Yksinoikeusjärjestelmästä

Rahapeleistä säädetään maassamme arpajaislainsäädännössä, ja rahapelit sisältyvät arpajaisten yläkäsitteeseen. Suomen voimassa oleva arpajaislaki (1047/2001) perustuu yksinoikeusjärjestelmään. Maamme rahapelipolitiikka on jo yli 70 vuoden ajan pohjautunut siihen lähtökohtaan, että samat rahapeliyhteisöt ovat yksinoikeudella toimeenpanneet rahapelejä. Nykyinen vuoden 2001 laki on vielä voimaan tulleessaan perustunut lähinnä valvonnallisista syistä ja lupamenettelyn ohjausvaikutuksista johtuen toimilupajärjestelmään (HE 197/1999 vp). 

Vuoden 2001 arpajaislakia on kuluvan vuosikymmenen taitteessa uudistettu laajemmin kahdessa eri vaiheessa (HaVM 7/2010 vp — HE 96/2008 vp ja HE 212/2008 vp; HaVM 32/2010 vp — HE 207/2010 vp). Kysymys on ollut yksinoikeusjärjestelmän perustan vahvistamisesta ja samalla rahapelihaittojen torjunnan tehostamisesta. Mainitun uudistuskokonaisuuden jälkimmäisessä vaiheessa on luovuttu toimilupajärjestelmästä ja siirrytty lakisääteiseen yksinoikeusjärjestelmään. Voimassa olevan lain nojalla valtion kokonaan omistamalla Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien toimeenpanemiseen. Yksinoikeus raha-automaattien käytettävänä pitämiseen, kasinopelien toimeenpanemiseen ja pelikasinotoimintaan on puolestaan Raha-automaattiyhdistyksellä (RAY), joka on julkisoikeudellinen yhdistys ja jonka hallituksessa valtiolla on määräysvalta. Fintoto Oy on raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippos Oy:n kokonaan omistama osakeyhtiö, jolla on yksinoikeus totopelien toimeenpanemiseen. Valtiolla on määräysvalta Fintoto Oy:n hallituksessa. 

Ahvenanmaan maakunnassa arpajaislainsäädäntö kuuluu maakunnan itsehallintolain (1144/1991) nojalla maakunnan omaan lainsäädäntövaltaan. Ålands Penningautomatförening (PAF) vastaa maakunnassa muiden rahapelien kuin raha-arpajaisten ja veikkauspelien toimeenpanosta yksinoikeudella Ahvenanmaan maakunnan myöntämällä luvalla. PAF toimeenpanee rahapelejä myös Itämeren niillä matkustaja-aluksilla, joiden kotisatama on Ahvenanmaan maakunnassa. Selvyyden vuoksi hallintovaliokunta toteaa, ettei käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen sisältyvillä lakiehdotuksilla säännellä rahapelitoimintaa Ahvenanmaan maakunnassa eikä mainituilla Itämeren matkustaja-aluksilla. 

Valiokunta toteaa tarkoituksena olevan, että vastaisuudessa vuoden 2017 alusta lukien rahapelejä toimeenpanee arpalaislain nojalla vain yksi valtion kokonaan omistama yhtiö, Veikkaus Oy. Ensiarvoisen tärkeää on, että muutoksella kyetään varmistamaan suomalaiseen yksinoikeusjärjestelmään perustuvan rahapelijärjestelmän säilyttäminen ja vahvistaminen. Valiokunta yhtyy hallituksen esityksessä lausuttuun, että suomalainen rahapelijärjestelmä turvaa parhaalla mahdollisella tavalla rahapeleihin osallistuvien oikeusturvan estämällä peleihin liittyvät väärinkäytökset sekä ehkäisemällä ja vähentämällä rahapelaamiseen liittyviä taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tämä on rahapelipolitiikkamme keskeisin lähtökohta. 

Saadun selvityksen mukaan hallituksen esityksen pohjalta on tarkoitus säätää tässä vaiheessa ainoastaan välttämättöminä pidettävät laintasoiset säännökset kolmen rahapeliyhteisön rahapelitoimintojen yhdistämiseksi. Muu tarpeelliseksi katsottava sääntely valmistellaan erikseen. 

Rahapelitoiminnan kehittäminen yksinoikeusjärjestelmässä

Veikkaus Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto Oy saavat toimeenpanna ainoastaan omaan toimialaansa kuuluvia rahapelejä. Yksinoikeusjärjestelmässä rinnakkaisten toimijoiden tarjoamat rahapelit eivät saa olla ominaisuuksiltaan päällekkäisiä ja niiden on erottava riittävästi toisistaan, koska useamman toimijan yksinoikeusjärjestelmässä ei voi olla keskinäistä kilpailua.  

Tilanne on kuitenkin yhä enemmän muuttumassa siten, että rahapelien nopeutuminen ja pelimyynnin monikanavaisuus muokkaavat edelleen merkittävästi pelitarjontaa ja kuluttajien pelikokemusta. Valiokunta toteaa, että rahapelialan kehitys on johtamassa pelien samankaltaistumiseen erityisesti sähköisessä toimintaympäristössä. Lisäksi on huomattava, että sähköisellä kansainvälisellä rahapelitarjonnalla on valtioiden rajat ylittävä luonne, minkä johdosta rahapelejä on saatavilla uusissa jakelukanavissa ajasta ja paikasta riippumatta.  

Valiokunta katsoo, että nykyisin voimassa olevat arpajaislain säännökset soveltuvat huonosti toimintaympäristön kehityksen mukanaan tuomaan uudentyyppiseen rahapelitarjontaan ja kysyntään. Valiokunta korostaa, että useamman toimijan yksinoikeusjärjestelmässä välttämätön tiukka reviirijako kolmen yksinoikeustoimijan välillä kaventaa mahdollisuutta uudistaa pelitarjontaa. Tämän vuoksi suomalaisen rahapelitarjonnan edellytykset pysyä mukana kehityksessä heikkenevät seurauksin, että kanavointikyky valvottuun ja korkean kuluttajansuojan piirissä olevaan kotimaiseen rahapelitarjontaan vaarantuu. Samalla uhkaa vaarantua koko yksinoikeusjärjestelmän olemassaolo ja sen keskeisin tavoite, rahapelihaittojen ehkäiseminen.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että kolmen yksinoikeustoimijan rahapelitoimintojen yhdistämisellä kyetään ehkäisemään eri toimijoiden keskinäisen kilpailuasetelman syntyminen. Esityksen tavoitteena onkin Suomen rahapelipoliittisten tavoitteiden kannalta hyväksi havaitun yksinoikeusjärjestelmän ylläpitäminen ja vahvistaminen. Valiokunta tähdentää, että hallituksen esitykseen sisältyvien arpajaislain muutosehdotusten hyväksymisellä tuetaan yksinoikeusjärjestelmän kehittämistä mahdollistamalla nykyaikainen pelitarjonta ja edistetään siten yksinoikeusjärjestelmän elinvoimaisuutta. Lainmuutoksilla turvataan suomalaiselle uudelle rahapeliyhtiölle mahdollisuus kehittää vastuullisesti pelitarjontaansa voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä puolestaan vahvistaa kykyä kanavoida rahapelikysyntää kotimaiseen lailliseen ja valvottuun rahapelitarjontaan myös tulevaisuudessa. Valiokunta painottaa, että uudistettavassa yksinoikeusjärjestelmässä voidaan parhaalla tavalla varmistaa se, että suomalainen pelitarjonta vastaa yksinoikeusjärjestelmän oikeuttamisperusteita eli että se on yhteensopiva rahapelipoliittisten lähtökohtien — taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisyn ja väärinkäytösten torjunnan — sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa.  

Valiokunta toteaa edellä lausuttua täydentäen, että hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sallittujen rahapelien toimeenpanomuotojen määritelmiä rahapelialan kehitystä vastaavaksi. Uusi rahapeliyhtiö voi siten säädettävän lain perusteella toimeenpanna myös uudentyyppisiä virtuaalisesti toteutettuja rahapelejä sekä eri rahapelien yhdistelmiä. Sallitut toimeenpanomuodot luetellaan edelleenkin tyhjentävästi arpajaislaissa. Se, että yhden yksinoikeustoimijan mallissa ei enää ole tarpeen määritellä peliyhteisökohtaisia pelimuotoja, ei poista tarvetta määritellä myös vastaisuudessa laillisesti tarjottavia pelimuotoja. Näiden pelimuotojen määrittelyn velvoittavasta luonteesta johtuen niistä on säädettävä lain tasoisesti. Sääntelyllä myös ennakollisesti ohjataan pelikehitystä rahapelipoliittisesti hyväksyttävään suuntaan.  

Valiokunta toteaa tässä yhteydessä saamaansa selvitykseen viitaten, että arpajaislakiehdotukseen (3 §) sisällytetyt rahapelien ja niiden toimeenpanomuotojen määritelmät on valmisteltu yhteistyössä sisäministeriön, rahapeliyhteisöjen ja Poliisihallituksen arpajaishallinnon kanssa. Määritelmät muodostavat Suomessa laillisesti toimeenpantavien rahapelien määritelmällisen kehikon, ja ne ovat lainsäädännöllinen perusta kutakin pelimuotoa varten annettaville sisäministeriön asetuksille. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä, että eri rahapelimuotojen määritelmät ja niiden pohjalta annettavat pelisääntöasetukset muodostavat merkittävän rahapelipoliittisen ohjausinst-rumentin. 

Valiokunta tähdentää vielä erikseen, ettei yksinoikeusjärjestelmän pääasiallisena tarkoituksena ole eikä Euroopan unionin oikeuden näkökulmasta saakaan olla yleishyödyllisen tai yleisen edun mukaisen toiminnan rahoitus. Tuottojen käyttäminen yleishyödylliseen toimintaan voi olla ainoastaan järjestelmän suotuisa liitännäisseuraus. Euroopan unionin lainsäädännön tarkemman sisällön osalta valiokunta viittaa hallituksen esityksen perusteluissa lausuttuun. Valiokunta toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan julkisen vallan tiukassa valvonnassa oleva yksinoikeusjärjestelmä voi olla tehokas keino hallita rahapeleihin liittyviä vaaroja. Erityisen olennaista on kyetä myös käytännössä osoittamaan, että kansallinen järjestelmämme ehkäisee ja vähentää rahapelihaittoja tehokkaasti. Tämän vuoksi valiokunta korostaa, että myös kansallisesti on välttämätöntä arvioida yksinoikeusjärjestelmäämme jatkuvasti EU-oikeuden kannalta. 

Pelihaittojen torjunta

Hallintovaliokunta korostaa, että suomalaisen rahapelipolitiikan pääasiallisena tavoitteena on rahapelaamiseen liittyvien yksilötason ja yhteiskunnallisten haittojen torjunta. Rahapelaamiseen liittyy yksilöä koskevia riskejä, ja pelaamisen myötä haittavaikutukset voivat heijastua myös pelaajan läheisiin ja laajemmin yhteiskuntaan. Maassamme on lähdetty perustellusti siitä, että parhaiten tavoitteeseen päästään rahapelaamista koskevalla yksinoikeusjärjestelmällä. Voimassa olevaan sääntelyyn nähden säännöksiä täsmennetään arpalaislaissa niin, että taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja on vähentämisen ohella ehkäistävä. Lisäksi ehkäisemis- ja vähentämisvelvoite koskee uudistuksen myötä myös taloudellisia haittoja. 

Hallituksen esityksen mukaan rahapelihaittojen vähentämistoimet voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: 1) rahapelien saatavuuden ja tarjonnan rajoitukset, 2) rahapelien, pelitilanteiden ja riskipelaamisen sääntely ja 3) tiedotus rahapelihaitoista sekä yleinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kansainväliset vaikuttavuustutkimukset osoittavat, että parhaiten haittoja voidaan ehkäistä pelitarjonnan sääntelyllä ja että valistuksella saadaan vähemmän tehokkaita tuloksia. Haittojen torjunnan merkityksen vuoksi valiokunta pitää ymmärrettävänä, että onnistunut haittojen ehkäisy todennäköisesti vähentää ainakin jossain määrin suotuisaa sivuseurausta eli rahapeleistä saatavia tuottoja.  

Säädettävän lain nojalla myös uuden rahapeliyhtiön, Veikkaus Oy:n, erityisenä lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa rahapelitoimintaa siten, että rahapeleihin osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset pyritään estämään sekä pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ehkäistään ja vähennetään. Uudella rahapeliyhtiöllä on voimassa olevan lain tapaan velvollisuus korvata valtiolle rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittojen seurannasta ja tutkimuksesta sekä niiden ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. 

Lisäksi lakiin sisällytettävillä säännöksillä yhtiön hallintoneuvostosta asetetaan hallintoneuvostolle uuden Veikkaus Oy:n erityistehtävää täydentävä tehtävä seurata ja valvoa, että yhtiö harjoittaa rahapelitoimintaa laissa säädetyllä tavalla. Lisäksi hallintoneuvoston tulee tukea yhtiön ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä.  

Valiokunta pitää tarpeellisena myös arpajaislakiehdotukseen sisältyvää säännöstä rahapeliyhtiön velvollisuudesta avata pelaajalle pelaajakohtainen pelitili sähköisiä rahapelejä toimeenpantaessa. Pelaajalla voi olla ainoastaan yksi pelitili. Pelitili on keskeinen sähköisesti välitettävien rahapelien elementti, ja siihen voidaan kytkeä useita merkittäviä oman pelaamisen hallintaan ja oman pelikulutuksen seurantaan liittyviä mekanismeja.  

Rahapelien toimeenpanon viranomaisvalvonnan tehostaminen on tärkeää muun muassa pelihaittojen torjumiseksi. Sen vuoksi valiokunta pitää perusteltuna, että lainmuutosten yhteydessä myös tältä osin samoin kuin arpajaislainsäädännön uudistamisen käynnistettävässä toisessa vaiheessa tehostetaan rahapelien toimeenpanon valvontaa.  

Valiokunta katsoo, että siirtyminen yhden yksinoikeustoimijan malliin mahdollistaa johdonmukaisemman ja tehokkaamman rahapelihaittojen ehkäisyn. Tehokkaalla haittojen ehkäisyllä voidaan vähentää ongelmapelaamisen määrää ja näin rahapeliongelmien aiheuttamaa yksilöllistä ja yhteiskunnallista taakkaa. Yhden rahapeliyhtiön etuna voidaan pitää sitä, että jatkossa pelaajalle voidaan tarjota oman pelikulutuksen seuraamiseen ja pelaamisen rajoituksiin sekä pelitilin sulkemiseen liittyvät vastuullisuuskäytänteet yhden pelaajarekisterin kautta. Myös yksi yhteiskuntavastuuohjelma kolmen sijaan mahdollistaa paremmin tavoitteiden asettelun ja toimenpiteiden suunnittelun rahapelihaittojen ehkäisyn suhteen.  

Rahapelitoimialan kehittyminen muun muassa yhä nopeatempoisempaan pelitarjontaan saattaa valiokunnan mielestä lisätä pelaamisen liittyvien haittojen riskejä. Siirryttäessä yhden yksinoikeustoimijan malliin uudenlaiset rahapelituotteet, joihin voi sisältyä yhä useampia pelaajia houkuttelevia ominaisuuksia, mahdollistavat jatkossa rahapelilajien sektorirajojen hälventymisen. Pelituotevalikoiman laajentuminen voi johtaa puolestaan markkinoinnin lisääntymiseen. Vahvan toimijan harjoittama markkinointi voi kannustaa myös riskikuluttajia pelaamaan, mikä saattaa vaikuttaa pelihaittoja lisäävästi. Tämän vuoksi valiokunta pitää muun muassa suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän EU-oikeudellisen hyväksyttävyyden kannalta välttämättömänä, että pelihaittojen ehkäisyyn panostetaan vahvasti ja varataan siihen riittävät resurssit.  

Rahapelihaittojen torjunnan kokonaistehtävä kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle, joka on antanut sen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle toimeksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on tutkia rahapelikäyttäytymistä ja -haittoja ja rahapelitoiminnan yhteiskunnallista sääntelyä sekä kehittää rahapelaamiseen liittyvien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä sekä palvelujärjestelmää. Hallituksen esityksestä käy ilmi, että toteutettavana olevaan rahapeliuudistukseen liittyen rahapelien haittariskien arviointi on käynnistymässä sosiaali- ja terveysministeriössä. Mainittakoon tässä yhteydessä myös, että sisäministeriön yhteydessä toimivan rahapeliasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on säädettävän lain nojalla seurata rahapelipoliittisten tavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita. 

Valiokunta painottaa, että rahapelihaittojen ehkäisy ja tutkimus sekä hoidon kehittäminen ja näiden toimenpiteiden rahoitus ovat rahapelipolitiikkamme onnistumisen kannalta keskeinen asiakokonaisuus. Hallituksen esityksestä puuttuvat kuitenkin laajemmin uudet käytännön toimenpide-ehdotukset haittojen ehkäisemiseksi. Tämä johtuu saadun selvityksen mukaan siitä, että uudistushankkeen ensimmäisessä vaiheessa ei ole aikataulusyistä ollut mahdollista valmistella muuta sääntelyä kuin uuden rahapeliyhtiön perustamiseksi tarvittavat välttämättömät säännökset. Rahapelilainsäädännön uudistamisen toiseen vaiheeseen onkin ryhdyttävä mahdollisimman ripeästi, ja siinä tulee konkretisoida rahapelipolitiikkamme keskeistä tavoitetta, pelihaittojen ehkäisyä, ja haittojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä. Haittojen ehkäisyn tavoitteen toteutumisen tulee näkyä selkeästi myös uuden yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmässä.  

Rahapelien toimeenpanon valvonta ja laittoman pelitarjonnan torjunta

Rahapelien toimeenpanon valvonnan tehtäväkokonaisuus muodostuu yksinoikeudella vuoden 2017 alusta pelitoimintaa harjoittavan rahapeliyhteisön toiminnan lainmukaisuuden varmistamisesta sekä kotimaisen ja ulkomaisen arpajaislain vastaisen rahapelitarjonnan ja tällaisten pelien markkinoinnin estämisestä. Suomalaisen rahapelipolitiikan keskeinen periaate on, että rahapelitoiminta on viranomaisten valvontavastuun piirissä. Valiokunta tähdentää, että viranomaisresursseja on tarpeen vahvistaa niin kansallisen laillisen rahapelitoiminnan valvomiseksi kuin myös arpajaislain vastaisen laittoman rahapelitoiminnan torjumiseksi.  

Valiokunta pitääkin tärkeänä, että rahapeliyhteisöjen yhdistämisen myötä ja kolmen rahapeliyhteisön rahapelien erotettavuutta koskevan sääntelyn purkamisen johdosta Poliisihallituksen arpajaishallinnon resursseja voidaan ohjata tehokkaammin arpajaislain noudattamisen ja arpajaislain vastaisen rahapelitoiminnan valvontaan. Samalla on tarpeen vahvistaa arpajaishallinnon mahdollisuuksia vastata lisääntyvään kansalliseen ja kansainväliseen sidosryhmä- ja viranomaistyöhön. Lisäksi rahapelitoiminnan valvontaa on tarkoitus tässä yhteydessä vahvistaa myös lisäämällä sen toiminnallista itsenäisyyttä ja asemaa siten, että nykyinen Poliisihallituksen arpajaishallinto organisoidaan Poliisihallituksessa suoraan poliisiylijohtajan alaisuuteen. Uudella rahapeliyhtiöllä on voimassa olevan lain mukaisesti velvollisuus korvata valtiolle rahapelitoiminnan valvonnasta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti.  

Lainsäädäntöä kehittämällä pystytään vaikuttamaan myös arpajaislain vastaisen ulkomaisen rahapelitarjonnan torjuntaan tuotevalikoiman monipuolistuessa. Tätä kautta edellä mainittujen toimijoiden kilpailuetu verrattuna kotimaiseen toimintaan kaventuu. Valiokunta katsoo, että siirtymällä yhden rahapelitoimijan lainsäädäntöön parannetaan yksinoikeusjärjestelmän edellytyksiä kanavoida rahapelaamiseen kohdistuvaa kysyntää kotimaiseen ja siten Suomessa lailliseen rahapelitarjontaan.  

Euroopan unionin eri instituutiot ovat eri yhteyksissä arvioineet perusteita, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat ylläpitää yksinoikeuksia rahapelitoiminnassa. Euroopan unionin tuomioistuin ja Euroopan komissio ovat eri yhteyksissä korostaneet, että jäsenvaltion on lainsäädännöllään ja sen käytännön soveltamisella luotava uskottava, riittävin resurssein varustettu valvontaviranomainen ja tehokkaat valvontamenettelyt.  

Tuottojen käyttäminen yleishyödyllisiin tarkoituksiin

Arpajaislakiehdotuksessa säädetään voimassa olevan lain mukaisesti rahapelitoiminnan tuoton käyttämisestä yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Ehdotukseen on sisällytetty myös voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti säännökset tuoton jakamisesta eri käyttötarkoitusten kesken. Uuden yhtiön tuotosta tullaan käyttämään 53 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen, 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä neljä prosenttia hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Lisäksi laissa säädetään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti tuoton jakamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan käyttötarkoitusten kesken.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jatkossa valtion talousarvioon otettaan määrärahat, jotka vastaavat rahapeliyhtiön talousarviovuoden arvioitua tuottoa ja uudelleen jaettaviksi palautuvia varoja. Nykyisten rahapeliyhteisöjen rahapelitoiminnasta kertyneet mahdolliset jakamatta jääneet tai rahastoidut varat käytetään siirtymäsäännösten mukaan arpajaislaissa säädettyihin käyttötarkoituksiin siten, että kunkin yhteisön osalta tuotto käytetään sen edunsaajaryhmien eduksi.  

Suomen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisia ratkaisumalleja koskeneessa selvityksessä todetaan, että tuottojen jakoon liittyvien menettelyjen yhdenmukaistamiseksi olisi tarkoituksenmukaista säätää tuotonjaosta yhdellä yhteisellä tuotonjakolailla. Tältä osin hallintovaliokunta toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön jakamien avustusten osalta on tarkoitus ryhtyä soveltamaan valtionavustuslakia ja kyseisen lain valtuussäännösten puitteissa antaa tarkempia säännöksiä avustusmenettelystä asetuksilla. Arpajaislakiin sisältyy joitakin perussäännöksiä tuottojen jakamisesta, minkä vuoksi valiokunta pitää lainsäädännöllisesti selkeimpänä ratkaisuna sitä, että uuden erillisen tuotonjakolain sijasta sisällytetään arpajaislakiin tarvittavat tuotonjakomenettelyjä koskevat täydentävät säännökset. Näin ollen erillisen tuotonjakolain säätämiseen ei ole tarvetta. Sen sijaan voimassa olevat avustusten jakamista koskevat erityislait, raha-automaattiavustuslaki (1056/2001) ja totopelien tuotonjakolaki (1055/2001), samoin kuin veikkausvoittovarojen tuotonjakolaki (1054/2001) on syytä tarpeettomina kumota.  

Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen ohjautuvan tuoton jakomekanismia muutetaan niin, että nykyisin käytössä olevasta tuotonjaon kaksiosaisuudesta luovutaan ja jatkossa koko tuotto jaetaan avustuksina maa- ja metsätalousministeriön kautta, jolloin järjestely vastaa muiden tuotonjakoministeriöiden käytäntöä. Hevostaloudelle ohjautuva tuotto-osa käytetään nykyiseen tapaan hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen, vaikka jakomekanismi esityksen mukaan muuttuu. Raviurheilualan asiantuntemusta hyödynnetään tuotosta myönnettävien avustusten vuosittaista jakosuunnitelmaa laadittaessa.  

Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa toimialansa kannalta välttämättömänä, että valtionapujen maksatus on nopearytmistä. Vuodenvaihteessa 2016—2017 ei saa tulla katkoksia rahaliikenteeseen. Raviratojen maksuvalmius on heikko, joten toiminnan tukemiseen ja palkintoihin myönnetyt tuet pitää maksaa tammikuun ensimmäisestä viikosta alkaen. Maamme ravi- ja hevostalous ei kestä viikkoja, saati kuukausia kestäviä maksuviiveitä. 

Ehdotettuun arpajaislain muutokseen sisältyy säännös, jonka mukaan hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetusta tuotosta osoitetaan vähintään 95 prosenttia raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestölle sekä tämän jäsenyhteisöille (17 c §). Valiokunnan huomiota on asiantuntijakuulemisessa kiinnitetty siihen, että hevosjalostus ja -kasvatus on monipuolista toimintaa, jota hoidetaan myös säädettävässä laissa tarkoitetun keskusjärjestön ulkopuolella. Lisäksi on tuotu esiin, ettei jäljelle jäävän viiden prosentin osuuden kohdentamista säännellä lakiehdotuksessa. Hallintovaliokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että myös jäljelle jäävästä viiden prosentin tuotto-osuudesta myönnettävistä avustuksista päättää maa- ja metsätalousministeriö. Tätä hevosurheilun ja hevoskasvatuksen edistämiseen tarkoitettua tuotto-osuutta voidaan kohdentaa koko hevossektorille.  

Hallintovaliokunta toteaa, että kysymys on Veikkaus Oy:n tuoton tilittämisestä annettavaan asetukseen liittyvästä asiasta, jota koskeva valmistelu on käynnissä sisäministeriössä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa sekä muiden tuotonjakoministeriöiden, valtioneuvoston kanslian ja uuden rahapeliyhtiön edustajien kanssa. Hallintovaliokunta katsoo, että asetuksen valmistelussa tulee ottaa huomioon maa- ja metsätalousvaliokunnan esittämät edellä mainitut näkökohdat. 

Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että osana yleistä valtionavustusmenettelyä koskevaa tarkastelua tavoitteena tulee olla vastaisuudessa tehostaa, selkeyttää ja soveltuvin osin yhdenmukaistaa avustusten valmistelumenettelyä. Myös Suomen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisia ratkaisumalleja koskeneessa selvityksessä todetaan, että menettelyjä on tarpeen yhdenmukaistaa. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös osassa muiden valiokuntien antamia lausuntoja samoin kuin hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa.  

Sosiaali- ja terveysministeriön, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen sekä avustusasiain neuvottelukunnan ja sen jaoston tehtävistä

Arpajaislakiehdotuksesta ilmenee, että tuotosta jaettavien avustusten myöntämisestä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen päättää sosiaali- ja terveysministeriö (20 §:n 2 mom.). Perustelujen mukaan ministeriön tehtävänä on, kuten tähänkin saakka, päättää myös avustusten takaisinperinnästä. 

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus avustusten valmistelua, maksatusta, seurantaa ja valvontaa varten. Avustuskeskuksen tehtävistä säädetään esityksen mukaan tarkemmin valtioneuvoston asetuksella (20 §:n 2 mom.). 

RAY:n avustusosasto valmistelee tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa RAY:n tuotonjakoa koskevat päätökset sekä valvoo avustusten käyttöä. Nämä toiminnot on tarkoitus siirtää sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA). Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tehtävät vastaisivat nykyisiä RAY:n avustusosaston tehtäviä. Siirron myötä valtionhallintoon tulee arviolta enimmillään 48 uutta virkamiestä. Rahapeliyhtiölle asetetaan velvollisuus korvata puolet avustuskeskukselle säädettyjen tehtävien hoitamisesta valtiolle aiheutuvista kustannuksista. Nämä kustannukset katetaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetusta rahapelituotosta. Hallintovaliokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevällä tavalla sekä sosiaali- ja terveysministeriön että Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tehtävien sääntelemistä laissa hallituksen esitystä täsmällisemmin ja sääntelyn tarkentamista tehtäväjaon osalta. 

Lisäksi on tarkoitus, että sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimisi uusi avustusasioiden neuvottelukunta, josta lakiehdotukseen ei hallituksen esityksessä sisälly säännöksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut valtionavustuslakia tarkentavan valtioneuvoston asetusluonnoksen avustusmenettelyä varten sekä asetusluonnoksen avustusasioiden neuvottelukunnasta.  

Avustusasioiden neuvottelukunta koostuisi järjestöjen esittämistä edustajista. Sen tehtävänä olisi esityksen perustelujen mukaan erityisesti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja avustustoiminnan linjauksista ja linjausten toteutumisesta vuotuisessa avustusehdotuksessa, mutta ei sen sijaan yksittäisistä avustuksensaajakohtaisista avustusehdotuksista. Neuvottelukunnalla olisi itsenäinen arviointi- ja avustusjaosto, joka antaisi lausunnon avustusten jaosta ja voisi ottaa kantaa myös yksittäisiin avustusehdotuksiin. Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tämän päivän yhteiskunnassa on entistä painokkaammin huolehdittava siitä, ettei avustusmenettelyyn liity esteellisyyden muodostavia seikkoja miltään osin. Oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu, että sen toiminnan on oltava niin avointa, että sitä voidaan tarkastella ja arvioida objektiivisesti myös ulkopuolisten näkökulmasta. Toiminnan tulee myös näyttää ulkopuolisen kannalta puolueettomalta. Esteellisyyden merkitys perustuu erityisesti sen preventiiviseen eli ennalta ehkäisevään oikeussuojavaikutukseen. Esimerkiksi lausuntoja tehtävänään antavan toimielimen kokoonpanoa arvioitaessa on pohdittava, voiko lausunnon antaminen asiassa annettavan ratkaisun perusteella tuottaa toimielimen jäsenelle tai hänen edustamalleen intressitaholle erityistä hyötyä tai vahinkoa. Valiokunta pitää selvänä, ettei uudistettavassa järjestelmässä arviointi- ja avustusjaoston jäseninä voi olla edunsaajien edustajia tai näiden nimeämiä edustajia.  

Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Valiokunta toteaa, ettei neuvottelukuntien tehtäviin sisälly yleensä julkisen vallan käyttöä. Tässä asiassa jää kuitenkin epäselväksi, mikä on neuvottelukunnan sekä arviointi‑ ja avustusjaoston tehtävä ja asema. Perustelutekstin perusteella vaikuttaa siltä, että jaoston tehtävät voivat sisältää julkisen vallan käyttöä. Selvyyden ja johdonmukaisuuden (42 a §) vuoksi sekä sen varmistamiseksi, ettei asetustason normistoon jää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä, valiokunta pitää välttämättömänä, että lakiin otetaan riittävät säännökset sekä neuvottelukunnan että jaoston tehtävistä. Muutoinkaan valiokunta ei pidä etenkään tällaisessa asiassa asianmukaisena, että samaan kokonaisuuteen tiiviisti kuuluva asia säänneltäisiin lainsäädännöstä kokonaan irrallaan asetustasoisesti ilman lainsäätäjän asetuksenantovaltuutta. 

Henkilöstön asema

Rahapeliyhteisöillä on ollut vuonna 2015 palveluksessaan hallituksen esityksen mukaan yhteensä noin 2 000 henkilöä, joista hallinnon henkilöstöä noin 360 henkilöä. Arpajaislakiehdotuksen voimaantulosäännöksen mukaan henkilöstön aseman järjestämiseen sovelletaan pääsääntöisesti työsopimuslain (55/2001) liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä. Näin ollen lähtökohtaisesti työntekijät siirtyvät rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskevien järjestelyjen seurauksena uuden rahapeliyhtiön palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä työsopimustensa mukaisin oikeuksin ja velvollisuuksin. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat RAY:n avustusosastolla työskentelevät henkilöt.  

Kolmen rahapeliyhteisön rahapelitoiminnan yhdistämisen myötä uudessa Veikkaus Oy:ssä syntyvien synergiahyötyjen ja -vaikutusten arvioinnin osalta hallintovaliokunta viittaa hallituksen esityksen perusteluissa lausuttuun.  

Saadun selvityksen mukaan uuden yhtiön yhtiöjärjestyksessä turvataan henkilöstön edustus hallintoneuvostossa, jolle säädetään lakiehdotuksessa edellä mainitut tärkeät tehtävät. Sen sijaan yhtiön hallitus on tarkoitus muodostaa normaalilla hallitusmallilla. Tämä tarkoittaa saadun selvityksen mukaan sitä, että hallituksen jäseniksi valitaan yhtiön ulkopuolisia asiantuntijoita ammatillisen kokemuksen, yhteistyökyvyn ja monipuolisen osaamisen perusteella. Edunsaajien jääminen hallituksen ulkopuolelle turvaa osaltaan yhtiön toiminnan rahapelipoliittista objektiivisuutta, riippumattomuutta ja tasapuolisuutta. 

Arpajaislakiehdotuksen voimaantulosäännöksen 3 momentin mukaan Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnon henkilöstön työsuhteet päättyvät ilman irtisanomista suoraan lain nojalla 31 päivänä joulukuuta 2016 ilman irtisanomisaikaa. Hallintovaliokunta on pyytänyt säännösehdotuksesta oma-aloitteisesti perustuslakivaliokunnan lausunnon. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan irtisanominen olisi ainoastaan tekninen toimenpide, jota seuraisi uudessa palvelussuhteessa aloittaminen valtionhallinnon virkamiehenä. Kuten myös perustuslakivaliokunta toteaa, tämä tarkoitus ei kuitenkaan käy ilmi säännöksestä, vaan siirtymäsäännöksen sanamuodon mukaisesti tulkittuna kysymys on sääntelystä, jossa Raha-automaattiyhdistyksen avustusosastolla työskentelevien henkilöiden työsuhteet päättyvät suoraan lain voimaantulosäännöksen nojalla 31 päivänä joulukuuta 2016.  

Perustuslakivaliokunnan mielestä on ongelmallista, että ehdotus voi johtaa tilanteeseen, jossa henkilö menettää suoraan lain nojalla työsuhteisiin normaalisti liittyvän irtisanomissuojan ja siihen liittyvät oikeusturvakeinot. Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että arpajaislakiehdotuksen voimaantulosäännöksen viimeinen virke tulee poistaa. Tällainen muutos on edellytyksenä lain käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä (PeVL 47/2016 vp).  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan RAY on ilmoittanut keväällä 2016 pidetyn yhteistoimintamenettelyn jälkeen yhteistoimintalain (334/2007) edellyttämällä tavalla, että RAY tulee irtisanomaan avustustoiminnossa työskentelevien henkilöiden työsuhteet taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla (TSL 7:3). Työsuhteiden irtisanomiset toteutetaan siten, että työsuhteet päättyvät RAY:ssä 31.12.2016. Valiokunnan saaman tiedon mukaan Raha-automaattiyhdistys on lokakuussa 2016 irtisanonut avustustoimintonsa työntekijät. 

Sosiaali- ja terveysministeriöön on tarkoitus perustaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, jossa hoidetaan lakkautettavan Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnossa hoidettuja tehtäviä vastaavia tehtäviä. Voimaantulosäännöksen 11 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi perustaa mainittuja tehtäviä varten virat ja ministeriö voi täyttää nämä virat niitä ensimmäistä kertaa täytettäessä haettavaksi julistamatta, jos virkaan nimitetään Raha-automaattiyhdistyksessä työskentelevä henkilö. Valiokunta pitää esillä olevassa erityisluonteisessa tilanteessa tällaista sääntelyä mahdollisena.  

RAY:n avustusosaston henkilöstölle on saadun selvityksen mukaan tarjottu mahdollisuutta uuteen palvelussuhteeseen sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavassa uudessa erillisyksikössä, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksessa. Avustusosaston toimintojen siirto ei olisi hallituksen esityksen mukaan liikkeen luovutus, sillä liikkeen luovutuksena ei pidetä hallinnollisten tehtävien siirtämistä julkisyhteisöltä toiselle. Avustusten valmistelu ja valvonta on julkinen hallintotehtävä, jota tulee hoitaa virkavastuulla. Ottamatta asiaan enemmälti kantaa valiokunta toteaa, että asiantuntijakuulemisessa on pidetty mahdollisena, että liikkeenluovutusperiaatetta olisi voitu tältäkin osin soveltaa.  

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen nimitettävä RAY:n henkilöstö tulee virkasuhteeseen sosiaali- ja terveysministeriöön. Henkilöstön palvelussuhteen ehdot muuttuvat hieman. Valtiolla he tulevat käytettävissä olevan tiedon mukaan valtion virastotyöajan piiriin, joten heidän työaikansa on 15 minuuttia päivässä lyhyempi kuin RAY:ssä. Viikkotasolla tämä tarkoittaa yhtä tuntia ja 15:tä minuuttia lyhyempää työaikaa. Vuositasolla tämä tarkoittaa runsaat 55 tuntia lyhyempää työaikaa. Myös lomaedut ovat valtiolla tällä hetkellä paremmat. Henkilöstön lomaoikeudet pitenevät noin yhdellä viikolla. Lomaetuuksien määrä riippuu kuitenkin palvelusajan pituudesta. Työntekijät tulevat sosiaali- ja terveysministeriön palkkausjärjestelmän piiriin. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole käytössä tulospalkkausta. Avustusosaston henkilöstöllä on ollut puhelinetu ja joillain henkilöillä myös autoetu. Tällaisia etuuksia ministeriössä ei ole. RAY:llä on lisäksi ollut myös joitain muita palvelussuhteen ehtoihin kuulumattomia henkilöstöetuuksia, joita ministeriössä ei ole. RAY on ottanut muutamalle avustusosaston henkilölle lisäeläkkeen, jotka vakuutusyhtiö muuttaisi vapaakirjoiksi RAY:n lopettaessa toimintansa.  

Muut kannanotot

Valiokunta toteaa, että arpajaislakia koskeva ehdotusluonnos on ilmoitettu 31.5.2016 Euroopan komissiolle teknisenä määräyksenä teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun direktiivin (EU) 2015/1535 mukaisesti. Ehdotusluonnokseen ei annettu yhtään komission tai jäsenvaltion yksityiskohtaista lausuntoa, mutta komissio antoi ehdotusta koskevan huomautuksen, jossa muistutetaan Suomen viranomaisia yksinoikeusjärjestelmän ylläpitämisen edellytyksistä EU:ssa.  

Komissio katsoo, että ehdotus yhden toimijan malliin siirtymisestä ei sinällään vaikuta yksinoikeusjärjestelmään. Komissio muistuttaa kuitenkin Euroopan unionin tuomioistuimen yksinoikeusjärjestelmän ylläpitämisen edellytyksiä koskevasta oikeuskäytännöstä ja korostaa, että viranomaisten tehtävänä on jatkossakin varmistaa Euroopan unionin lainsäädännön noudattaminen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Komissio toteaa lisäksi, että uutta rahapeliyhtiötä on valvottava tiukasti ja että uudentyyppisten rahapelien on oltava yhdenmukaiset rahapelipolitiikkamme tavoitteiden eli haittojen ehkäisyn ja vähentämisen kanssa kanavointiperiaate huomioon ottaen. Valiokunta muistuttaa uudistuksen toimeenpanoon liittyen, että yksinoikeusjärjestelmäämme arvioidaan jatkuvasti EU-oikeuden kannalta myös komission toimesta. 

Hallintovaliokunnalle on toimitettu valiokunnalle annetusta aineistosta tarkemmin ilmenevät sisäministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellut asetusluonnokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön puolelta on ilmoitettu, ettei siellä valmistella nyt esillä olevaan uudistukseen liittyen asetuksia.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan rikoslakiin (39/1889), valtionavustuslakiin (688/2001), arpajaisverolakiin (552/1992), tuloverolakiin (1535/1992) ja eräisiin muihin lakeihin tehtäviksi arpajaislakiehdotuksen johdosta teknisluonteisia muutoksia.  

Valiokunta toteaa käsiteltävänä olevan lainsäädännön hyväksymisen eri ministeriöihin ulottuvien vaikutusten osalta, ettei ehdotetuilla muutoksilla kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä välittömiä vaikutuksia rahapelipolitiikasta vastaavan sisäministeriön tehtäviin eikä sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevaan rahapelihaittatyöhön. Uudistuksessa valtioneuvoston kanslian tehtäväksi muodostuu vastata Veikkaus Oy:n omistajaohjauksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimii jatkossa ainoastaan tuotonjakoministeriönä. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetusta tuotosta jaettavien avustusten valmistelun siirtämisellä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen ei ole lähtökohtaisesti arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia sosiaali- ja terveysministeriön toimintaan. Maa- ja metsätalousministeriö tekee vastaisuudessa päätökset kaikista hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen liittyvistä avustuksista.  

Uudistuskokonaisuuteen sisältyy useita hankkeita eri hallinnonaloilla. Valtioneuvoston kanslia vastaa rahapeliyhteisöjen yhdistämisen käytännön toteuttamiseen liittyvistä järjestelyistä. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa puolestaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen perustamista koskevasta valmistelusta sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvän tuoton jakamista koskevasta asetusvalmistelusta. Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on vastata hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetun tuoton jakamista koskevasta asetusvalmistelusta. Lisäksi Poliisihallitus vastaa rahapelien toimeenpanon valvonnan uudelleenjärjestämisestä.  

Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä on voitu tehdä ainoastaan välttämättömät rahapelyhteisöjen rahapelitoimintojen yhdistämisestä johtuvat muutosehdotukset lainsäädäntöön. Maa- ja metsätalousvaliokunta, sivistysvaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta kiirehtivät lausunnoissaan niistä tarkemmin ilmenevin tavoin arpajaislainsäädännön uudistamisen jatkovalmistelun aloittamista. Myös monet hallintovaliokunnan kuulemat asiantuntijat kiirehtivät uudistustyön toisen vaiheen käynnistämistä. Hallintovaliokunta yhtyy näihin mahdollisimman pian käynnistettävän jatkotyöskentelyn esityksiin. Samalla valiokunta toteaa, että lausunnon antaneiden valiokuntien ja kuultujen asiantuntijoiden näkemykset jatkovalmistelun keskeisistä lähtökohdista ja tavoitteista poikkeavat toisistaan osin merkittävästikin. Valiokunta pitää tärkeänä, että muutostarpeita ja niiden toteuttamismahdollisuuksia mukaan lukien erilaisten näkemysten mahdollinen ainakin osittainen yhteensovittaminen arvioidaan huolella. Jatkovalmistelussa tulee joka tapauksessa ottaa huomioon tästä mietinnöstä ilmenevät seikat, jotka koskevat rahapelihaittojen torjuntaa ja viranomaisvalvonnan vahvistamista entistä enemmän.Yksityiskohtana valiokunta toteaa vielä tässä yhteydessä, että sen huomiota on asiantuntijakuulemisessa kiinnitetty ongelmapelaamiseen kasinolla liittyviin rajoituksiin. Voimassa olevan arpajaislain 15 §:n nojalla on mahdollista evätä henkilöltä esimerkiksi ilmenneen pelivilpin tai pelaamisesta hänelle itselleen aiheutuvien haittojen vuoksi pääsy pelikasinolle enintään vuoden ajaksi. Todistettavasti pelivilpistä tavoitettu on jouduttu päästämään kasinolle määräjan jälkeen pelaamaan, mitä toiset pelaajat eivät ole pitäneet välttämättä asianmukaisena. Toisaalta valiokunnalle on tuotu esiin, että kolmen kuukauden minimirajoitus kasinolle pääsyn suhteen voi olla aivan pienissä rikkeissä kohtuuton ja että sääntelyä olisi aiheellista joustavoittaa myös tältä osin. Valiokunta katsoo, että myös nämä viimeksi mainitut kysymykset soveltuvat tarkemmin arvoitaviksi arpajaislainsäädännön toisessa vaiheessa. 

Säätämisjärjestys

Hallintovaliokunta on oma-aloitteisesti pyytänyt perustuslakivaliokunnalta lausunnon arpajaislakiehdotuksen (1. lakiehdotuksen) voimaantulosäännöksestä siltä osin kuin on kysymys Raha-automaattiyhdistyksen avustusosaston työntekijöiden asemasta uudistuksessa. Lausunnossaan perustuslakivaliokunta on esittänyt säätämisjärjestystä koskevan valtiosääntöisen huomautuksen kyseisestä 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännöksestä. 

Hallintovaliokunta on ottanut asianmukaisesti huomioon perustuslakivaliokunnan tekemän valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen. Näin ollen lakiehdotukset voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Yhteenveto

Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää lausunnossaan hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena (MmVL 17/2016 vp). Sivistysvaliokunta puolestaan toteaa, että ehdotus yhdistää nykyiset kolme rahapeliyhteisöä on tarkoituksenmukainen ja kannatettava (SiVL 11/2016 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että siirtyminen nykyisestä kolmen toimijan toimialakohtaisesta yksinoikeudesta yhteen toimijaan on merkittävä muutos ja mahdollistaa pelitarjonnan vastuullisen kehittämisen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä (StVL 9/2016 vp). 

Hallituksen esityksessä mainituista syistä sekä lausunnon antaneiden valiokuntien kannanottojen ja hallintovaliokunnan saaman selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin kannanotoin ja muutosehdotuksin sekä korostaa arpajaislainsäädännön uudistamisen toisen vaiheen aloittamista pikaisesti.