Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain (108/2018) 3 luvun salaisia tiedonhankintakeinoja koskevia säännöksiä. Lisäksi tehdään tekninen muutos poliisilakiin (872/2011).
Hallintovaliokunta toteaa, että Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalakiin ehdotetut muutokset liittyvät kiinteästi helmikuussa 2023 hyväksyttyihin pakkokeinolain (HaVL 37/2022 vp — HE 217/2022 vp) ja poliisilain (HaVM 42/2022 vp — HE 275/2022 vp) muutoksiin, jotka tulevat voimaan 1.10.2023. Valiokunta on pakkokeinolain ja poliisilain muutoksia käsitellessään pitänyt perusteltuna, että pakkokeinolain salaisia pakkokeinoja ja poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja koskevia säännöksiä uudistetaan yhdenmukaisesti ja että sääntely on tältä osin mahdollisimman samansisältöistä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain salaisten tiedonhankintakeinojen sääntely on yhdenmukaista pakkokeinolain ja poliisilain vastaavan sääntelyn kanssa, sillä salaisia tiedonhankintakeinoja voidaan käyttää pääasiassa samojen edellytysten perusteella rikosten estämiseen ja tietyissä tapauksissa myös vaaran torjumiseen kuin salaisia pakkokeinoja rikosten selvittämiseen. Esitutkintaviranomaisten käytössä olevien tiedonhankintakeinojen yhdenmukainen sääntely on keskeistä myös toimivan viranomaisyhteistyön näkökulmasta. Asiallisesti samojen keinojen sääntelyssä ei ole tarkoituksenmukaista olla perusteettomia eroja. Selkeä ja johdonmukainen sääntely lisää paitsi käsittelyn tehokkuutta myös tiedonhankintakeinojen kohteena olevien yhdenvertaista kohtelua.
Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalaissa säädetään muun ohella Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvista rikoksista ja salaisesta tiedonhankinnasta niiden estämiseksi. Rajavartiolaitos voi käyttää esimerkiksi televalvontaa ja teknistä tarkkailua tutkittavakseen kuuluvan rikoksen estämiseen. Rajavartiolaitoksella ei sen sijaan ole oikeutta esimerkiksi telekuunteluun, toisin kuin poliisilla. Laissa säädetään salaisten tiedonhankintakeinojen käytön yleisistä ja kunkin tiedonhankintakeinon käytön erityisistä edellytyksistä.
Rikostorjunnalla tarkoitetaan rikoksen estämistä, paljastamista ja selvittämistä. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopisteenä on ihmisten rajanylittämiseen liittyvän rikollisuuden torjunta. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi laittoman maahantulon järjestäminen ja törkeä laittoman maahantulon järjestäminen, niihin liittyvät ihmiskaupparikokset sekä valtionrajarikokset ja matkustusasiakirjoihin liittyvät väärennysrikokset. Hallituksen esityksen tarkoituksena on parantaa Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan edellytyksiä sekä yhdenmukaistaa ja selventää säännöksiä. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, että Rajavartiolaitos voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti myös jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 16 §:ssä säädettyjä televalvonnan käytön edellytyksiä ei hallituksen esityksessä ehdoteta muutettaviksi. Televalvonnasta päättämistä koskevaan lain 18 §:ään ehdotetaan tehtäviksi vastaavat muutokset, jotka on tehty aiemmin pakkokeinolakiin ja poliisilakiin. Televalvonnasta päättää jatkossakin tuomioistuin pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta. Lupaa televalvontaan ei ehdotuksen mukaan kuitenkaan enää pääsääntöisesti rajoiteta tiettyihin luvan hakemisen hetkellä tiedossa oleviin teleosoitteisiin tai telepäätelaitteisiin, vaan tuomioistuin voi myöntää luvan yleisesti tietyn henkilön hallussa tai käytössä oleviin teleosoitteisiin tai telepäätelaitteisiin. Televalvontaluvan henkilösidonnaiseksi muuttamisen arvioidaan vähentävän jonkin verran lupakäsittelyjen määrää tuomioistuimissa.
Rajavartiolaitoksen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on kuitenkin tehtävä toimenpiteen kohteena olevista osoitteista tai laitteista erillinen päätös, jossa nimenomaisesti perustellaan syyt niiden valitsemiselle. Perusteluvelvollisuus tarkentuu tältä osin nykyisestä. Lisäksi salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä ilmoittamista koskevaa lain 52 §:ää täsmennetään niin, että tiedonhankinnan kohteelle televalvonnasta tehtävässä ilmoituksessa on yksilöitävä toimenpiteen kohteena olleet teleosoitteet ja telepäätelaitteet. Tällä on merkitystä tiedonhankinnan kohteen oikeusturvatakeiden ja tuomioistuimen tiedonsaannin kannalta, sillä asiasta on jatkossakin ilmoitettava kirjallisesti luvan myöntäneelle tuomioistuimelle. Rajavartiolaitoksella on velvollisuus keskeyttää televalvonta välittömästi televalvonnan kohdistuessa muuhun kuin luvan kohteena olevalta henkilöltä lähtöisin olevaan tai hänelle tarkoitettuun viestiin. Ehdotus parantaa tältä osin luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaa.
Valiokunta pitää perusteltuna, että myös ns. näppäimistökuuntelua koskeva Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain sääntely muutetaan vastamaan hiljattain muutettua pakkokeinolain ja poliisilain sääntelyä. Tarkoituksena on mahdollistaa näppäimistökuuntelu teknisenä kuunteluna silloin, kun kuuntelu kohdistuisi pelkästään laitteen näppäimistöön viestin sisällön selvittämiseksi eikä kuuntelulla saataisi tietoa siitä tilasta, jossa kyseinen laite sijaitsee. Rajavartiolaitos saa ehdotetun 25 §:n 3 momentin säännöksen mukaan kohdistaa pelkästään tekniseen laitteeseen kohdistuvaa teknistä kuuntelua laitteen sijaintipaikasta riippumatta. Teknistä kuuntelua ei muutoin saa kohdistaa vakituiseen asumiseen käytettävään tilaan.
Rajavartiolaitos saa ehdotetun 23 §:n 4 momentin mukaan kohdistaa henkilöön peiteltyä tiedonhankintaa tietoverkossa tutkittavakseen kuuluvan rikoksen estämiseksi, jos henkilön lausumien tai muun käyttäytymisen perusteella voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Valiokunta toteaa, että Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvien rikosten valmistelu on siirtynyt yhä enemmän tietoverkkoihin ja kansainvälistynyt, mikä on vaikeuttanut rikosten estämistä ja selvittämistä. Esimerkiksi laittoman maahantulon järjestämistä ja siihen liittyvää ihmiskauppaa sekä matkustusasiakirjoihin liittyviä rikoksia valmistellaan tietoverkkojen avustuksella. Rajavartiolaitos tarvitsee tällaisten rikosten estämisessä tietoverkoissa käytössä olevia tiedonhankintakeinoja. Valiokunta katsoo, että ehdotettu toimivaltuus tehostaa Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia puuttua tietoverkoissa valmisteltaviin rikoksiin, mikä edesauttaa osaltaan myös reaalimaailmassa tehtävien rikosten estämistä. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että Rajavartiolaitoksella on 1.10.2023 voimaan tulevan pakkokeinolain 10 luvun 14 §:n säännöksen nojalla mahdollisuus käyttää vastaavaa toimivaltuutta rikoksen selvittämiseen.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Valiokunta pitää sääntelykokonaisuuden johdonmukaisuuden vuoksi tärkeänä, että muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian.