Yleistä
Esityksessä ehdotetaan kahdeksaan lakiin muutoksia viranomaisten tietojen vaihdon tehostamiseksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä ja kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta. Esityksellä pannaan täytäntöön myös luottolaitosdirektiivi siltä osin, kuin täytäntöönpano koskee rahanpesurekisterin tietojen luovuttamista Finanssivalvonnalle ja Euroopan keskuspankille tilanteissa, joissa Euroopan keskuspankki toimii pankkivalvojana.
Esityksen tavoitteena on tehostaa tietojenvaihtoa Suomessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa suojelupoliisille riittävä tiedonsaanti kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi, sitä uhkaavalta toiminnalta. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on vaikuttaa ennakoivasti kokonaisturvallisuuteen. Lisäksi ehdotetulla sääntelyllä vähennetään sääntelyn tulkinnanvaraisuutta ja selkeytetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen toimijoiden toimintaympäristöä.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 5/2025 vp) mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 3. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 18 ja 19 §:stä tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon, 4. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 71 §:stä tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon ja 8. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 22 b §:stä tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon.
Kokonaisuutena arvioiden hallituksen esityksen tavoitteet ovat nykyinen turvallisuusympäristö huomioiden erittäin tärkeitä. Hallintovaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia lakeihin perusteltuina. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä, paljastamista ja selvittämistä koskeva rekisteri
Esityksen 2. lakiehdotuksen (laki rahanpesun selvittelykeskuksesta) 3 §:n 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 18 kohta, jonka mukaan rahanpesurekisteriin voidaan tallettaa henkilön poliittinen mielipide tai uskonnollinen vakaumus, jos tallettaminen on asian käsittelyn kannalta välttämätöntä. Lisäksi pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 19 kohta, jonka mukaan rahanpesurekisteriin voidaan tallettaa henkilön etninen alkuperä, jos sen tallettaminen on asian käsittelyn kannalta välttämätöntä.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 5/2025 vp) hallintovaliokunnalle todennut, ettei sen saaman selvityksen valossa ole sinänsä huomautettavaa ehdotetusta arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevasta sääntelystä. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, ettei ehdotetun sääntelyn sanamuodosta välity valiokunnan saamasta selvityksestä ilmenevä 18 ja 19 kohdassa tarkoitettujen tietojen käsittelyn yksittäistapauksellisuus. Perustuslakivaliokunnan mukaan hallintovaliokunnan on syytä vielä harkita sääntelyn täydentämistä.
Hallintovaliokunta toteaa, että rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain 2 §:ssä on rahanpesun selvittelykeskuksen tehtäväksi säädetty terrorismin rahoittamisen estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja tutkintaan saattaminen. Toimintaympäristö, jossa rahanpesun selvittelykeskus käsittelee erityisiä henkilötietoja, on järjestäytynyt, vakava ja kansainvälinen rikollisuus. Erityisiä henkilötietoja käsitellään pääasiassa selvitettäessä tapauksia, jotka koskevat tietoverkkoavusteisia petoksia, katujengejä, hybridiuhkia, terrorismin rahoittamista ja kansallista turvallisuutta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ilmoitusvelvolliset ilmoittavat rahanpesun selvittelykeskukselle, minkälainen epäilty terroristinen toimija on kyseessä ja esimerkiksi sen, mitä ideologiaa tai poliittista ääriliikettä kohdehenkilö kannattaa. Etnisen alkuperän tallettaminen rahanpesurekisteriin voi olla välttämätöntä esimerkiksi silloin, kun henkilön epäillään osallistuneen tietyn terroristiryhmän toimintaan, jossa etnisyys on toimijoita vahvasti yhdistävä tekijä. Ilmoitukset tallentuvat rekisteriin automaattisesti. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2024 epäilyttävän liiketoimen ilmoituksia vastaanotettiin yhteensä yli 50 000 kpl. Mikäli ilmoitukseen kirjattua erityistä henkilötietoa ei saa tallettaa rahanpesurekisteriin, on terrorismin rahoittamiseen liittyvät ilmoitukset aina käsiteltävä yksitellen ja poistettava kyseinen tieto. Tiedon poistaminen käytännössä hankaloittaa rahanpesun selvittelykeskuksen suorittamaa rahanpesun, sen esirikosten ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa. Myös käsiteltävän tiedon elinkaari ja eheys kärsivät, ja tällöin myös ilmoituksista voi tulla käyttökelvottomia.
Valiokunta tuo vielä esiin, että rahanpesurekisteriin kohdistuvien tietojen katseluista ja luovuttamisesta jää aina merkintä rahanpesurekisterin lokijärjestelmään, johon kohdistetaan laillisuusvalvontaa rahanpesun selvittelykeskuksen, keskusrikospoliisin, Poliisihallituksen ja Tietosuojavaltuutetun toimesta. Valiokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin tavoin ehdotettuihin kohtiin täsmennyksiä.
Tiedonluovutussäännökset
Hallituksen esitys sisältää useita toisistaan poikkeavia tiedonsaantioikeuksia, tietojen luovuttamisoikeuksia ja oma-aloitteisia tietojen luovuttamisoikeuksia koskevia säännöksiä. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että esityksen 3. lakiehdotuksen (laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta) 18 ja 19 §:ssä, 4. lakiehdotuksen (laki Finanssivalvonnasta) 71 §:ssä ja 8. lakiehdotuksen (laki työttömyysetuuksien rahoituksesta) 22 b §:ssä säädettäväksi ehdotettuja tiedonluovutussäännöksiä ei ole sidottu tarpeellisuus- tai välttämättömyyskriteeriin perustuslakivaliokunnan vakiintuneessa tulkintakäytännössään edellyttämällä tavoin. Kyseisten säännösten perusteluissa kuitenkin viitataan vaihtelevasti tietojen luovutuksen tai saannin tarpeellisuuteen tai välttämättömyyteen tietyn käyttötarkoituksen kannalta, vaikka tämä ei käy suoraan ilmi ehdotetuista säännöksistä. Esityksen perustelujen (s. 75) mukaan ehdotetuista säännöksistä osa on sidottu välttämättömyyskriteeriin, osa verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain logiikassa omaksuttuun kriteeriin, ja osa ehdotetuista säännöksistä ei ole sidottu mihinkään kriteeriin.
Perustuslakivaliokunnan mielestä esityksessä esitetyt, lähinnä voimassa olevassa lainsäädännössä omaksuttuihin sääntelytapoihin kiinnittyvät perusteet poikkeamiselle valiokunnan vakiintuneesta tulkintakäytännöstä eivät ole valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin kannalta vakuuttavia. Valiokunta pitää myös ongelmallisena, että osa ehdotetuista säännösmuotoiluista vaikuttaa olevan itsessään ristiriidassa esityksen perusteluissa niihin soveltuvista kriteereistä esitetyn kanssa. Valiokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota valtioneuvoston piirissä laadittuihin hallituksen esitysten laatimisohjeisiin, joiden mukaan hallituksen esitykset on valmisteltava perustuslain mukaisiksi ja esityksessä myös kerrottava, millä perusteilla säännösten katsotaan olevan sopusoinnussa perustuslain kanssa. Hallintovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan huomioon.
Perustuslakivaliokunta toteaa, että esityksen 3. lakiehdotuksen 18 ja 19 §:ää, 4. lakiehdotuksen 71 §:ää ja 8. lakiehdotuksen 22 b §:ää on muutettava siten, että viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus liitetään joko jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi, tai jos tietosisältöjä ei ole luetteloitu, sisällytetään sääntelyyn vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta. Tällaiset muutokset ovat edellytyksenä 3., 4. ja 8. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Hallintovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen ja ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin tavoin täsmennyksiä tietojensaantioikeuksiin ja tietojenluovutusmahdollisuuksia koskeviin säännöksiin.
Säilytysajat
Esityksen 2. lakiehdotuksen (laki rahanpesun selvittelykeskuksesta) 3 §:n 7 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että rahanpesurekisteriin talletetut tiedot poistetaan rahanpesurekisteristä viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jolloin on kulunut kymmenen vuotta merkinnän tekemisestä, kuitenkin siten, että mikäli vastaanotetut tiedot on sisällytetty selvittelykokonaisuuteen, tiedot poistettaisiin viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jolloin on kulunut kymmenen vuotta selvittelykokonaisuuden avaamisesta.
Perustuslakivaliokunnan mukaan tietojen pysyvä säilyttäminen ei ole henkilötietojen suojan mukaista, ellei siihen ole tietojärjestelmän luonteeseen tai tarkoitukseen liittyviä perusteita (ks. PeVL 31/2017 vp). Valiokunta on painottanut erityisesti arkaluonteisten tietojen säilytysajan rajaamista siihen, mikä on välttämätöntä sen tavoitteen saavuttamiseksi, jonka vuoksi tiedot on järjestelmään tallennettu (ks. esim. PeVL 31/2017 vp, s. 5, PeVL 13/2017 vp, s. 6). Valiokunta on esimerkiksi pitänyt viiden vuoden säilytysaikaa arkaluonteisten tietojen osalta pitkänä (PeVL 51/2018 vp, s. 16, PeVL 13/2017 vp, s. 6). Hallintovaliokunnan on vielä syytä tarkastella, ovatko näin pitkät säilytysajat tarpeen, ja rajoittaa erityisesti arkaluonteisten henkilötietojen säilytysaikoja, jollei 10 vuoden säilytysaika ole välttämätön säilytyksen tarkoituksen kannalta.
Hallintovaliokunta toteaa saamaansa selvitykseen perustuen, että ehdotetut pitkät säilytysajat ovat välttämättömiä, sillä rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävän luonteen johdosta nimenomaan yksittäistapauksellisesti käsiteltäviin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvat tiedot ovat välttämättömiä koko käsiteltävän tapauksen elinkaaren ajan. Epäilyttäviä liiketoimia koskevat ilmoitukset, joissa tapauskohtaisesti on erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, tulevat käyttökelvottomiksi, jos ilmoituksen eheyteen puututaan poistamalla tietoja, jotka ovat välttämättömiä ilmoituksen tarkoituksen kannalta.