Avoimuusrekisterilaki
3 §. Velvollisuus ilmoittautua avoimuusrekisteriin.
Pykälän 1 momentissa säädetään, keillä on velvollisuus ilmoittautua avoimuusrekisteriin. Momenttia on tarkistettu kielellisesti.
Pykälän 2 momentissa säädetään niistä toimijoista, jotka eivät kuitenkaan ole ilmoitusvelvollisia.
Hallituksen esityksessä ehdotetun 2 momentin 3 kohdan ilmoitusvelvollisia eivät ole valtion, hyvinvointialueen, kunnan tai Ahvenanmaan maakunnan viranomainen, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, valtion liikelaitos, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Ihmisoikeuskeskus, Valtiontalouden tarkastusvirasto sekä Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitos. Momentin 3 kohtaan liittyy hallituksen esitykseen sisältyvä 4 kohta, jonka mukaan ilmoitusvelvollisia eivät ole lakisääteisiä tehtäviä hoitava muu kuin 3 kohdassa tarkoitettu julkisyhteisö tai toimija sen lakisääteisten tehtävien hoidon osalta. Säännös tarkoittaa sitä, että tällaisen toimijan lakisääteisten tehtävien ulkopuolinen toiminta on ehdotetun lain piirissä (ks. HE, s. 48).
Esityksen valiokuntakäsittelyssä on ilmennyt tulkinnanvaraisuutta siitä, miten ehdotettua pykälää sovelletaan yliopistoihin ja muihin koulutuksenjärjestäjiin. Lakivaliokunta on pyytänyt asiasta lausunnon sivistysvaliokunnalta.
Sivistysvaliokunnan mukaan hallituksen esityksessä on ollut tarkoitus säätää, että ehdotetun lain mukainen ilmoitusvelvollisuus määräytyy yliopistojen osalta 3 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti. Tämän selkeyttämiseksi sivistysvaliokunta esittää, että yliopistot suljetaan 3 §:n 2 momentin 3 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle nimenomaisesti (ks. SiVL 22/2022 vp, s. 3 ja 4). Sivistysvaliokunnan lausunnosta ilmenee, ettei ammattikorkeakouluja ole tarpeen mainita 3 kohdassa erikseen. Tällä muutoksella yliopistolain tarkoittamien yliopistojen ja ammattikorkeakoululain mukaisten ammattikorkeakoulujen velvollisuus ilmoittautua avoimuusrekisteriin koskee muita kuin lakisääteisiä tehtäviä. Lakivaliokunta ehdottaa 3 kohdan tarkistamista sivistysvaliokunnan esittämällä tavalla.
Lakivaliokunta myös toteaa, että yliopistojen laajat lakisääteiset tehtävät, joihin kuuluu muun muassa tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen, rajaavat käytännössä laajasti akateemista toimintaa ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle (ks. HE, s. 48). Lisäksi tutkijoiden harjoittama toiminta on useimmiten yksityishenkilöiden toimintana ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolella. Näissä suhteissa avoimuusrekisteri ei siten vaikuta tutkijoiden mahdollisuuksiin tarjota tietoa päättäjille.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa vuorostaan on noussut esille kysymys sääntelyn soveltamisesta Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitraan. Talousvaliokunta toteaa Sitran kuuluvan ehdotetun lain soveltamisalaan, koska sitä ei ole ehdotetun lain 3 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan suljettu siitä pois. Ilmoitusvelvollinen ei kuitenkaan ole lakisääteisiä tehtäviä hoitava muu kuin 3 kohdassa tarkoitettu julkisyhteisö tai toimija sen lakisääteisten tehtävien hoidon osalta. Talousvaliokunnan mukaan tämä lakisääteisten tehtävien hoitamista koskeva poikkeus koskee myös Sitraa (ks. TaVL 46/2022 vp, s. 3).
Sitra on talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä esittänyt sääntelyn selkeyttämistä siten, että Sitra tulisi myös lakisääteisiin tehtäviinsä liittyvän vaikuttamistoiminnan osalta avoimuusrekisterin piiriin. Talousvaliokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että sääntely on soveltamisalaltaan johdonmukaista ja kohtelee toimijoita yhtäläisesti, minkä vuoksi sääntelyssä tulisi välttää pistemäisiä, yksittäisiä toimijoita koskevia poikkeussäännöksiä.
Myös Keskuskauppakamari on kiinnittänyt lakivaliokunnan huomiota Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien lakisääteiseen tehtäväkenttään (kauppakamarilain 1 §) katsoen, että hallituksen esityksen perusteella jää epäselväksi, voisivatko Keskuskauppakamari ja alueelliset kauppakamarit ilmoittautua vapaaehtoisesti avoimuusrekisteriin tilanteessa, jossa ne eivät olisi ilmoitusvelvollisia.
Lakivaliokunta toteaa Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien lakisääteisen tehtäväkentän olevan laaja. Ehdotettu sääntely merkitsee sitä, ettei niille synny ilmoitusvelvollisuutta sellaisesta vaikuttamistoiminnasta, jolla ne edistävät laissa mainittuja tavoitteita. Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien osalta sääntely vaikuttaa siten toimivan samantapaisesti kuin Sitran osalta. Lakivaliokunta katsoo talousvaliokunnan tavoin, että sääntelyssä tulee välttää pistemäisiä, yksittäisiä toimijoita koskevia poikkeussäännöksiä, minkä vuoksi valiokunta ei tue vapaaehtoisuuteen perustuvan ilmoittautumisen tai muun poikkeuksen mahdollistamista tässä yhteydessä. Talousvaliokunnan tavoin lakivaliokunta kuitenkin katsoo, että hallituksen esityksessä ehdotetun sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia on jatkossa tärkeä seurata ja kokemusten perusteella arvioida sääntelyn tarkistustarpeita (ks. TaVL 46/2022 vp, s. 4). Nyt käsiteltävän uudistuksen toimeenpanossa on lisäksi kiinnitettävä huomiota Sitran, kauppakamarien ja muiden vastaavien toimijoiden tarpeeseen saada neuvontaa ja opastusta avoimuusrekisteriin ilmoitettavan ja sen ulkopuolelle jäävän toiminnan erottamisesta.
Hallituksen esityksessä ehdotetun 3 kohdan lopussa luetellaan myös eduskunnan yhteydessä toimivia tahoja. Valiokunta ehdottaa, että myös eduskunnan kanslia huomioidaan ja että eduskunnan kanslia ja eduskunnan yhteydessä toimivat tahot siirretään momentin uudeksi 4 kohdaksi. Valiokunnan ehdottaman uuden kohdan vuoksi hallituksen esitykseen sisältyvien kohtien numerointi muuttuu yhtä suuremmaksi. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että valtiontalouden tarkastusvirasto kirjoitetaan kohdassa pienellä alkukirjaimella, kuten muualla lainsäädännössä. Sama koskee 10 ja 11 §:ää, joiden yhteydessä asiaa ei enää erikseen perustella.
Momentin 7 kohdan (HE:n 6 kohdan) mukaan ilmoitusvelvollinen ei ole puoluelaissa tarkoitettu puolue ja puolueyhdistys ja vaaleissa ehdokkaana olevan henkilön tuki- ja valitsijayhdistys. Valiokunta ehdottaa, että kohtaan lisätään eduskuntaryhmälaissa (979/2012) tarkoitetut eduskuntaryhmät. Sen sijaan kohdassa mainitut vaaleissa ehdokkaana olevan henkilön valitsijayhdistykset on perusteltua siirtää pykälän viimeiseen momenttiin, jossa mainitaan informatiivisesti sellaisia toimijoita tai toimintaa, joihin ei sääntelyä sovelleta.
Lisäksi valiokunta ehdottaa, että käsiteltävän pykälän 2 momenttiin lisätään uusi 8 kohta ja pykälään uusi 3 momentti, joka koskee asianajajia, luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia ja julkisia oikeusavustajia. Pykälän 2 momentin 8 kohta vastaa hallituksen esityksen 4 §:n 1 momentin 5 kohtaa ja uusi 3 momentti valiokunnan ehdottamin täsmennyksin hallituksen esityksen 4 §:n 2 momenttia. Säännöksiä ja niiden siirtämistä käsitellään tarkemmin jäljempänä 4 §:n perusteluissa.
Uuden 3 momentin lisäämisen vuoksi hallituksen esitykseen sisältyvä 3 momentti siirtyy pykälän uudeksi 4 momentiksi. Momentissa mainitaan informatiivisesti sellaisia toimijoita tai toimintaa, joihin avoimuusrekisterilakia ei sovelleta. Valiokunnan momenttiin ehdottamaa muutosta on käsitelty edellä 2 momentin 7 kohdan (HE:n 6 kohta) perusteluissa. Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, ettei avoimuusrekisterilakia sovelleta myöskään alue- ja kunnanvaltuustojen valtuustoryhmiin. Kyseiset ryhmät ovat valtuustotyöskentelyä varten muodostettuja eräänlaisia henkilöyhteenliittymiä, jotka eivät kuitenkaan ole oikeushenkilöitä.
4 §. Poikkeukset velvollisuudesta ilmoittautua avoimuusrekisteriin.
Pykälässä säädetään sellaisesta toiminnasta, joka 3 §:n 1 momentista poiketen ei edellytä ilmoittautumista avoimuusrekisteriin, jos toimija harjoittaa ainoastaan momentissa tarkoitettua toimintaa.
Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan lakia ei sovelleta pienimuotoiseen vaikuttamistoimintaan. Pienimuotoisella vaikuttamistoiminnalla tarkoitetaan kohdan mukaan yhden kalenterivuoden aikana harjoitettavaa vaikuttamistoimintaa, jossa yhteydenpito sisältää yhteensä enintään viisi yksittäistä yhteydenottoa yhteen tai useampaan vaikuttamistoiminnan kohteeseen. Yksittäisellä yhteydenotolla voi olla vastaanottajana yksi tai useampi vaikuttamistoiminnan kohde.
Lakivaliokunta pitää talousvaliokunnan tavoin pienimuotoisen vaikuttamistoiminnan rajaamista rekisterin ulkopuolelle tärkeänä (ks. TaVL 48/2022 vp). Kuten talousvaliokunnassa, myös lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa näkemykset pienimuotoisen vaikuttamistoiminnan määritelmästä kuitenkin jakaantuivat, sillä osa on pitänyt ehdotettua määritelmää liian laveana, osa taas liian tiukkana. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu rajaus jättää sääntelyn ulkopuolelle esimerkiksi suuryrityksen ehkä merkittävänkin vaikuttamistoiminnan, jossa yhteydenottokertojen määrä kuitenkin jää alle säädetyn rajan, mutta samalla esimerkiksi pk-yritysten pienimuotoinenkin vaikuttamistoiminta tulee sääntelyn piiriin yhteydenottokertojen rajan ylittyessä. Talousvaliokunnan lausunnossa todetaan, että hallituksen esityksen perustelut puoltaisivat ehdotettua laajempaakin poikkeusta myös pk-yritysten suuntaan, mutta eri toimijoiden yhdenvertainen kohtelu ja sääntelyn selkeys toisaalta puoltavat tässä vaiheessa ehdotettua rajausta. Lakivaliokunta yhtyy talousvaliokunnan esittämään katsoen, että soveltamisalarajauksen vaikutuksia ja toimivuutta tulee arvioida sääntelyä jatkossa kehitettäessä.
Hallituksen esityksessä ehdotetun 1 momentin 5 kohdan mukaan lakia ei sovelleta asianajajien, luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien ja julkisten oikeusavustajien asiakkaalleen antamaan oikeudelliseen neuvontaan, jossa on kysymys oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 13 §:ssä tarkoitettujen tehtävien taikka asianajajista annetun lain (496/1958) 5 c §:ssä tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) 8 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen käsittelyä sisältävien tehtävien hoitamisesta. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan tällaisia tehtäviä olevan oikeudenkäyntiin liittyvän tehtävän hoitaminen, oikeudellisen neuvonnan antaminen päämiehen oikeudellisesta asemasta esitutkinnassa tai muussa oikeudenkäyntiä edeltävässä käsittelyvaiheessa, oikeudellisen neuvonnan antaminen oikeudenkäynnin käynnistämiseksi tai sen välttämiseksi tai muu oikeudellinen avustaminen oikeudenkäynnin ulkopuolisessa asiassa, kuten testamentin laadinta tai yrityskaupan tekemisessä avustaminen sopimusneuvotteluihin osallistumalla ja laatimalla sopimus (s. 51).
Edellä mainittuun 5 kohtaan liittyy hallituksen esityksessä ehdotettu pykälän 2 momentti, jonka mukaan asianajajien, luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien ja julkisten oikeusavustajien tulee kuitenkin tehdä avoimuusrekisteriin rekisteröinti-ilmoitus, jos 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun neuvontaan liittyy sellaista asiakkaalle annettavaa vaikuttamistoiminnan neuvontaa, jossa ei ole kyse asiakkaan oikeudellisen aseman määrittelystä, asiakkaan avustamisesta hallintoasiassa, oikeussäännöksen soveltamista koskevasta neuvonnasta tai muusta asiakkaan toimintaan liittyvästä oikeudellisesta neuvonnasta.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan keskeistä ehdotetun säännöksen kannalta on se, että edellä mainitussa momentissa tarkoitetussa neuvonnassa ei ole kysymys 1 momentin 5 kohdassa mainittujen lainkohtien mukaisia tietoja sisältävien tehtävien hoitamisesta, vaan yksinomaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen neuvontaan liittyvistä toimeksiannoista (s. 55). Selkein vaikuttamistoiminnan neuvonnan tilanne, joka asianajajien tulisi ilmoittaa avoimuusrekisteriin, on esityksen mukaan asiakkaan puolesta tehtävä vaikuttamistoiminta. Lisäksi perusteluissa tuodaan esiin esimerkkejä asiakkaan toiminnan yhteiskunnallista tasoa koskevasta neuvonnasta, jota on lähtökohtaisesti ilmoitettava. Tällaista on esimerkiksi neuvonta, jossa kerrotaan asiakkaalle, millä argumenteilla valmisteltavaan lainsäädäntömuutokseen kannattaisi vaikuttaa (ks. HE, s. 56).
Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota ehdotetun sääntelyn merkityksellisyyteen asianajosalaisuuden kannalta. Avoimuusrekisterin tavoitteita on sinällään pidetty hyväksyttävänä perusteena oikeasuhtaisella ja tarkkarajaisella sääntelyllä joiltain osin rajoittaa asianajajan, julkisen oikeusavustajan ja luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan salassapitovelvollisuutta, mutta ehdotettua sääntelyä on pidetty jossain määrin vaikeaselkoisena. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin myös vaihtoehtoisia sääntelytapoja, kuten ilmoitusvelvollisuuden säätäminen asiakkaalle. Perustuslakivaliokunta ei ole lausunnossaan ottanut ehdotettuihin säännöksiin kantaa.
Lakivaliokunta pitää tärkeänä ehdotetun sääntelyn tavoitetta suojata asianajosalaisuuden ydinaluetta (ks. HE, s. 55). Asianajosalaisuus turvaa mahdollisuuden saada oikeudellista apua, valita oikeusavustaja ja neuvotella oikeusavustajan kanssa luottamuksellisesti. Asianajosalaisuus liittyy perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
Ottaen huomioon merkityksellisyys asianajosalaisuuden kannalta ehdotetun sääntelyn tulee olla selkeää ja tarkkarajaista. Tässä suhteessa valiokunta ehdottaa, että hallituksen esityksessä ehdotetun 4 §:n 1 momentin 5 kohta siirretään 3 §:n 2 momentin uudeksi 8 kohdaksi. Tämä ilmentää ehdotettua selkeämmin pääsääntöä siitä, etteivät asianajajat, luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ja julkiset oikeusavustajat ole ilmoitusvelvollisia oikeudellisesta neuvonnasta, jossa on kyse säännöksessä mainituissa lainkohdissa tarkoitettujen tietojen käsittelyä sisältävien tehtävien hoitamisesta. Valiokunnan ehdottaman muutoksen vuoksi hallituksen esityksessä ehdotettujen 6—12 kohtien numerointi muuttuu yhtä pienemmäksi. Saman muutoksen vuoksi myös 10 kohtaan (HE:n 11 kohta) sisältyvä viittaus 3 §:n 2 momenttiin tulee tarkistaa viittaukseksi 3 §:n 2 momentin 1—7 kohtaan.
Selkeys- ja asiayhteyssyistä valiokunta ehdottaa myös, että hallituksen esityksessä ehdotettu 4 §:n 2 momentti siirretään 3 §:n uudeksi 3 momentiksi, jolloin asianajajiin, luvan saaneisiin oikeudenkäyntiavustajiin ja julkisiin oikeusavustajiin liittyvät lain säännökset kootaan samaan pykälään. Lisäksi sääntelyn selkeyden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi valiokunta ehdottaa, että uuteen 3 §:n 3 momenttiin lisätään ilmaisut "asiakkaan puolesta" ja "antavat asiakkaalleen" sen korostamiseksi, että momentin säännökset liittyvät 3 §:n 2 momentin 8 kohtaan eli asiakkaalle tarjotun vaikuttamistoiminnan neuvonnan ilmoittamiseen. Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien omaan vaikuttamistoimintaan, kuten esimerkiksi toimialansa sääntelyyn vaikuttamiseen, sovelletaan samoja säännöksiä kuin muihin ilmoitusvelvollisiin.
5 §. Velvollisuus tehdä toimintailmoitus.
Pykälän 1 momenttiin on tehty kielellinen korjaus.
8 §. Toimintailmoitus.
Pykälässä säädetään toimintailmoituksesta, joka on määräaikainen raportti ilmoitusvelvollisen harjoittamasta 5 §:n mukaisesta toiminnasta.
Pykälän 4 momentissa säädetään yhteydenpidon kohteiden ilmoittamisen tarkkuudesta. Sen ensimmäisen virkkeen mukaan toimintailmoituksessa ilmoitetaan yhteydenpidon kohteet yksilöityinä siten, että henkilön tarkkuudella yksilöidään kansanedustajat, ministerit, ministereiden toimikaudeksi nimitetyt valtiosihteerit ja erityisavustajat, eduskunnan pääsihteeri ja apulaispääsihteeri, ministeriöiden kansliapäälliköt ja osastopäälliköt sekä ministeriöiden asettamat selvityshenkilöt. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan näiden voidaan katsoa olevan sellaisessa asemassa, että henkilön yksilöiminen on tarpeellista ja perusteltua (s. 63). Lakivaliokunta ehdottaa, että säännöksessä mainitaan asemansa vuoksi myös alivaltiosihteerit.
9 §. Rekisteriviranomaisen tehtävät.
Pykälässä säädetään rekisteriviranomaisen eli valtiontalouden tarkastusviraston tehtävistä. Pykälän 1 momentin 8 kohdassa rekisteriviranomainen velvoitetaan antamaan eduskunnalle vuosiraportti rekisterin toiminnasta ja valvonnasta. Vuosiraportin antamista eduskunnalle perustellaan esityksessä sillä, että se mahdollistaa avoimuusrekisterin parlamentaarisen seurannan, mitä pidetään tarkoituksenmukaisena avoimuusrekisterin sääntelyn luonne huomioiden (ks. HE, s. 68).
Perustuslakivaliokunta kiinnittää aiempaan lausuntokäytäntöönsä viitaten yleisesti huomiota tarpeeseen arvioida valtioneuvoston piirissä, kuinka paljon ja minkälaisissa asioissa eduskunnan käsiteltäviksi on syytä ehdottaa annettavaksi erilaisia vuosittaisia kertomuksia tai raportteja (ks. PeVL 86/2022 vp, s. 6).
Eduskunnan työjärjestys ei tunne käsitettä ”vuosiraportti”, minkä vuoksi lakivaliokunta ehdottaa sen muuttamista työjärjestyksen käsitteeksi ”kertomus”. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että kertomus annetaan eduskunnalle vaalikausittain, sillä vuosittainen kertomusmenettely eduskunnan täysistunnossa ja valiokunnassa on raskas ja epätarkoituksenmukainen tapa järjestää rekisterin toiminnan ja valvonnan parlamentaarinen seuranta. Valiokunnan mielestä vaalikausittainen kertomus mahdollistaa eduskunnalle riittävän säännönmukaisen mahdollisuuden seurata avoimuusrekisterin toimintaa. Ensimmäinen kertomus tulee annettavaksi ensi vaalikaudella.
Tärkeänä on kuitenkin pidetty, että valtiontalouden tarkastusvirasto raportoi vuosittain avoimuusrekisterin toiminnasta ja valvonnasta (ks. HE, s. 74). Vuosiraportointia voivat hyödyntää niin yleisö kuin lain eri sidosryhmät. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi, että valtiontalouden tarkastusvirasto tekee vuosiraportin avoimuusrekisterin toiminnasta ja valvonnasta. Tällaiseen vuosiraporttiin ei liity kertomusmenettelyä tai muuta vastaavaa virallista käsittelymenettelyä. Valiokunta ehdottaa tätä koskevan uuden 8 kohdan lisäämistä käsiteltävän pykälän 1 momenttiin. Tämän seurauksena edellä käsitelty vaalikausittaista kertomusta koskeva säännös siirtyy momentin 9 kohdaksi.
10 §. Rekisteriviranomaisen tiedonsaantioikeus.
Pykälän 1 momentin 1—4 kohtaan sisältyvä viittaus 4 §:n 1 momentin 5 kohtaan on tarkistettu viittaukseksi 3 §:n 2 momentin 8 kohtaan.
11 §. Neuvottelukunta ja hyvä edunvalvontatapa.
Pykälän 1 momentissa säädetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan asetettavasta neuvottelukunnasta, jonka tehtävänä on seurata avoimuusrekisterin toimintaa, tehdä aloitteita toiminnan kehittämiseksi sekä toimia virallisena yhteistyöelimenä sidosryhmille.
Valtiontalouden tarkastusvirasto kutsuu pykälän 2 momentin mukaan neuvottelukunnan jäseniksi ilmoitusvelvollisten edustajia, tutkijoita ja viranomaisia. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan neuvottelukunnassa tulisi olla pysyvästi edustettuina eduskunta sekä oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö, joiden vastuulla on hyvän hallinnon ja julkishallinnon integriteettiin liittyvän yleislainsäännön valmistelu (s. 71). Valiokunta ehdottaa, että oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön jäsenyys, kuten myös valtiontalouden tarkastusviraston osallistuminen neuvottelukuntaan, mainitaan momentissa nimenomaisesti. Lisäksi neuvottelukuntaan kutsuttavien tutkijoiden osalta momentin sanamuotoa on täsmennetty siten, että kyse on aihepiiriin perehtyneistä tutkijoista.
12 §. Sähköinen rekisteri ja tietojen julkaisu.
Ehdotetun pykälän mukaan avoimuusrekisteriin ilmoitetut 6 §:ssä tarkoitetut tiedot julkaistaan yleisessä tietoverkossa. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tietoihin sisältyy henkilötietoja (ks. HE, s. 20 ja 21). Pykälän mukaan tiedot pidetään saatavilla yleisessä tietoverkossa 10 vuoden ajan niiden ilmoittamispäivästä. Hallituksen esityksen perusteluissa tämän ajan katsotaan olevan riittävän pitkä, jotta yleisöllä on mahdollisuus seurata pidempiä vaikuttamisprosesseja, jotka kestävät useamman hallituksen tai vaalikauden ajan (s. 72 ja 79). Esityksen perustelujen mukaan rekisteröityjen tietojen yleisyyden taso ja yhteiskunnallinen merkitys huomioon ottaen 10 vuoden aikaa voidaan pitää perusteltuna.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota lakiehdotuksen 6 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan rekisteriviranomainen voi lisätä avoimuusrekisterin verkkosivustolle myös muita hallinnon avoimuuteen liittyviä aineistoja. Perustuslakivaliokunta katsoo, että mikäli tarkoituksena on, että lakiehdotuksen 6 §:n 3 momentin perusteella julkaistaan myös henkilötietoja joko 12 §:n puitteissa tai muuten perustelujen (s. 59) tarkoittamalla tavalla rekisterin verkkosivujen yhteydessä, on sääntelyä täsmennettävä olennaisesti.
Perustuslakivaliokunta ei hallituksen esityksessä esitettyjen perustelujen valossa ole täysin vakuuttunut ehdotetun 10 vuoden yleisessä tietoverkossa saatavilla pitämisen välttämättömyydestä. Perustuslakivaliokunnan mukaan lakivaliokunnan on syytä vielä arvioida huolellisesti ehdotetun 10 vuoden ajan välttämättömyyttä. Perustuslakivaliokunnan mielestä sääntelyn oikeasuhtaisuutta voi parantaa esimerkiksi poistamalla henkilötietoja sisältäviä tietueita jo ennen kymmenen vuoden määräaikaa. Lisäksi perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei lakiehdotukseen sisälly myöskään nimenomaista velvoitetta huolehtia avoimuusrekisterissä julkaistavien tietojen ajantasaisuudesta. Lakivaliokunnan on syytä arvioida sääntelyn kokonaisuutta myös EU:n tietosuoja-asetuksen näkökulmasta.
Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetun 6 §:n 3 momentin tarkoitus ei ole tuoda avoimuusrekisteriin henkilötietoja sisältäviä aineistoja, vaan tarkoituksena on ohjata avoimuusrekisterin käyttäjiä tällaisten julkisten tietolähteiden pariin.
Tietojen säilytysajan osalta lakivaliokunta toteaa, että yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden kestäminen pitkään, jopa useammankin hallituksen tai vaalikauden ajan, voidaan katsoa puoltavan ehdotettua kymmenen vuoden säilytysaikaa. Uudistuksen tavoitteiden kannalta perusteltua tai tarkoituksenmukaista ei myöskään olisi henkilötietoja sisältävien tietueiden poistaminen jo ennen kymmenen vuoden määräaikaa, sillä tämä vähentäisi olennaisesti kansalaisten tiedonsaantimahdollisuutta pitkäkestoisia hankkeita koskevasta lobbauksesta. Myös järjestelmän selkeys sekä vaikuttamiskohteiden oikeusturva ja yhdenvertainen kohtelu puoltavat tietojen säilyttämistä avoimuusrekisterissä ilmoitetun kaltaisina koko määräajan.
Avoimuusrekisterissä julkaistavien tietojen ajantasaisuuden osalta lakivaliokunta toteaa, että toimintailmoituksessa ilmoitettavat tiedot liittyvät aina tiettyyn menneeseen ajankohtaan, jolloin niihin ei synny päivittämistarpeita. Sen sijaan perustietoihin voi liittyä päivittämistarpeita, mikä on huomioitu ehdotetun 7 §:n 2 momentissa. Kyseinen säännös velvoittaa ilmoittamaan viipymättä tällaisten tietojen muutoksista.
Ehdotetun sääntelyn suhdetta EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen on arvioitu hallituksen esityksessä varsin kattavasti (ks. HE, mm. s. 17 ja 77—79). Lakivaliokunta pitää keskeisenä lähtökohtaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen suorasta soveltamisesta erityisesti siltä osin kuin on kyse rekisterinpitäjän velvollisuuksista ja vastuusta, rekisteröidyn oikeuksista ja valvonnasta. Ehdotetun lain 9 §:n 2 momenttiin sisältyy informatiivinen viittaus, jonka mukaan henkilötietojen oikaisuun sovelletaan tietosuoja-asetuksen säännöksiä. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa tuodaan esiin, jos vaikuttamistoiminnan kohde ilmoittaa tiedoissa olevan tämän osalta virheellisyyksiä ja kyse on henkilön tarkkuudella ilmoitettavasta vaikuttamistoiminnan kohteesta, sovelletaan tietosuoja-asetuksen mukaisia menettelyjä oikaisusta (s. 66). Tietosuoja-asetus velvoittaa tällöin rekisterinpitäjää oikaisemaan virheellisen tiedon (ks. HE, s. 68).
13 §. Voimaantulo.
Ehdotetun voimaantulosäännöksen 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä lain voimaantulo on jätetty tavanomaiseen tapaan avoimeksi. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että laki on tarkoitettu tulevan voimaan 1.1.2024.
Neuvottelukuntaa koskevan lain 11 §:n ehdotetaan kuitenkin 1 momentin toisen virkkeen mukaan tulevan voimaan aiemmin, 1.1.2023. Tämä ei ole mahdollista hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn vaatiman ajan vuoksi, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoitus edelleen on, että kyseinen pykälä tulee voimaan mahdollisimman pian lain hyväksymisen jälkeen. Valiokunta ehdottaa, että myös neuvottelukuntaa koskevan 11 §:n voimaantulo jätetään säännöksessä avoimeksi lain vahvistamisprosessissa tarvittavan liikkumavaran huomioimiseksi.