Yleistä
Puhemiesneuvoston ehdotuksessa ehdotetaan eduskunnan virkamiehistä annettuun lakiin (1197/2003) lisättäväksi säännökset, joilla pannaan eduskunnan virkamiesten osalta kansallisesti täytäntöön EU:n työehtodirektiivi ja ns. liikkeenluovutusdirektiivi. Lisäksi puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnan kanslian ohjesääntöä (1480/2015) muutettavaksi siten, että sen 12 §:stä poistettaisiin työterveysasemaa koskevat säännökset.
Työehtodirektiivin täytäntöönpanosäännöksillä edistetään turvatumpia ja ennakoitavampia työehtoja ja parannetaan erityisesti osa-aikaisten ja määräaikaisten virkamiesten asemaa. Liikkeenluovutussääntely puolestaan turvaa virkamiesten aseman tilanteessa, jossa eduskunnan viraston toiminnallinen osa siirretään toiselle työnantajalle. Ehdotetulla lailla yhdenmukaistetaan eduskunnan virkamiesten asemaa koskeva sääntely vastaamaan soveltuvin osin valtion virkamieslain (750/1994) sääntelyä. Ehdotetulla eduskunnan kanslian ohjesäännön muutoksella mahdollistetaan työterveyshuollon järjestäminen tarkoituksenmukaisimmaksi katsottavalla tavalla, joko virkatyönä tai palveluhankintana taikka näiden yhdistelmänä.
Puhemiesneuvoston ehdotuksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää ehdotuksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta puoltaa ehdotusten hyväksymistä lakiehdotukseen tehtävin vähäisin tarkistuksin sekä voimaantulosäännöksiin tehdyin täydennyksin.
Liikkeenluovutussääntely
Lakiehdotuksen 25 a §:n 1 momentin mukaan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan eduskunnan viraston toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Valiokunta toteaa, että tällaisen liikkeen luovutusta yleisesti koskevan yleisen virkamiesoikeudellisen sääntelyn sisällyttäminen eduskunnan virkamieslakiin on palvelussuhdeoikeudelliselta kannalta mahdollista. Sillä voidaan turvata eduskunnan virkamiesten asema ja oikeudet liikkeenluovutustilanteissa samoin perustein kuin muissa julkisyhteisöissä.
Liikkeen luovutusta koskevan sääntelyehdotuksen kohteena ovat eduskunnan virastot. Eduskunnan virkamieslain 2 §:n 2 momentin mukaan eduskunnan virastoja ovat eduskunnan kanslia ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sekä eduskunnan yhteydessä olevat valtiontalouden tarkastusvirasto ja kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitos. Niistä säädetään erikseen niitä koskevissa laeissa ja eduskunnan työjärjestyksessä. Eduskunnan kanslian asema ja tehtävät määritellään lisäksi sen ohjesäännössä.
Liikkeen luovutus kohdistuu sitä koskevien palvelussuhdeoikeudellisten säännösten mukaan työnantajan liikkeen luovutukseen. Ehdotettu 25 a §:n 1 momentin sisältämä määritelmäsäännös sen sijaan määrittelee työnantajan liikkeen luovutuksen kohteeksi eduskunnan virastojen toiminnallisen osan luovuttamisen. Valiokunta pitää ehdotettua rajoitusta ja kohdennusta vain eduskunnan virastoihin oikeudellisesti perusteltuna ja välttämättömänä, koska eduskunnan virkamieslain soveltamisessa työnantaja on lain 1 §:n 2 momentin mukaan eduskunta.
Liikkeen luovutuksen rajoja määrittää erityisesti perustuslakiin ja virastoja koskeviin lakeihin sisältyvä sääntely. Hallintovaliokunnan mielestä on selvää, että liikkeen luovutusta määrittelevä sääntely ei voi koskea yleisesti työnantajan eli eduskunnan toiminnallisen osan luovuttamista. Erityisesti eduskunnan virastojen valtiopäivätoimintaan liittyvien tehtävien siirrot on arvioitava huolellisesti erikseen perustuslaillisesta näkökulmasta.
Puhemiesneuvoston ehdotuksen perusteluihin (s. 9—10) sisältyy kirjauksia liikkeen luovutuksen rajoituksista. Valiokunta toteaa myös, että liikkeen luovutusta koskeva säännös ei määrittele sitä, milloin ja millä perusteilla jokin toiminta siirretään. Toiminnan siirtämisen edellytykset ja rajoitukset määräytyvät erikseen muun lainsäädännön mukaan.
Valiokunta painottaa, että ehdotetussa liikkeenluovutussääntelyssä ei myöskään säädetä liikkeen luovutusta koskevasta päätöstoimivallasta, vaan se määräytyy muun lainsäädännön perusteella.
Lopuksi
Hallintovaliokunta haluaa lisäksi tähdentää henkilöstön merkitystä eduskunnan tuloksekkaan työskentelyn mahdollistajana. Valiokunta pitää tässä ajassa erityisen tärkeänä hyvää johtamista, avoimuutta sekä hyviä yhteistyösuhteita henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä onnistumisen kannalta.