkenemistä monessa osassa maailmaa. On tärkeää, että Suomi jatkaa määrätietoisesti työtä tämän tavoitteen edistämiseksi sekä omissa kehitysyhteistyöohjelmissaan että laajasti yhteistyössä muiden maiden ja järjestöjen kanssa. 

(16) Valiokunta korostaa myös elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan merkitystä yhteiskunnallisen kehityksen kannalta ja kiinnittää huomiota suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön merkittävään rooliin Suomen kehityspolitiikassa. Järjestöjen paikallis- ja kenttätuntemus tuo selvää lisäarvoa sektorille. On myös huomioitava, että kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitava apu vahvistaa usein kehittyvien maiden omia kansalaisyhteiskuntia ja tukee demokratiakehitystä näissä maissa. 

(17) Valiokunta toteaa globaali- ja kansainvälisyyskasvatuksen sekä kehitysviestinnän olevan tärkeitä oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Kansalaisjärjestöt ovat tehneet tässä tärkeää työtä. Kansalaisjärjestöjen osaamisen ja kontaktien hyödyntäminen myös yritysten kehitysmaihin suuntautuvassa toiminnassa on tärkeää. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto etsii foorumeja ja tapoja tämän yhteistyön tiivistämiseksi. Yhteistyön kehittäminen myös Suomessa asuvien maahanmuuttajien kanssa on tärkeää. Osallistuminen järjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön on myös yksi tapa ylläpitää ja laajentaa kansainvälisistä asioista kiinnostuneiden kansalaisten määrää Suomessa. (UaVM 15/2024 vp, kpl 47.) 

Arviointi ja osallistaminen

(18) Ulkoasiainvaliokunta korostaa Agenda 2030- toimeenpanosuunnitelmaan sisällytetyn seuranta- ja arviointijärjestelmän tärkeyttä. Arvioinnilla on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden etenemisen seuraamisessa samoin kuin mahdollisten korjausliikkeiden huomaamisessa ja tarvittavien muutosten tekemisessä. 

(19) Valiokunta pitää myönteisenä, että selonteossa esitetty arviointijärjestelmä kytkee Agenda2030:n toteuttamisen niin eduskunnan työhön, politiikan sykleihin kuin myös ministeriöiden suunnittelutyöhön. 

(20) Edellisestä Agenda2030-selonteosta poiketen nykyiseen selontekoprosessiin ei osallistettu kansalaisjärjestöjä eikä kansalaisyhteiskuntatoimijoille annettu mahdollisuutta kommentoida selontekoa luonnosvaiheessa. Valiokunnan mielestä tämä olisi ollut perusteltua, erityisesti huomioiden kuinka selonteossa tuodaan esiin kansalaisyhteiskunnan sekä osallistavan demokratian ja luotettavan julkisen viranomaistoiminnan merkitys. On myönteistä, että selonteon mukaan YK:lle annettavan Agenda2030:n kansallista toimeenpanoa käsittelevän kansallisen maaraportin valmisteluun osallistuu valtionhallinnon ohella laaja joukko sidosryhmiä, kuten esimerkiksi Kestävyyspaneeli, Nuorten Agenda2030 -ryhmä ja kestävän kehityksen toimikunnan jäsenistö.