Suomen ja Brasilian välisen tietoturvallisuussopimuksen tarkoituksena on varmistaa sellaisen turvallisuusluokitellun tiedon suojaaminen, jota vaihdetaan tai tuotetaan maiden välisessä yhteistyössä. Kyse on arkaluonteisista tietoaineistoista, jotka lähettävässä sopimusvaltiossa on erikseen luokiteltu korkean tietoturvallisuuden tason toteuttamista edellyttäviksi. Sopimus ei velvoita turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamiseen.  

Tietoturvallisuussopimus antaa suomalaisille ja brasilialaisille yrityksille mahdollisuuden saada sellaisia tilauksia tai osallistua sellaisiin hankkeisiin, joiden toteuttaminen edellyttää pääsyä sopimuskumppanin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin. Tällaisia hankkeita on esimerkiksi puolustusteollisuudessa. Sopimus parantaa suomalaisten yritysten kilpailuasemaa Brasiliassa tapahtuvissa tarjouskilpailuissa. Sopimuksella on näin ollen merkitystä myös puolustusteollisuuden näkökulmasta. 

Tietoturvallisuuden alalla ei ole monenkeskistä yleissopimusta. Pohjoismaiden välillä on kuitenkin tehty tietoturvallisuussopimus (SopS 11 ja 12/2013) ja myös EU:n jäsenvaltioiden välillä on turvallisuusluokitellun tiedon suojaamista koskeva sopimus, jonka määräykset eivät ole yhtä kattavia kuin tehtyjen kahdenvälisten sopimusten. Tämän vuoksi EU:n jäsenvaltioiden välilläkin tarvitaan edelleen kahdenvälisiä tietoturvallisuussopimuksia, jollaisista valiokunnan käsiteltävänä on viimeksi ollut Alankomaiden (HaVM 7/2023 vp—HE 22/2023 vp) kanssa tehty sopimus. Suomi on liittynyt myös Naton jäsenvaltioiden väliseen tietoturvallisuussopimukseen (HaVL 4/2023 vp—HE 4/2023 vp). Yhteensä Suomella on 28 tietoturvallisuussopimusta muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. 

Sopimuksen sisältö vastaa kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain (588/2004) säännöksiä ja aiemmin voimaan saatettujen kahdenvälisten tietoturvallisuussopimusten määräyksiä. Brasiliasta Suomeen toimitettuihin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja materiaaleihin sovelletaan kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annettua lakia, jonka mukainen salassapito on riippuvainen sopimuksen määräyksistä, mikä merkitsee yleensä kattavampaa salassapitovelvoitetta kuin julkisuuslain (621/1999) säännökset. 

Hallintovaliokunta puoltaa turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen ja Brasilian välillä tehdyn sopimuksen hyväksymistä sekä hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.