Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikostorjunnasta Tullissa annetun lain (623/2015) salaista tiedonhankintaa koskevaa 3 lukua. Tullin rikostorjuntalakiin ehdotetaan tehtäväksi soveltuvin osin samat muutokset, jotka on tehty aiemmin pakkokeinolakiin (HaVL 37/2022 vp — HE 217/2022 vp), poliisilakiin (HaVM 42/2022 vp — HE 275/2022 vp) ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin (HaVM 3/2023 vp — HE 7/2023 vp). Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan myös Puolustusvoimien rikostorjuntaa koskevan sääntelyn muuttaminen (HaVL 1/2024 vp — HE 82/2023 vp).  

Valiokunta on edellä mainituissa aiemmissa kannanotoissaan pitänyt perusteltuna, että salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskevia säännöksiä uudistetaan yhdenmukaisesti ja että sääntely on tältä osin mahdollisimman samansisältöistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Tullin rikostorjuntalain salaisten tiedonhankintakeinojen sääntely on yhdenmukaista pakkokeinolain, poliisilain ja Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain vastaavan sääntelyn kanssa. 

Salaisia tiedonhankintakeinoja voidaan käyttää pääasiassa samojen edellytysten perusteella rikosten estämiseen kuin salaisia pakkokeinoja rikosten selvittämiseen. Asiallisesti samojen keinojen sääntelyssä ei ole tarkoituksenmukaista olla perusteettomia eroja. PTR-viranomaiset (poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos) tekevät tiivistä yhteistyötä rikostorjunnassa. Esitutkintaviranomaisten käytössä olevien tiedonhankintakeinojen yhdenmukainen sääntely on keskeistä toimivan viranomaisyhteistyön näkökulmasta. Selkeä ja johdonmukainen sääntely lisää paitsi käsittelyn tehokkuutta myös tiedonhankintakeinojen kohteena olevien yhdenvertaista kohtelua. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, että Tulli voi muiden rikostorjuntaviranomaisten tavoin hoitaa tehtävänsä tehokkaasti myös jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.  

Tullin rikostorjuntalakia sovelletaan Tullin tehtävänä oleviin toimiin tullirikosten estämiseksi, paljastamiseksi, selvittämiseksi ja tullirikoksista epäiltyjen syytteeseen saattamiseksi. Tullin toimivaltuuksia rikostorjunnassa rajaa tullirikoksen määritelmä. Tullirikoksella tarkoitetaan rikosta, jolla rikotaan sellaista tullilain (304/2016) tai muun lain säännöstä, jonka noudattamisen valvonta tai täytäntöönpano on Tullin tehtävänä, tullimieheen kohdistuvaa haitantekoa virkamiehelle ja niskoittelua tullimiestä vastaan, laitonta tuontitavaraan ryhtymistä sekä sellaista rikosta, johon sisältyy omaisuuden maahantuontia, maastavientiä tai Suomen kautta kuljettamista. Tulli on esitutkintalaissa tarkoitettu esitutkintaviranomainen. 

Keskeisimmät muutosehdotukset liittyvät televalvonnasta päättämiseen, peiteltyyn tiedonhankintaan tietoverkossa, ns. näppäimistökuunteluun ja ylimääräisen tiedon käyttämiseen. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomioin.  

Televalvonnasta päättäminen

Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 4 §:ssä säädettyjä televalvonnan käytön edellytyksiä ei hallituksen esityksessä ehdoteta muutettaviksi. Televalvonnasta päättämistä koskevaan 3 luvun 6 §:ään ehdotetaan tehtäviksi vastaavat muutokset, jotka on tehty aiemmin pakkokeinolakiin, poliisilakiin ja Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalakiin. Televalvonnasta päättää jatkossakin tuomioistuin pidättämiseen oikeutetun tullimiehen vaatimuksesta. Lupaa televalvontaan ei ehdotuksen mukaan kuitenkaan enää pääsääntöisesti rajoiteta tiettyihin luvan hakemisen hetkellä tiedossa oleviin teleosoitteisiin tai telepäätelaitteisiin, vaan tuomioistuin voi myöntää luvan yleisesti tietyn henkilön hallussa tai käytössä oleviin teleosoitteisiin tai telepäätelaitteisiin. Televalvontaluvan henkilösidonnaiseksi muuttamisen arvioidaan vähentävän jonkin verran lupakäsittelyjen määrää tuomioistuimissa.  

Pidättämiseen oikeutetun tullimiehen on tehtävä toimenpiteen kohteena olevista osoitteista tai laitteista erillinen päätös, jossa nimenomaisesti perustellaan syyt niiden valitsemiselle. Perusteluvelvollisuus tarkentuu tältä osin nykyisestä. Lisäksi salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä ilmoittamista koskevaa säännöstä täsmennetään niin, että tiedonhankinnan kohteelle televalvonnasta tehtävässä ilmoituksessa on yksilöitävä toimenpiteen kohteena olleet teleosoitteet ja telepäätelaitteet. Tällä on merkitystä tiedonhankinnan kohteen oikeusturvatakeiden ja tuomioistuimen tiedonsaannin kannalta, sillä asiasta on jatkossakin ilmoitettava kirjallisesti luvan myöntäneelle tuomioistuimelle.  

Peitelty tiedonhankinta tietoverkossa

Tulli saa ehdotetun 3 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kohdistaa henkilöön peiteltyä tiedonhankintaa tietoverkossa tullirikoksen estämiseksi, jos henkilön lausumien tai muun käyttäytymisen perusteella voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Valiokunta on jo aiemmin todennut, että Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvien rikosten valmistelu on siirtynyt yhä enemmän tietoverkkoihin ja kansainvälistynyt, mikä on vaikeuttanut rikosten estämistä ja selvittämistä. Myös Tullin toimialalla rikollinen toiminta on siirtynyt nopeasti tietoverkkoihin ja rikoksia valmistellaan ja toteutetaan tietoverkkojen avustuksella. Tullin on toimittava aktiivisesti tietoverkoissa, jotta se voi estää tällaisia rikoksia tehokkaasti ja tarvitsee tietoverkoissa käytössä olevia tiedonhankintakeinoja.  

Valiokunta katsoo, että ehdotettu toimivaltuus tehostaa mahdollisuuksia puuttua tietoverkoissa valmisteltaviin rikoksiin, mikä edesauttaa osaltaan myös reaalimaailmassa tehtävien rikosten estämistä. Tullilla on jo nykyisin pakkokeinolain 10 luvun 14 §:n säännöksen nojalla mahdollisuus käyttää vastaavaa toimivaltuutta rikoksen selvittämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että tehtävää suorittavien tullimiesten perehtyneisyys toimivaltuuden käyttöön varmistetaan riittävällä koulutuksella. 

Näppäimistökuuntelu

Näppäimistökuuntelua koskeva Tullin rikostorjuntalain sääntely ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan hiljattain muutettua pakkokeinolain, poliisilain ja Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain sääntelyä. Tarkoituksena on mahdollistaa näppäimistökuuntelu teknisenä kuunteluna silloin, kun kuuntelu kohdistuu pelkästään laitteen näppäimistöön viestin sisällön selvittämiseksi eikä kuuntelulla saada tietoa siitä tilasta, jossa kyseinen laite sijaitsee. Tulli saa ehdotetun 3 luvun 13 §:n 3 momentin säännöksen mukaan kohdistaa pelkästään tekniseen laitteeseen kohdistuvaa teknistä kuuntelua laitteen sijaintipaikasta riippumatta. Teknistä kuuntelua ei muutoin saa kohdistaa vakituiseen asumiseen käytettävään tilaan.  

Ylimääräisen tiedon käyttäminen

Ylimääräisellä tiedolla tarkoitetaan televalvonnalla, tukiasematietojen hankkimisella ja teknisellä tarkkailulla saatua tietoa, joka ei liity rikokseen tai vaaran torjumiseen taikka joka koskee muuta rikosta kuin sitä, jonka estämistä varten lupa on annettu tai päätös on tehty. Pakkokeinolain ja poliisilain säännöksiä on muutettu niin, että ylimääräistä tietoa saa käyttää säädettyjen edellytysten täyttyessä myös silloin, kun on kyse huumausainerikoksesta. Valiokunta viittaa poliisilain muuttamista koskevaan mietintöönsä (HaVM 42/2022 vp), jossa on selostettu esimerkiksi perustuslakivaliokunnan asiaan liittyvää lausuntokäytäntöä. Valiokunta pitää perusteltuna, että ylimääräistä tietoa voidaan ehdotetuin tavoin käyttää myös tullirikoksena pidettävän huumausainerikoksen selvittämiseen, jos ylimääräisen tiedon käyttämisellä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. 

Törkeän huumausainerikoksen johdosta tehdyssä telekuuntelussa kertyneen ylimääräisen tiedon käyttäminen tullirikoksena pidettävän huumausainerikoksen selvittämiseksi ei ole nykyisen sääntelyn mukaan mahdollista. Esimerkiksi telekuuntelutallennetta voidaan käyttää todisteena telekuunteluluvan kohteena ollutta törkeästä huumausainerikoksesta syytettyä kohtaan, mutta ei samaan asiakokonaisuuteen liittyvän huumausainerikoksen osalta. Valiokunta toteaa, että huumausainerikokset liittyvät monessa tapauksessa vakavampien rikosten tekemiseen tai samaan rikoskokonaisuuteen. Niiden voidaan katsoa kuuluvan perustuslain 10 §:n 4 momentissa tarkoitettujen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavien rikosten piiriin. Tietoverkkojen avustuksella toteutettavissa tullirikoksissa maahan tuotavat lähetykset jaetaan kiinnijäämisriskin pienentämiseksi useisiin lähetyksiin. Tällöin erityisesti tapauksen paljastuessa ja selvittämisen alkuvaiheessa tapauskokonaisuuden laajuus ei ole tutkivan viranomaisen tiedossa. Tällöin ylimääräisen tiedon käyttäminen on tärkeää kokonaisuuden hahmottamiseksi ja selvittämiseksi. 

Ilmoitusvelvollisuus

Valiokunta pitää tärkeänä, että rikostorjunnan yleisviranomaisena toimiva poliisi saa riittävän ajoissa tietoonsa muilla esitutkintaviranomaisilla vireillä olevat toimet vakavien rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Myös salaisten tiedonhankintakeinojen ja salaisten pakkokeinojen käyttämisestä on tärkeää saada tieto viranomaisten päällekkäisen toiminnan estämiseksi ja tilannekuvan muodostamiseksi. Hallintovaliokunta on muutoinkin korostanut sujuvan viranomaisten välisen tiedonkulun keskeistä merkitystä.  

Tiedonkulku muilta viranomaisilta poliisille on pyritty varmistamaan ilmoitusvelvollisuutta koskevilla säännöksillä. Valiokunnan huomiota on asiantuntijakuulemisessa kiinnitetty siihen, että rikostorjuntaviranomaisten ilmoitusvelvollisuutta koskeva sääntely poikkeaa eräiltä osin toisistaan.  

Tullin on voimassa olevan lain 2 luvun 2 §:n mukaan ilmoitettava poliisille tietoonsa tulleesta vakavasta rikoksesta ja käynnistämästään toimenpiteestä sellaisen rikoksen selvittämiseksi. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvista rikoksista ja ilmoituksen käytännön toteutuksesta sovitaan Tullin ja poliisin välisessä yhteistoiminnassa. Voimassa oleva säännös ei nimenomaisesti koske Tullin käynnistämiä toimenpiteitä tullirikoksen estämiseksi tai salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöä. Tullin ilmoitusvelvollisuutta ei ehdoteta hallituksen esityksessä muutettavaksi. 

Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 7 §:n mukaan Rajavartiolaitoksen on ilmoitettava poliisille rikoksen estämiseen ja selvittämiseen liittyvän toiminnan aloittamisesta sekä siihen liittyvien salaisten tiedonhankintakeinojen ja salaisten pakkokeinojen käyttämisestä. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa Puolustusvoimien rikostorjuntaa koskevassa sääntelyssä ehdotetaan, että Pääesikunnan rikostorjuntaa hoitavien virkamiesten on ilmoitettava poliisille Pääesikunnan tutkittavaksi kuuluvista sotilasrikoksista, käynnistämästään toimenpiteestä rikoksen paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä ilman aiheetonta viivytystä salaisten pakkokeinojen tai salaisten tiedonhankintakeinojen käyttämisestä. Valiokunta on lakiehdotusta käsitellessään todennut, että ilmoituskynnyksen tulee olla riittävän matala, jotta poliisi voi tarvittaessa käyttää otto-oikeuttaan (HaVL 1/2024 vp). 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että Tullin rikostorjuntalakiin ehdotetaan tehtäväksi vain välttämättömät muutokset sääntelyn saattamiseksi yhdenmukaiseksi pakkokeinolain, poliisilain ja Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain muuttuneen sääntelyn kanssa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan voimassa olevan lainsäädännön sekä poliisin ja Tullin välisten yhteistyö- ja tiedonvaihtorakenteiden on esityksen valmistelussa katsottu varmistavan riittävän tiedonvaihdon myös salaisten tiedonhankintakeinojen käytön osalta. Toiminnan päällekkäisyyksiä pyritään käytännössä ehkäisemään esimerkiksi kuukausittaisten yhteistoimintakokousten ja yhteiskäyttöisten tietojärjestelmien avulla.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen PTR-yhteistyötä jatkuvasti kehitetään. Valiokunta pitää perusteltuna, että esimerkiksi tämän kehittämistyön yhteydessä arvioidaan, onko nykyinen ilmoitusvelvollisuutta koskeva sääntely riittävän kattavaa yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi ja päällekkäisen toiminnan välttämiseksi myös muuttuneessa turvallisuus- ja sääntely-ympäristössä vai tuleeko rikostorjuntaviranomaisten ilmoitusvelvollisuutta koskevaa sääntelyä joiltain osin yhdenmukaistaa.  

Siirtymäsäännös

Hallituksen esityksen perusteluissa (s. 23) todetaan, että lakiin ehdotetaan siirtymäsäännöstä, jonka mukaan lain voimaan tullessa voimassa oleviin salaisiin tiedonhankintakeinoihin sovelletaan uuden lain säännöksiä. Siirtymäsäännös on saadun selvityksen mukaan kuitenkin jäänyt epähuomiossa pois lakiehdotuksesta. Valiokunta toteaa, että vastaava siirtymäsäännös sisältyy myös samaan asiakokonaisuuteen liittyviin lakeihin poliisilain (492/2023) ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta (990/2023). Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen voimaantulosäännöstä täydennetään mainitulla siirtymäsäännöksellä.