Esityksessä on kyse yhdistyslain muutoksista, jotka liittyvät erityisesti digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen jäseneksi ottamisessa ja eroilmoituksen vastaanottamisessa, jäsen- ja liittoäänestyksen käytön helpottamiseen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten valinnassa sekä pienimuotoisen kansalaistoiminnan kevyempään tilinpitoon.
Esityksen perustelujen mukaan (s. 13) tavoitteena on, että kansalaistoiminnan muodoissa tapahtuneet muutokset otetaan paremmin huomioon kansalaistoiminnan yhteisömuotoja koskevassa lainsäädännössä. Tavoitteena on toimintamahdollisuuksien hallittu lisääminen siten, että yhdistykset voivat itse päättää tarpeitaan vastaavien uusien mahdollisuuksien käyttöönotosta sekä oman harkintansa mukaan myös toimintaympäristön muutokseen mukautumisesta. Esityksen mukaan tarve on uusien vaihtoehtoisten keinojen sallimiseen, ei sen sijaan uuteen pakottavaan yhteisölainsäädäntöön.
Yksi esityksen keskeisistä ehdotuksista on päätösvallan delegointi jäsenasioissa (lakiehdotuksen 12 ja 13 §). Yhdistyksen hallinnon helpottamiseksi esityksessä laajennetaan ja selvennetään päätösvallan delegointimahdollisuuksia jäseneksi ottamisen ja eroilmoitusten vastaanottamisen osalta. Jäseneksi ottamisen osalta delegointi edellyttää sääntömääräystä, jonka mukaan hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä (yhdistyksen sääntöjen rajoissa). Lisäksi eroilmoituksen vastaanottamisen osalta mahdollisia järjestelyjä selvennetään laissa nykykäytäntöjä vastaaviksi.
Keskeinen esityksessä ehdotettu muutos liittyy myös jäsen- ja liittoäänestyksiin. Esityksen mukaan (lakiehdotuksen 17 ja 19 §) jatkossa sallitaan jäsen- ja liittoäänestys myös hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen muidenkin jäsenten valitsemiseksi, jos siitä on määräys yhdistyksen säännöissä. Säännöissä voi myös määrätä, että osa hallituksen jäsenistä valitaan perinteisessä tai etäkokouksessa ja osa valitaan jäsen- tai liittoäänestyksellä (ks. HE, s. 13).
Esityksessä ehdotetaan myös säännöksiä, joilla nimenomaisesti sallitaan yhdistyksen hallituksen päätöksenteko kokousta pitämättä (lakiehdotuksen 35 §). Esityksessä katsotaan (s. 13), että laajempi hallituksen päätöksenteon sääntely yhdistyslaissa ei ole tarpeen. Hallituksen päätös kokousta pitämättä voidaan tehdä sähköpostitse tai muuten varsinaista kokousta pitämättä hallituksen päättämällä tavalla.
Edelleen esityksessä ehdotetaan yhdistyslakiin kirjanpitolakia kevyempää tilinpitomallia, jota pienet yhdistykset voivat soveltaa kirjanpitolain sijasta (lakiehdotuksen 37 a §). Esityksen perustelujen mukaan (HE, s. 14) ehdotus sisältää mahdollisimman kevyen ja samalla näiden pienten toimijoiden sidosryhmien tarpeet yleensä tyydyttävän tilinpidon säännöstön. Esityksessä ehdotetaan, että tilinpitomalli on mahdollinen yhdistykselle, jonka saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä (liikevaihto) tilikaudelta on enintään 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä kaudelta. Liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen on kuitenkin aina sovellettava kirjanpitolakia. Kevyempi tilinpito voidaan esityksen mukaan käytännössä perustaa pitkälti pankin (sähköiseen) tiliote- ja tilitapahtumatietoihin.
Esityksessä ehdotetaan myös yhdistyksen purkamiseen liittyvän selvitysmenettelyn yksinkertaistamista (lakiehdotuksen 40 §). Yhdistyksen purkamiseen liittyvää selvitysmenettelyä ehdotetaan kevennettäväksi siten, että yhdistyslain 40 §:n 3 momentin nimenomainen säännös selvitysmiehen velvollisuudesta yhdistyksen kokouksen koolle kutsumisesta loppuselvityksen hyväksymistä varten kumotaan. Säännöksen kumoamisesta huolimatta yhdistysten jäsenten määrävähemmistöllä on yleisen kokouksen koolle kutsumista koskevan säännöksen (YhdL 20 §:n 2 momentti) perusteella oikeus vaatia loppuselvityksen käsittelyä kokouksessa. Koska purkautuvan yhdistyksen jäsenellä tai muulla, jota purkautuminen koskee (esim. jäljelle jääviin varoihin sääntömääräyksen perusteella oikeutettu) voi olla tarve saada tietoja selvitystoimenpiteistä ja niiden jälkeen jäljelle jääneistä varoista, ehdotetaan laissa säädettäväksi selvitysmiehen velvollisuudesta loppuselvityksen säilyttämisen lisäksi antaa jäljennös selvityksestä mainituille tahoille. Yhdistyksen purkautumisen rekisteröinnistä ei seuraa rekisteröimättömän yhdistyksen syntyminen.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu erityisesti esiin, että ehdotettu loppuselvityskokouksesta luopuminen helpottaa pienten ja vähävaraisten yhdistysten hiipuneen yhdistystoiminnan päättämistä. Samalla esimerkiksi liitoissa työskentelevien työntekijöiden tilanne helpottuu, kun resurssit voidaan ohjata muuhun kuin päättyvän yhdistystoiminnan hallinnointiin.
Esityksessä ehdotetaan myös eräitä muita tarkistuksia yhdistyslakiin. Esityksen mukaan yhdistyslain muutos oli tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Kevyemmän tilinpidon sääntelyä voi esityksen mukaan soveltaa aikaisintaan 1.7.2023 alkavalla tilikaudella. Edellä todetun valossa on tärkeää, että lakiehdotus hyväksytään mahdollisimman pian.
Lakivaliokunta pitää esityksessä ehdotettuja muutoksia ja sen tavoitteita tärkeinä ja perusteluina. On tärkeää, että kansalaistoiminnan muodoissa tapahtuneet muutokset sekä toimintaympäristön muutos otetaan paremmin huomioon yhdistyksiä koskevassa lainsäädännössä. On perusteltua, että yhdistyksille sallitaan uusien vaihtoehtoisten keinojen hyödyntäminen niiden toiminnassa yhdistyksen toiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja helpottamiseksi. Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomioin.