Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia ja täydennyksiä terrorismin rahoittamista koskeviin rangaistussäännöksiin. Esityksessä ehdotetaan tehtäviksi myös salaisia pakkokeinoja koskevaan pakkokeinolain 10 lukuun ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaan poliisilain 5 lukuun terrorismirikosten rangaistussäännösten muutosten edellyttämät muutokset. Esityksen tavoitteena on, että Suomen lainsäädäntö saatetaan vastaamaan FATF:n terrorismin rahoittamisrikosta koskevaa suositusta ja sen täytäntöönpanoon liittyviä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia. Esityksen perustelujen (esim. s. 18—19) mukaan ehdotetut muutokset eivät kuitenkaan ole yksinomaan seurausta mainituista suosituksista. 

Hallituksen esityksessä ilmenevistä syistä sekä saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin. 

Rangaistussäännöksiä koskevat muutokset

Hallituksen esityksen ehdotuksista keskeisin on uusi terroristin rahoittamista koskeva rikos. Tästä uudesta terrorismirikoksesta säädetään esityksen mukaan rikoslain (39/1889) 34 a luvun muutetussa 5 a §:ssä (1. lakiehdotus). Ehdotetun säännöksen mukaan, joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan henkilöä, joka tekee rikoslain 34 a luvun 1 tai 1 a §:ssä tarkoitettuja rikoksia tai osallistuu niiden tekemiseen rikoslain 5 luvun 3—6 §:ssä tarkoitettuna rikokseen osallisena, on tuomittava terroristin rahoittamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksestä ilmenevin tavoin (HE, s. 22—26) valmistelussa on varsin perusteellisesti arvioitu tunnusmerkistön sisältöön vaikuttavia seikkoja. Myös pykälän perusteluissa on täsmennetty sen soveltamisalaa (HE, s. 43—47). 

Esityksestä antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta on todennut (PeVL 1/2021 vp, s. 2), että terrorismissa on kysymys yhteiskunnan perustoimintoja, oikeusjärjestystä sekä ihmisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta hyvin vakavasti vaarantavasta rikollisuudesta, jonka estämiselle ja keskeyttämiselle on perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta hyväksyttävät ja hyvin painavat perusteet. Lakivaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan tavoin (ks. PeVL 1/2021 vp, s. 2) siihen hallituksen esityksessä (HE, s. 52) mainittuun käsitykseen, jonka mukaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten tekemiseen tähtäävä yksittäisen henkilön toiminta voi olla yhtä vaarallista ja vahingollista kuin ryhmässäkin tapahtuva toiminta. Lakivaliokunta katsoo, että muun muassa tämän vuoksi on perusteltua, että terroristin rahoittamisen rangaistavaksi säätämisellä edistetään sitä, että terrorismin rahoittamista koskevat rangaistussäännökset ovat kokonaisuudessaan riittävän kattavia. 

Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että ehdotettu rikoslain 34 a luvun 5 a §:n terroristin rahoittamista koskeva rangaistussäännös on perusteltu ja myös laillisuusperiaatteen kannalta riittävän täsmällinen. Valiokunta puoltaa ehdotetun säännöksen hyväksymistä jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin esitetyin, erityisesti teon oikeudenvastaisuutta koskevin huomioin. Myös perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 1/2021 vp, s. 4) katsonut, että 5 a §:ssä tarkoitettu rangaistava käyttäytyminen on kuvattu säännöksessä perustuslain 8 §:ssä turvatun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla riittävän täsmällisesti sekä tekijän että rangaistavan teon ja sen kohteen osalta. 

Terroristin rahoittamisesta (1. lakiehdotuksen 34 a luvun 5 a §) tuomitaan esityksen mukaan rangaistukseksi vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Mainittu rangaistusasteikko muutetaan esityksen mukaan koskemaan myös terroristiryhmän rahoittamista (1. lakiehdotuksen 34 a luvun 5 b §), josta nykyisen asteikon mukaan tuomitaan sakkoa tai enintään kolme vuotta vankeutta.  

Esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää ehdotettuja rangaistusasteikkoja perusteltuina ja oikeasuhtaisina. Perusteltua on myös, että terroristin (5 a §) ja terroristiryhmän (5 b §) rahoittamisen osalta rangaistusasteikot vastaavat johdonmukaisesti toisiaan. Myös perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 1/2021 vp, s. 4) katsonut, että terroristin tai terroristiryhmän rahoittamisella voi olla olennainen merkitys itse terrorismirikoksen tekemiseen. Siten toiminnan rahoittamiseen puuttumisella voidaan estää terrorismirikosten tekemistä. Kun otetaan huomioon, että terroristin rahoittamista (RL 34 a luvun 5 a §) ja terroristiryhmän rahoittamista (RL 34 a luvun 5 b §) koskevat rikoslain säännökset edellyttävät tahallisuutta ja tietoisuutta siitä, että rahoituksen kohteena on terroristi tai terroristiryhmä, voidaan ehdotettuja rangaistusasteikkoja pitää perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan oikeasuhtaisina suhteessa rangaistaviksi säädettyjen tekojen moitittavuuteen. 

Muiden terrorismin rahoittamisrikosten tavoin terroristin rahoittamisen yritys on esityksen mukaan rangaistavaa. Lakivaliokunnalla ei ole tältä osin huomautettavaa. 

Esityksessä ehdotetaan muutoinkin terrorismin rahoittamisrikoksia koskevia rikoslain 34 a luvun säännöksiä muutettaviksi niin, että ne muodostavat nykyistä selkeämmän ja johdonmukaisemman kokonaisuuden. Terroristiryhmän rahoittamista koskevia rangaistussäännöksiä (1. lakiehdotuksen 34 a luvun 5 b §) muutetaan rangaistusasteikkomuutoksen lisäksi niin, että tunnusmerkistön kirjoitustapa vastaa terrorismin rahoittamisrikosten kohdalla normaalisti noudatettavaa kirjoitustapaa. Lisäksi poistetaan terroristiryhmän rahoittamisen rangaistavuuden toissijaisuus suhteessa säännöstelyrikoksia koskeviin säännöksiin, joita sovelletaan silloin, kun varoja luovutetaan henkilölle, jonka varat on jäädytetty terrorismiin liittyvistä syistä. 

Terrorismin rahoittamista koskevia rikoslain 34 a luvun 5 §:n (1. lakiehdotus) rangaistussäännöksiä muutetaan esityksen mukaan niin, että nykyistä selvemmin sen rikoksen kohdalla on kysymys terrorismirikoksen rahoittamisesta. Kyseisen rikoksen rikosnimike myös muutetaan vastaamaan todettua seikkaa. Terroristiryhmän rahoittamisen ja terrorismirikoksen rahoittamisen tunnusmerkistömuutoksilla ei ole tarkoitus muuttaa säännösten soveltamisalaa, vaan kyse on niiden täsmentämisestä. Muutosten jälkeen terrorismin rahoittamisrikoksia koskevat säännökset jakautuisivat terrorismirikoksen, terroristin ja terroristiryhmän rahoittamiseen. 

Lakivaliokunta pitää edellä selostettuja muita rikoslain 34 a lukuun ehdotettuja muutoksia asianmukaisina ja kannatettavina. On perusteltua pyrkiä siihen, että terrorismin rahoittamisrikoksia koskevan säännökset muodostavat johdonmukaisemman kokonaisuuden. 

Rikoksesta epäillyn oikeusturva

Ehdotetussa rikoslain 34 a luvun 5 a §:ssä (1. lakiehdotus) tarkoitettuun terroristin rahoittamisen selvittämiseen voi muiden terrorismirikosten tavoin liittyä haasteita. Tämä koskee niin varoja antavan tai keräävän henkilön tarkoitusta tai tietoisuutta kuin sitäkin, voidaanko rahoitettavaa henkilöä pitää säännöksessä tarkoitettuna rahoitettavana henkilönä. Osittain tähän liittyen lakivaliokunta korostaa epäillyn oikeusturvasta huolehtimisen merkitystä. 

Lakivaliokunta painottaa, että esityksessä todetuin tavoin (HE, s. 46) on huolehdittava siitä, että kukaan ei päädy liian kevyin perustein epäillyn tai syytetyn asemaan. Kynnykset terrorismirikosten osalta ovat luonnollisesti samat kuin muidenkin rikosten kohdalla. Esitutkintalain (805/2011) 3 luvun 3 §:n 2 momentti edellyttää, että esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa selvitettävä esitutkinnan aloittamisen edellytysten olemassaolo niin, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan. Tämä koskee erityisesti sen selvittämistä, onko esitutkintakynnys ylittynyt eli onko mainitun pykälän 1 momentin mukaisesti syytä epäillä, että rikos on tehty. Asian edettyä esitutkintaan esitutkintaviranomaisia ohjaavat esitutkintalain 4 luvun esitutkintaperiaatteet, joista tasapuolisuusperiaatteen mukaan esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet (1 §). Saman luvun säännösten mukaan rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä (2 §) ja rikoksesta epäillyllä on oikeus olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään (3 §). 

Valiokunta korostaa myös esityksestä ilmenevää seikkaa siitä (HE, s. 46), että rikosepäilyn asianmukaista selvittämistä ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista edistää myös se, että jo terrorismirikosten tutkintavaiheessa syyttäjä osallistuu aktiivisesti tutkinnan ohjaamiseen esitutkintalain 5 luvussa tarkoitetun esitutkintayhteistyön puitteissa ja että syytteen nostamisesta terrorismirikoksista päättää rikoslain 34 a luvun 7 §:n nojalla valtakunnansyyttäjä.  

Terrorismirikoksia koskevan sääntelyn kokonaisarvioinnin tarve

Esityksestäkin ilmi käyvin tavoin (HE, s. 21) terrorismirikoksia koskevat rangaistussäännökset ovat vuodesta 2002 lähtien lisääntyneet erityisesti kansainvälisten velvoitteiden toteuttamisen vuoksi. Säännösten suhdetta toisiinsa ja sääntelyä muutenkaan ei ole missään vaiheessa kokonaisvaltaisesti arvioitu.  

Lakivaliokunta on jo aiemman terrorismirikoksia koskevan lainsäädännön käsittelyn yhteydessä todennut (LaVM 4/2018 vp, s.10), että terrorismirikoksia koskeva rikoslain 34 a luku on nykymuodossaan yleisesti ottaen varsin vaikeaselkoinen kokonaisuus. Valiokunta on pitänyt perusteltuna, että terrorismirikoksia koskeva sääntely arvioidaan jatkossa kokonaisuutena omana lainsäädäntöhankkeenaan. 

Lakivaliokunta toteaa, että nyt käsiteltävän hallituksen esityksen sisältämä osittaisuudistus on sinällään huolellisesti valmisteltu. Valiokunta painottaa kuitenkin edelleen hallituksen esityksessäkin mainittua rikoslain 34 a luvun kokonaistarkastelun tarvetta. Myös perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa kiinnittänyt tähän huomiota (PeVL 1/2021 vp, s. 5). Edellä todetun johdosta lakivaliokunta pitää kokonaistarkastelua välttämättömänä terrorismirikoksia koskevan sääntelykokonaisuuden selkeyttämiseksi.